Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Emma-Liisa kirjoitti:
Lemmi kirjoitti: Ensilähteinä tutkijoille ovat kirjoitetut asiakirjat. Näin olen ymmärtänyt. Se mitä ei ole kirjoitettu (tai kuvattu) ei ole olemassa.
Ei nyt sentään. Jos Huhtiniemestä tai muualta olisi löydetty 1944 teloitettujen ruumiita, niin asia olisi todistettu. Tai vaihtoehtoisesti olisi ollut uskottavia silminnäkijöiden kuvauksia.
Ensikäden lähteitä voivat tosiaan olla muutkin kuin vain kirjalliset dokumentit. Ystävämme Wikipedia listaa ne tukeutuen Umberto Ecoon ja Graduoppaaseen näin:
Primäärilähde tarkoittaa historiantutkimuksessa ja arkeologiassa sellaista evidentiaalista todistetta, joka on kiistatta yhdistettävissä jonkun historiallisen henkilön, paikkakunnan, hallitsijan tms. aikakauteen ja henkilöhistoriaan. Tyypillisiä primäärilähteitä ovat mm:
* henkilökohtaiset esineet
* viralliset asiakirjat, dokumentit jne
* henkilökohtaiset kirjeet, muistiinpanot, päiväkirjat jne
* valokuvat, piirrokset, reliefit jne
* aikalaisten tekemät muistiinpanot
* konstruktiot, kuten rakennelmat, muistomerkit, asunnot jne
* tutkittavat teokset, kuten kaunokirjalliset tai filosofiset tekstit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Primäärilähde

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

historioija kirjoitti:Esimerkiksi digitaaliarkistohan http://digi.narc.fi/digi/ on samaa tuttua Kansallisarkistoa ym, vain toisessa esitysmuodossa. Kauempana maassa ja ulkomailla asuville se luo uusia tutkimusmahdollisuuksia ja alentaa kustannuksia. Kaikille se suo joustavuutta ja vapautta tutkimusympäristössä.
Katso myös http://digihakemisto.appspot.com/

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Emma-Liisa kirjoitti:

Ensinnäkin Michael Wood listaa kolme teemaa, jotka ovat vuodesta 2000 olleet pinnalla myös ns. suurelle yleisölle:
1. radikaalin islamin nuosu
2. Kiina (Wood kystyy oliko Kiinan vallankumous 1900-luvun tärkein tapahtuma)
3. ilmasto

Nimenomaan kolmatta, ilmastoa, Wood tärkeimpänä. Vuonna 2014 Oxford English Dictionary listasi uuden sanan "anthropocene": olemme astuneet uuteen geologiseen vaiheeseen maapallon historiassa.
"On tiedettävä miten ja miksi ilmasto on vaihdellut ennen viime vuosikymmeniä. Muutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden vuorovaikutus tunnetaan huonosti."
"On puhuttava varoen globaaleista muutoksista, ilmaston muutokset eri alueilla ovat vaikuttaneet elinympäristöön ja sivilisaatioihin ja erityisesti muutokset sademäärissä ovat olleet odottamattoman nopeita ja ennakoimattomia. Niin tulee olemaan tulevaisuudessakin," kirjoittaa prof. Matti Saaristo http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf "Jääkauden jälkeinen ilmaston vaihtelu on ollut jatkuva tapahtuma."
"Lämpötilan vaihtelut ovat olleet yhden-kahden asteen luokkaa, poikkeuksellisesti ehkä kolme astetta."

[/quote]

Varmaan sitten Itämerikään ei ole mielestäsi saastunut?

"Ilmasto" on tuossa tutkimuskohteena edustaa tietysti luontoa, ja tutkimus kohdistuu sekä luonnon "omiin" muutoksiin että ihmisen aiheuttamiin.[/quote]
==============================================================================================================================


Suomenlahti ja Itämeri ovat saastuneita, sehän näyttäisi olevan tutkittavissa oleva asia. Saaristo kirjoittaa järvien pohjasedimenteissä esiintyvistä muutoksista historian kuluessa ilmaston ja säänvaihteluiden seurauksena, sekä metsärajan sijainneista ja vaihteluista ja puidenlustojen tutkimuksesta uppotukeistakin.
Nuo ovat käsittääkseni mitattavissa olevia konkreettisia asioita ja tuollaisia tutkimuksia voi tehdä esiteolliselta ja teolliseltakin ajalta.

