Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

BBC History Mazaginessa (June 2016) on kaksikin artikkelia siitä, miten nykyaika vaikuttaa historiantutkimukseen.

Ensinnäkin Michael Wood listaa kolme teemaa, jotka ovat vuodesta 2000 olleet pinnalla myös ns. suurelle yleisölle:
1. radikaalin islamin nuosu
2. Kiina (Wood kystyy oliko Kiinan vallankumous 1900-luvun tärkein tapahtuma)
3. ilmasto

Nimenomaan kolmatta, ilmastoa, Wood tärkeimpänä. Vuonna 2014 Oxford English Dictionary listasi uuden sanan "anthropocene": olemme astuneet uuteen geologiseen vaiheeseen maapallon historiassa.

Toisessa artikkelissa kysytään neljältä historioitsijalta, millaisia historiakirjojen he uskovat julkaistavan 16 vuoden päästä. Tom Holland vastaa, että vuoteen 1989 asti uskottiin, että se mikä historiassa merkitsi, alkoi Ranskan vallankumouksesta, ja se mikä merkitsi oli Venäjän vallankumous, fasismin kokemus ja maailman jakautuminen valtablokkeihin ja että kylmä sota oli eräässä mielessä palvellut syväjäädyttämällä historian aiemmat aikakaudet ja niiden kyvyn vaikuttaa nykyisyyteen. Kylmän sodan jälkeen kaikenlaiset ikivanhat identiteetit ja vihat alkoivat ilmaantua syväjäädytyksestä. Ja kukapa olisi uskonut, että ehkä olennaisinta nykyisen geopolitiikan ymmärtämiselle on Lähi-Idän 600-700-luku?

Andrew Roberts kertoo, että häneltä koulussa aiemmin samana päivänä kysyttiin, että jos Oxfordin yliopistosta on poistettu Cecil Rhodesin patsas, mitä on kampanjoitu, eikö looginen lopputulos olisi poistaa Winston Churchillin patsaat tämän rasismin vuoksi. Roberts vastasi että mahdollisesti näin käy, jos sadan vuoden kuluttua rasismia pidetään avainkäsitteenä erottamaan hyvä ja paha. Vaikka Churchill olikin tuhomassa vielä pahempaa, täydelliseen tuhoamiseen pyrkivää rasismia, mahdollisesti hänen oma rasisminsa estää esittämästä häntä positiivisena hahmona. Mutta koska emme voi ennustaa, mitä tulevaisuus tuo, meidän pitää jatkaa historian kirjoittamista niin hyvin kuin osaamme ja antaa tulevaisuuden huolehtia itsestään.

Vielä kolmannessa artikkelissa historioitsijoilta kysytään, mikä on heidän alansa pahin väärinkäsitys. Tudorin aikaan erikoistunut Alison Weir vastaa: Rikhard III. Ensinnäkin eräät ihmiset vetoavat "todisteena" historiallisiin romaaneihin, ja toiset eivät edes yritä olla objektiivisia: "En välitä mitä joku sanoo. Minä en muuta mielipidettäni!" (Weirin omissa kirjoissa on kyllä puutteita lähdekritiikin suhteen.)

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Emma-Liisa kirjoitti:---
Andrew Roberts kertoo, että häneltä koulussa aiemmin samana päivänä kysyttiin, että jos Oxfordin yliopistosta on poistettu Cecil Rhodesin patsas, mitä on kampanjoitu, eikö looginen lopputulos olisi poistaa Winston Churchillin patsaat tämän rasismin vuoksi. Roberts vastasi että mahdollisesti näin käy, jos sadan vuoden kuluttua rasismia pidetään avainkäsitteenä erottamaan hyvä ja paha. Vaikka Churchill olikin tuhomassa vielä pahempaa, täydelliseen tuhoamiseen pyrkivää rasismia, mahdollisesti hänen oma rasisminsa estää esittämästä häntä positiivisena hahmona. Mutta koska emme voi ennustaa, mitä tulevaisuus tuo, meidän pitää jatkaa historian kirjoittamista niin hyvin kuin osaamme ja antaa tulevaisuuden huolehtia itsestään.
---
Tuossa näkyy tyypillinen ylimoralisoiva ja tunneperäinen asennoituminen. Järjellä ajatellen ihmisiä on kunnioitettava niissä rooleissa, joissa heillä on ollut rakentava panos, eikä laskettava heidän "positiivisuuspisteitään". Kaikillahan on vikansa, niitä liittyy jopa Mannerheimin ratsastajapatsaaseen mm. sotien ylipäällikkyyden vastuun kautta. Suurmiehet ja -naiset pitäisikin nähdä enemmän tiettyjen saavutusten ja/tai "saavutusten" edustajina eikä niinkään ihmisyksilöinä. Avainkäsitteitä ei siis tarvita määräämään henkilöiden historiallista arvoa ja mitätöimään heidän todellisia saavutuksiaan.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Emma-Liisa kirjoitti:Ja kukapa olisi uskonut, että ehkä olennaisinta nykyisen geopolitiikan ymmärtämiselle on Lähi-Idän 600-700-luku?
Kun itse olen maasta, joka ei ole koskaan Lähi-Itää valloittanut ja miehittänyt niin käsitykseni on, ettei tarvitse noin kauas historiassa mennä ymmärtääkseen aika paljon Lähi-Idän geopolitiikasta.

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Lemmi kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Ja kukapa olisi uskonut, että ehkä olennaisinta nykyisen geopolitiikan ymmärtämiselle on Lähi-Idän 600-700-luku?
Kun itse olen maasta, joka ei ole koskaan Lähi-Itää valloittanut ja miehittänyt niin käsitykseni on, ettei tarvitse noin kauas historiassa mennä ymmärtääkseen aika paljon Lähi-Idän geopolitiikasta.
Jos sinä pystyt selittämään Lähi-Idän konfliktin paremmin ilman historiaan pohjautuvaa tietoa, ole hyvä ja esitä se. Muuten väitteesi jäävät roikkumaan ilmaan.
Minä olen kyllä Emma-Liisan kanssa samaa mieltä siitä, että alueen kulttuurin tuntemus on ehdottoman tärkeää jos halutaan ymmärtää miksi tilanne siellä on sellainen kuin se on.
Tärkeä osa tätä tietoa on vaikkapa islamin jakautuminen sunneihin ja shiioihin 600-700 -luvuilla. Tällä jaolla oli erittäin merkittäviä seurauksia koko alueelle.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Tapio Onnela kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Ja kukapa olisi uskonut, että ehkä olennaisinta nykyisen geopolitiikan ymmärtämiselle on Lähi-Idän 600-700-luku?
Kun itse olen maasta, joka ei ole koskaan Lähi-Itää valloittanut ja miehittänyt niin käsitykseni on, ettei tarvitse noin kauas historiassa mennä ymmärtääkseen aika paljon Lähi-Idän geopolitiikasta.
Jos sinä pystyt selittämään Lähi-Idän konfliktin paremmin ilman historiaan pohjautuvaa tietoa, ole hyvä ja esitä se. Muuten väitteesi jäävät roikkumaan ilmaan.
Minä olen kyllä Emma-Liisan kanssa samaa mieltä siitä, että alueen kulttuurin tuntemus on ehdottoman tärkeää jos halutaan ymmärtää miksi tilanne siellä on sellainen kuin se on.
Tärkeä osa tätä tietoa on vaikkapa islamin jakautuminen sunneihin ja shiioihin 600-700 -luvuilla. Tällä jaolla oli erittäin merkittäviä seurauksia koko alueelle.
Mutta selittääkö tuossa kukaan muukaan mitään, ellei sitten alkuperäisessä kirjoituksessa? Heitetään vain väite, tosin "ehkä"-lievennyksen kera. Omillekaan näkemyksillesi ei näy selityksiä. Sitä paitsi Lemmin käsitys selittyy paljon jo ajallisesta etäisyydestä kyseisen ajankohdan ja nykyajan välillä. Siinä ajassa ehtii tapahtua jo paljon, ehkä ratkaisevaakin myöhemmälle kehitykselle. Perusteluksi ja selitykseksi viittaan historiateoksiin, jossa käsitellään Lähi-Idän menneisyyttä - siellähän on paljon asiaa. - Eikö muuten Israelin osalta pitäisi Lähi-Idän nykytilanteen juuria etsiä jopa tuhansien vuosien takaa, sieltä Mooseksen päivistä ja vähän kauempaakin?