Nykyaika on tuonut ilmastonmuutoksen käsittelyyn tietokoneet ja tietokoneohjelmat, mutta miten ja miltä pohjalta lähtöarvot asetetaan?
Suomen Ilmatieteenlaitoksen http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1219741 uusin supertietokone lienee vuonna 2013 käyttöön saatu. Sen huipputeho on n. 140 000 miljardia laskutoimitusta sekunnissa ( 140 Tflops ).

"Supertietokone tarjoaa myös entistä paremmat mahdollisuudet Ilmatieteen laitoksen muille laskentatehoa tarvitseville tutkimushankkeille."
Joihin sisältynee ilmastonmuutoskin ja muualla maailmassa on vieläkin parempia supertietokoneita ja pc:llekin näytetään tehdyn lukuisia ilmastonmuutosohjelmistoja. Project 2 astetta 2009 näyttäisi perustuneen CO2-mittauspisteiden kirjatuille tiedoille, jotka eivät ilmeisestikään ulotu ajassa yhtä kauaksi taaksepäin kuin Matti Saariston mainitsemat pohjasedimentti- ja lustotutkimukset esiteolliselta ja teolliseltakin ajalta.

Ja supertietokoneellakaan ei hankalassa säätilanteessa pysty laatimaan kuin yhden vrk:n sääennusteen ja pisimmillään noin 5 vrk:n käyttökelpoisen ennusteen. Säätyypin ennustettavuusajaksi Ilmatieteenlaitoksen sivuilla sanotaan 6 - 10 vuorokautta.
"Nykytiede sanoo ilmaston lämpenevän", mutta kyllä tuossa jonkinasteinen ristiriita näyttäisi olevan?
Ja supertietokoneet eivät pystyne erottamaan esiteollisen ja teollisen ajan ilmastonmuutoksissa luonnon omia ja ihmisen aiheuttamia muutoksia sen enempää tai vähempää kuin mm. puunlusto- ja vesistöjen pohjasedimenttitutkimuksetkaan?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

historioija kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti: ---

Ainakaan minulle ei tuo alkuperäinen Saarnisto-linkki aukene. Mutta tämä: http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf
Toimiva linkki jälleen. VP

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

historioija kirjoitti:
Niinpä, tämä historiallinen perspektiivi - eivätkä tulevaisuudenennusteet - kuuluisi ottaa lähtökohdaksi esimerkiksi seuraavassa mainitulle ja keskustellullekin historiaprojektille: viewtopic.php?f=10&t=6374

Ainakaan minulle ei tuo alkuperäinen Saarnisto-linkki aukene. Mutta tämä: http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf
Oikea linkki jälleen. VP

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti:Nykyaika on tuonut ilmastonmuutoksen käsittelyyn tietokoneet ja tietokoneohjelmat, mutta miten ja miltä pohjalta lähtöarvot asetetaan?
En tunne ilmastomallien laskentakaavoja, mutta olen tehnyt itse yhden matemaattisen fysikaaliskemiallaisen tasapainomallin ja opin malleista siinä yhteydessä. Ilmastomallit ovat tietääkseni erittäin monimutkaisia matemaattisten kaavojen kokoelmia. Tyypillisesti malleilla lasketaan suureita, jotka ovat syöttöjä toisille kaavoille. Ellei ilmiötä osata laskea, kuten nostavatko vai laskevatko pilvet lämpötilaa, käytetään kaavassa parametria eli vakiolukua.

Fysikaalinen perusta ilmaston muutokselle on hiilidioksidin lämmönsäteilyominaisuus. Kuten muutkin bipolaariset kaasut, se säteilee hyvin lämpöä. Toinen hyvin yleinen bipolaarinen kaasumolekyyli on vesihöyry. Vesihöyryn pitoisuus vaihtelee paljon. Muistaakseni tavallinen pitoisuus on noin 4 %:n luokkaa ja hiilidioksin pitoisuus on 0,04 %. Ero on satakertainen. Malleilla pitäisi näyttää, että sadasosan pieni muutos, esimerkiksi 0,01 % muutos, vaikuttaa merkittävästi ilmaston keskilämpötilaan. Entä jos ilmasto kostuu tai kuivuu?