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Emma-Liisa kirjoitti:BBC History Mazaginessa (June 2016) on kaksikin artikkelia siitä, miten nykyaika vaikuttaa historiantutkimukseen.

Ensinnäkin Michael Wood listaa kolme teemaa, jotka ovat vuodesta 2000 olleet pinnalla myös ns. suurelle yleisölle:
1. radikaalin islamin nuosu
2. Kiina (Wood kystyy oliko Kiinan vallankumous 1900-luvun tärkein tapahtuma)
3. ilmasto

Nimenomaan kolmatta, ilmastoa, Wood tärkeimpänä. Vuonna 2014 Oxford English Dictionary listasi uuden sanan "anthropocene": olemme astuneet uuteen geologiseen vaiheeseen maapallon historiassa.
"On tiedettävä miten ja miksi ilmasto on vaihdellut ennen viime vuosikymmeniä. Muutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden vuorovaikutus tunnetaan huonosti."
"On puhuttava varoen globaaleista muutoksista, ilmaston muutokset eri alueilla ovat vaikuttaneet elinympäristöön ja sivilisaatioihin ja erityisesti muutokset sademäärissä ovat olleet odottamattoman nopeita ja ennakoimattomia. Niin tulee olemaan tulevaisuudessakin," kirjoittaa prof. Matti Saaristo http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf "Jääkauden jälkeinen ilmaston vaihtelu on ollut jatkuva tapahtuma."
"Lämpötilan vaihtelut ovat olleet yhden-kahden asteen luokkaa, poikkeuksellisesti ehkä kolme astetta."
Saaristo
kirjoittaa myös "pienestä jääkaudesta", kylmästä ilmastovaiheesta vuosina 1550 - 1850 ja "1601 oli paha katovuosi Suomessa, itse asiassa se oli kylmin vuosi koko pienen jääkauden aikana pohjoisella pallonpuoliskolla Perussa v. 1600 tapahtuneen tulivuorenpurkauksen seurauksena."

"Nykyisen 1850-luvun puolivälistä alkaneen kaltainen lämpökausi oli keskiajalla vuosina 980 - 1250 jKr.. Eteläsuomalaisten järvien pohjakerrostumissa ei ole kevättulvaa osoittavia kerrostumia tältä ajalta, mikä viittaa lumipeitteen puuttumiseen."

"Esim. vuosina 1120 - 1140 oli kylmä ajanjakso, joka näkyy hidastuneena paksuuskasvuna metsärajan männyissä ja Keski-Suomen järvien lustosedimenteissä mineraaliaineksen lisääntymisenä so. kevättulvan voimistumisena runsaslumisen talven jälkeen."

"Jääkauden jälkeisen ajan ilmasto oli lämpimillään 9000 - 6000 vuotta sitten, kun ilmakehän hiilidioksiidipitoisuus oli yli 30 %:a nykyistä pienempi."
"Se oli myös pienempi kuin esiteollisena aikana 1700-luvulla, siis pienen jääkauden aikana."

Viime vuosien ilmastonmuutoksella näyttäisi olevan poliittisiakin ulottuvuuksia ja pyritään vaikuttamaan energiantuotantomuotoihin poliittiselta käsityspohjalta? "Vaihtoehtoenergia-käsite" on sikäli harhaanjohtava, ettei öljyä pysty poliittisella päätöksellä vaihtamaan "vaihtoehtoenergioihin", joita tietystikin tulee kehittää, mutta mielestäni ilman yhteiskunnan tukia ja tulonsiirtoja esim. tuulimyllyenergialle. Nykytieteen mukaan ilmasto lämpenee tulevaisuudessa, mutta missäköhän määrin tuo lämpeneminen * tulevaisuudessa * perustuu tietokoneohjelmille annetuille lähtöarvoillekin?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