Vedellä on kaksi olomuodon muutosta: jäästä vedeksi ja vedestä höyryksi. Niillä molemmilla on suuri merkitys lämpöön. Jäätyminen vapauttaa paljon lämpöä ja höyrystyminen kuluttaa lämpöä. Lammesta höyrystyvä vesi jäähdyttää lampea ja höyryn noustessa yläilmoihin ja muodostaessa pilviä, se lämmittää yläilmaa. Jos sataa paljon lunta, kasvaa lumesta heijastuvan auringonvalon määrä. Jos on paljon pilviä, ne heijastavat auringon valoa avaruuteen. Aurinkoisena päivänä aurinko lämmittää maata, joka lämmittää ilmaa. Ilman ei suoraan lämpene auringosta. Ei ainakaan paljoa.

Periaatteessa voisi vetää rajan ilmakehän ulkopinnalle, laskea paljonko auringosta tulee energiaa maapallolle ja paljonko maapallo säteilee ulos avaruuteen. Jos ne tietää, voi laskea erotuksen, joka ilmaisee maapallo kokonaisuutena lämpenee tai kylmenee tarvitsematta laskea hiilidoksidin vaikutusta lainkaan. Ilmeisesti tuleva ja lähtevä energia eivät ole vakioita vaan riippuvat mm auringon aktiivisuudesta ja ehkä muustakin.

Viimeksi kun yritin selvittää kuinka maapallon keskilämpötila oikein lasketaan löysin tiedon, että keskilämpötila laskettaisiin mittauspisteiden alimman mitatun lämpötilan keskiarvona (luultavasti jotenkin matemaattisesti korjaten). Käytännössä se merkitsee aamuyön lämpötiloista laskettua keskilämpötilaa. Ilmaston lämpeneminen olisi yön alimman lämpötilan nousua, mikä ei merkitse, että päivän ylin lämpötila nousisi. Pilvisenä yönä on lämpimämpää kuin pilvettömänä yönä, mutta pilvettömänä päivänä voi olla lämpimämpää kuin pilvisenä.

Ilmaan päässyt hiilidioksidi häviää ilmasta. Kasvit käyttävät sitä, mutta sitä häviää maahankin. Musta multa on itseasiassa hiilen yhdisteitä mineraaleihin sekoittuneena. Luulen, että maaperän mikrobit sitovat ilmakehän hiilidioksidia maaperään, mutta en ole varma.

Hiilidioksidia liukenee meriin. Laskin aikoinaan maapallon ilmakehän hiilidioksiditaseen. Ilmaan tulee joka vuosi enemmän hiilidioksidia kuin mitä ilmaston hiilidioksimäärä kasvaa, joten hiilidioksidia häviää jonnekin. Laskettuani vuosittaiset taseet huomasin muutoksista, että eniten hiilidioksidia häipyy ilmastosta El Ninon aikana. Ilmeisesti merivesi liuottaa ilman hiilidioksidia ja se yhdistyy mineraaleihin ja painuu meren pohjaan.

En oikeastaan tiedä paljoa ilmaston muutoksesta ja sen laskemisesta. Luulen, että ei ole aivan helppo asia laskea pienen hiilidioksidipitoisuuden pienen muutoksen vaikutusta. Laskennan virheet kasautuvat helposti. Toki mallien tekijät tietävät, että mallit on sovitettava dataan, mutta kun data on yön alin lämpötila, niin mallitkin sovitetaan silloin yön alimpiin lämpötiloihin. Voin olla väärässä, mutta tuollainen käsitys minulla on.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti:
historioija kirjoitti:
Niinpä, tämä historiallinen perspektiivi - eivätkä tulevaisuudenennusteet - kuuluisi ottaa lähtökohdaksi esimerkiksi seuraavassa mainitulle ja keskustellullekin historiaprojektille: viewtopic.php?f=10&t=6374

Ainakaan minulle ei tuo alkuperäinen Saarnisto-linkki aukene. Mutta tämä: http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf
Oikea linkki jälleen. VP
Sinun linkkisi pätemättömyys näyttää johtuvan siitä, että "J" on vaihtunut "j":ksi.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Lemmi kirjoitti:
En tunne ilmastomallien laskentakaavoja

.
Niin, miten nuo ilmastomallien tietokoneohjelmat laaditaankaan ja huomioidaanko niissä esim. toteutunut ja erilaisilla tutkimuksilla todettu ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutoshistoria kuinkakin pitkältä ajalta?

Prof. Matti Saaristo kirjoittaa mm. Etelämantereella ( EPICA2004 ) tehdyn kolmen kilometrin syvyisen jääkairauksen ulottuvan 740 000 vuoden päähän ja kattavan kahdeksan jäätiköitymissykliä. Ja pintakairaushan lienee tuonut tuloksia viime vuosisadan ajaltakin ja "pikku jääkaudesta" alkaenkin eli teollistumisen ajalta?
Grönlannissa on tehty ( NGRIP 2004 ) 123 000 vuotta ajassa taaksepäin ulottunut jäätikkökairaus. Grönlannissa on jäätikkökairauksessa havaittu olleen aikanaan 5 asteen lämpötilannousukin ja Grönlannin jäätikkö eii ole siis sulanut tuolloinkaan ja "Mannerjäätiköitymiseen liittyvät lämpötilanvaihtelut ovat olleet suuria, yli 10 asteen luokkaa pohjoisilla alueilla."
"Ilmasto jäähtyi voimakkaasti vielä kerran 8200 vuotta sitten, Suomessakin 2 - 3 astetta lyhyeksi ajaksi. Mitään vastaavaa nopeaa ilmastonmuutosta ei ole sen jälkeen tapahtunut."

"Pieneksi jääkaudeksi on yleisesti rajattu vuodet 1550 - 1850 jKr., joka oli kylmin ajanjakso jääkauden jälkeen ja matalan auringon aktiivisuuden aikaa. Pohjois-Atlantin pintavedet jäähtyivät 1 - 2 astetta.
"Auringon aktiivisuus on kasvanut 1850-luvulta lähtien ja ilmasto on lämmennyt." "Viime vuosikymmeninä auringon aktiivisuus on ollut korkealla ja jää nähtäväksi, mihin suuntaan maapallon lämpötilat kehittyvät, kun aktiivisuus lähivuosina miltä ilmeisimmin vähenee, mutta kasvihuonekaasujen pitoisuudet jatkavat kasvuaan ( vrt. Beer & van Geel 2008 )."

Syyllisiä ilmastonmuutokseen on nimetty, tässäkin http://www.alternet.org/environment/the ... al-warming 7 maata, jotka ovat 60 %:sti vastuussa vastuussa ilmaston lämpenemisestä vuosisadan aikana: 1. USA, 2. Kiina, 3. Venäjä, 4. Brasilia,
5. Intia, 6. Saksa, 7. Britannia, 9. Indonesia, 17. Nigeria, 18. Venezuela.
Matti Saariston mukaan "globaaleista muutoksista on puhuttava varoen" Esim. Lontoon paha savusumu 1950-luvulla oli paikallinen ja smogin torjuntakeinot toteutettiin paikallisesti.
Tietokoneajojen tulosten perusteella vastuuta ollaan jo jakamassa eli mitkä valtiot olisivat maksumiehinä vaikkapa tuon ylläolevan listauksen mukaisesti. Ja jotkut haluaisivat ehkäistä ilmastomallien tietokoneajojen osoittamaa ilmastonmuutosta jakamalla "historiallisesti syyllisen" pohjoisen
pallonpuoliskon rahaa eteläiselle pallonpuoliskolle ja sademetsien maille, jonkin laskelman mukaan 8 - 15 miljardia joka vuosi, ilmeisesti Nigerialle ja Brasiliallekin.

Päästökauppa, hiilijalanjäljet yms. ovat jo totetunutta Euroopassa ja hiilidioksidiverollakin hillitään tuota lämpenemistä meilläkin, sopiihan co2-vero ainakin veroperusteeksi. Ja Suomenlahdella ja Itämerellä ajaa jo kaksipolttoainelaivojakin, EU-alueen ulkopuolella käytetään "saastuttavampaa ja halvempaa" polttoainetta, mutta koskeekohan tuokaan säädös Primorskin tankkialusliikennettä?
Ja fossiilisten polttoaineiden käyttö EU:ssakin lienee kuitenkin koko ajan nooususuunnassa huolimatta "vaihtoehtoenergioiden" saamista tuista?
Ohjausvaikutus näyttäisi samansuuruiselta kuin päästökaupan ohjausvaikutus eli jokseenkin olemattomalta, mutta missäköhän määrin osin liioitellutkin päästövähennykset vaikuttavat EU:n tuotteiden kilpailukykyyn muiden alueiden tuottajia vastaan, jotka eivät päästövähennyksiin juurikaan investoi?
Onhan tuollainen `energiamuotojen vaihtoehtojen kirjo´ toki myönteinen asia ja kehityssuunta ja energiaa on haluttu säästää aina ennenkin, mutta markkinaehtoisesti ja fossiilisessa poltossakin käytetään nykyisin monenlaisia puhdistuslaitteistoja.