historioija kirjoitti: Sitä paitsi Lemmin käsitys selittyy paljon jo ajallisesta etäisyydestä kyseisen ajankohdan ja nykyajan välillä. Siinä ajassa ehtii tapahtua jo paljon, ehkä ratkaisevaakin myöhemmälle kehitykselle. Perusteluksi ja selitykseksi viittaan historiateoksiin, jossa käsitellään Lähi-Idän menneisyyttä - siellähän on paljon asiaa. - Eikö muuten Israelin osalta pitäisi Lähi-Idän nykytilanteen juuria etsiä jopa tuhansien vuosien takaa, sieltä Mooseksen päivistä ja vähän kauempaakin?
Eihän tässä ole kyse ole siitä, että mitenkään vähäteltäisiin sitä mikä on tapahtunut tässä välissä tai että väitettäisiin että jokin on suoraan vaikuttanut johonkin. Päinvastoin, juuria tutkimalla saadaan mahdollisesti selville, että aiemmat tapahtumat eivät olleetkaan niin "pahoja" tai muuten ratkaisevia kuin on väitetty vaan jäivät aikoinaan melko lailla huomiotta (esim. ristiretket muslimimaissa), mutta myöhemmin niistä on kehitetty myytti, jota sitten käytetään nykyaikana hyväksi lietsomaan erimielisyyksiä (vrt. historian käyttö ja väärinkäyttö).

Mitä Israelin valtioon tulee, niin Tony Judt, joka oli itse juutalainen, oli sitä mieltä, että sen perustaminen liittyi eurooppalaiseen kansallisuusaatteeseen, jonka mukaan jokaiselle kansalle piti saada oma valtio. Mutta nykyään (Länsi-)Euroopan valtiot ovat luopuneet tästä etnisestä perusteesta, Israel pitää siitä kiinni.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti: ---
"On tiedettävä miten ja miksi ilmasto on vaihdellut ennen viime vuosikymmeniä. Muutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden vuorovaikutus tunnetaan huonosti."
"On puhuttava varoen globaaleista muutoksista, ilmaston muutokset eri alueilla ovat vaikuttaneet elinympäristöön ja sivilisaatioihin ja erityisesti muutokset sademäärissä ovat olleet odottamattoman nopeita ja ennakoimattomia. Niin tulee olemaan tulevaisuudessakin," kirjoittaa prof. Matti Saaristo http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf "Jääkauden jälkeinen ilmaston vaihtelu on ollut jatkuva tapahtuma."
---
Niinpä, tämä historiallinen perspektiivi - eivätkä tulevaisuudenennusteet - kuuluisi ottaa lähtökohdaksi esimerkiksi seuraavassa mainitulle ja keskustellullekin historiaprojektille: viewtopic.php?f=10&t=6374

Ainakaan minulle ei tuo alkuperäinen Saarnisto-linkki aukene. Mutta tämä: http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf
Viimeksi muokannut historioija, 10.06.16 10:39. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Veikko I Palvo kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:BBC History Mazaginessa (June 2016) on kaksikin artikkelia siitä, miten nykyaika vaikuttaa historiantutkimukseen.

Ensinnäkin Michael Wood listaa kolme teemaa, jotka ovat vuodesta 2000 olleet pinnalla myös ns. suurelle yleisölle:
1. radikaalin islamin nuosu
2. Kiina (Wood kystyy oliko Kiinan vallankumous 1900-luvun tärkein tapahtuma)
3. ilmasto

Nimenomaan kolmatta, ilmastoa, Wood tärkeimpänä. Vuonna 2014 Oxford English Dictionary listasi uuden sanan "anthropocene": olemme astuneet uuteen geologiseen vaiheeseen maapallon historiassa.
"On tiedettävä miten ja miksi ilmasto on vaihdellut ennen viime vuosikymmeniä. Muutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden vuorovaikutus tunnetaan huonosti."
"On puhuttava varoen globaaleista muutoksista, ilmaston muutokset eri alueilla ovat vaikuttaneet elinympäristöön ja sivilisaatioihin ja erityisesti muutokset sademäärissä ovat olleet odottamattoman nopeita ja ennakoimattomia. Niin tulee olemaan tulevaisuudessakin," kirjoittaa prof. Matti Saaristo http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf "Jääkauden jälkeinen ilmaston vaihtelu on ollut jatkuva tapahtuma."
"Lämpötilan vaihtelut ovat olleet yhden-kahden asteen luokkaa, poikkeuksellisesti ehkä kolme astetta."
Saaristo
kirjoittaa myös "pienestä jääkaudesta", kylmästä ilmastovaiheesta vuosina 1550 - 1850 ja "1601 oli paha katovuosi Suomessa, itse asiassa se oli kylmin vuosi koko pienen jääkauden aikana pohjoisella pallonpuoliskolla Perussa v. 1600 tapahtuneen tulivuorenpurkauksen seurauksena."