Veikko Palvo

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Jäätikkökairausten avulla ilmoitetut ilmaston lämpötilat on minun tietojen mukaan laskettu jään sisällä olleen ilman hiilidioksidipitoisuudesta. Ilmassa on siis ollut paljon hiilidioksidia, jonka perusteella malleilla on laskettu ilmaston lämpötila. Oikea tieto on, että hiilidioksidia oli paljon ilmassa. Lämpötilan määritys sen sijaan voi olla pahasti pielessä.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Lemmi kirjoitti:Jäätikkökairausten avulla ilmoitetut ilmaston lämpötilat on minun tietojen mukaan laskettu jään sisällä olleen ilman hiilidioksidipitoisuudesta. Ilmassa on siis ollut paljon hiilidioksidia, jonka perusteella malleilla on laskettu ilmaston lämpötila. Oikea tieto on, että hiilidioksidia oli paljon ilmassa. Lämpötilan määritys sen sijaan voi olla pahasti pielessä.
En sano noista mittausmenetelmistä mitään, koska minulla ei ole tietystikään siihen minkäänlaisia edellytyksiä, alan tiedemiehet ja tutkijat osaavat varmasti paremmin. Mutta hekään eivät näyttäisi olevan yksimielisiä ilmastonmuutoksesta eli ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ja mikä osa lieneekään luonnon omaa ilmastonmuutosta?
Jäätikkökairaukset ja vesistöjen pohjasedimenttien tutkimukset ja puunlustotutkimukset yms. ovat antaneet ainakin tutkittua tietoa ja ilmaston lämpeneminen, tulevaisuus perustuu tietokoneohjelmiin ja tietokoneajojen annetuille ja arvioiduille lähtöarvoille. Säätäkään ei kuitenkaan pysty Suomessakaan ennustamaan kuin 1-5 vrk:ksi eteenpäin supertietokoneen avullakaan ja säätyypin 6 - 10 vrk eteenpäin ja ovatkohan ilmaston lämpenemistä vaikkapa vuoteen 2100 ulottuvana ennustavat tietokoneajot läheskään täysin luotettavia?

Ilmastonmuutospaneeli IPCC https://fi.wikipedia.org/wiki/IPCC on arvioinut maailman lämpötilojen nousevan vuoteen 2100 mennessä 1,8 - 4,0 astetta ja prof. Matti Saariston mukaan samansuuruisia ja suurempiakin lämpötilanvaihteluita on historian kuluessa ollut ennenkin. Vihreä Sahara mm. on aavikoitunut ja ympäristökatastrofia tulevaisuudessa näyttävät ennustavan monet ilmaston lämpenemisen puolestapuhujatkin.
Puolestapuhujat ovat luonnon puolella olijoita, ( kuka nyt olisi vastaankaan ) mutta uusiutuvat energialähteet eivät lähitulevaisuudessa kata energiatarvetta, se lienee varmastikin ennustettavissa. Ja yleisesti he ovat ydinvoimaakin vastaan.

Taloudellisten tekijöiden huomioijat eivät kannata hätiköityjä päätöksiä energiakysymyksen suhteen, ilmastokysymyshän on jokaista ihmistä koskeva talouskysymys. Ja usein he ovat mm. ydinvoiman rakentamisen puolella.
Ilmaston lämpenemispaneli IPCC on erehtynyt esim. ennustamaan Himalajan jäätiköiden sulavan vuoteen 2035 mennessä ja joutunut 2010 korjaamaan tuota ennustettaan. Tutkimustuloksia on väärennettykin.
IPCC ajaa rajuja globaaleja poliittisia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen estämiseksi ja takana näyttäisi olevan poliittinenkin päätös siitä, että maapallon
ilmaston lämpötila http://www.eea.europa.eu/fi/themes/clim ... ate-change todella takuuvarmasti nousee teollistamista edeltävältä ajalta vähintään 2 astetta.
Epävarmuustekijöitä tuon 2 asteen lämpötilannousun suhteen vuoteen 2100 mennessä näyttäisi kuitenkin olevan?

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti: Suomenlahden pohjukkaan esimerkiksi on rakennettu läntisellä tuella jätevedenpuhdistamoja ja lisääkin niitä nähtävästi tarvittaisiin?
Mutta onko Itämeren piirissäkään päästy konkreettiseen neuvottelutulokseen saastumisen estämisestä?
Ydinasesuurvalta, joka ei pysty puhdistamaan omilla rahoillaan edes käymälävesiään.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Tapio Onnela kirjoitti:Ydinasesuurvalta, joka ei pysty puhdistamaan omilla rahoillaan edes käymälävesiään.
Luulen, että maksattaisin itsekin oman saostuskaivoni naapurillani kunhan saisin tarpeeksi tyhmän naapurin maksumieheksi tai -naiseksi.

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Nyt on Lemmi vajonnut jo saostuskaivojen lietteisiin.
Tyhmyydestä puheenollen, Venäjän puhdistamohankkeisiin osallistuvat naapurimaat saattavat olla asialla ihan oikeutetuilla motiiveilla.
Suurvallalle Suomenlahden saastuminen on toki pikku juttu, saatan tietysti olla väärässäkin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

nelimjaa kirjoitti:Nyt on Lemmi vajonnut jo saostuskaivojen lietteisiin.
Tyhmyydestä puheenollen, Venäjän puhdistamohankkeisiin osallistuvat naapurimaat saattavat olla asialla ihan oikeutetuilla motiiveilla.
Suurvallalle Suomenlahden saastuminen on toki pikku juttu, saatan tietysti olla väärässäkin.
Tuskin elinympäristö on pikkujuttu suurvallan asukkaille, mutta valtion johto jättää - jälleen - heidät prioriteettilistalla alas.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

nelimjaa kirjoitti:Nyt on Lemmi vajonnut jo saostuskaivojen lietteisiin.
Tyhmyydestä puheenollen, Venäjän puhdistamohankkeisiin osallistuvat naapurimaat saattavat olla asialla ihan oikeutetuilla motiiveilla.
Suurvallalle Suomenlahden saastuminen on toki pikku juttu, saatan tietysti olla väärässäkin.
Lemmi ilmeisesti mieluummin ui naapurinsa jätteissä.
Tässäkään asiassa Venäjä ei noudata itse allekirjoittamiaan sopimuksia:
Piittaamaton Venäjä käyttää Itämerta kaatopaikkanaan (KS, 29.2.2016)
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide--- ... 0387407/69
Venäjä on muiden Itämeren rantavaltioiden ohella allekirjoittanut sopimuksen ja sitoutunut noudattamaan sitä. Ohjelma kattaa Itämeren pahimmat ympäristöongelmat: rehevöitymisen, meriympäristön kemiallisen saastumisen sekä merenkulusta aiheutuvat uhat. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo suojelukomissio, jossa kaikki sopimukseen liittyneet rantavaltiot ovat sitoutuneet toimimaan yhdessä Euroopan komission kanssa.

Kuultuaan kolmisen vuotta sitten ongelmasta Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev antoi lupauksen, että asia hoidetaan kuntoon. Mitään kehitystä ei kuitenkaan — ainakaan tähän mennessä — ole vielä tapahtunut. Ilmi tullut ongelma osoittaa tässäkin asiassa venäläisten viranomaisten toiminnan saamattomuuden. Mitä auttaa Itämerta, että muut rantavaltiot noudattavat sopimusta ja vähentävät päästöjään, kun yksi sopimusvaltio mistään piittaamatta käyttää merta jatkuvasti kaatopaikkanaan. Jossakin Keski-Siperian Tomskissa on kuulemma laitos, joka voisi ottaa vastaan myrkkytonnit, mutta niiden siirtäminen tulisi liian kalliiksi. Mihin ihmeeseen verrattuna?

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”