"Nykyisen 1850-luvun puolivälistä alkaneen kaltainen lämpökausi oli keskiajalla vuosina 980 - 1250 jKr.. Eteläsuomalaisten järvien pohjakerrostumissa ei ole kevättulvaa osoittavia kerrostumia tältä ajalta, mikä viittaa lumipeitteen puuttumiseen."

"Esim. vuosina 1120 - 1140 oli kylmä ajanjakso, joka näkyy hidastuneena paksuuskasvuna metsärajan männyissä ja Keski-Suomen järvien lustosedimenteissä mineraaliaineksen lisääntymisenä so. kevättulvan voimistumisena runsaslumisen talven jälkeen."

"Jääkauden jälkeisen ajan ilmasto oli lämpimillään 9000 - 6000 vuotta sitten, kun ilmakehän hiilidioksiidipitoisuus oli yli 30 %:a nykyistä pienempi."
"Se oli myös pienempi kuin esiteollisena aikana 1700-luvulla, siis pienen jääkauden aikana."

Viime vuosien ilmastonmuutoksella näyttäisi olevan poliittisiakin ulottuvuuksia ja pyritään vaikuttamaan energiantuotantomuotoihin poliittiselta käsityspohjalta? "Vaihtoehtoenergia-käsite" on sikäli harhaanjohtava, ettei öljyä pysty poliittisella päätöksellä vaihtamaan "vaihtoehtoenergioihin", joita tietystikin tulee kehittää, mutta mielestäni ilman yhteiskunnan tukia ja tulonsiirtoja esim. tuulimyllyenergialle. Nykytieteen mukaan ilmasto lämpenee tulevaisuudessa, mutta missäköhän määrin tuo lämpeneminen * tulevaisuudessa * perustuu tietokoneohjelmille annetuille lähtöarvoillekin?
Varmaan sitten Itämerikään ei ole mielestäsi saastunut?

"Ilmasto" on tuossa tutkimuskohteena edustaa tietysti luontoa, ja tutkimus kohdistuu sekä luonnon "omiin" muutoksiin että ihmisen aiheuttamiin.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 11:34

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Emma-Liisa kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:BBC History Mazaginessa (June 2016) on kaksikin artikkelia siitä, miten nykyaika vaikuttaa historiantutkimukseen.

Ensinnäkin Michael Wood listaa kolme teemaa, jotka ovat vuodesta 2000 olleet pinnalla myös ns. suurelle yleisölle:
1. radikaalin islamin nuosu
2. Kiina (Wood kystyy oliko Kiinan vallankumous 1900-luvun tärkein tapahtuma)
3. ilmasto

Nimenomaan kolmatta, ilmastoa, Wood tärkeimpänä. Vuonna 2014 Oxford English Dictionary listasi uuden sanan "anthropocene": olemme astuneet uuteen geologiseen vaiheeseen maapallon historiassa.
"On tiedettävä miten ja miksi ilmasto on vaihdellut ennen viime vuosikymmeniä. Muutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden vuorovaikutus tunnetaan huonosti."
"On puhuttava varoen globaaleista muutoksista, ilmaston muutokset eri alueilla ovat vaikuttaneet elinympäristöön ja sivilisaatioihin ja erityisesti muutokset sademäärissä ovat olleet odottamattoman nopeita ja ennakoimattomia. Niin tulee olemaan tulevaisuudessakin," kirjoittaa prof. Matti Saaristo http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf "Jääkauden jälkeinen ilmaston vaihtelu on ollut jatkuva tapahtuma."
"Lämpötilan vaihtelut ovat olleet yhden-kahden asteen luokkaa, poikkeuksellisesti ehkä kolme astetta."
Saaristo
kirjoittaa myös "pienestä jääkaudesta", kylmästä ilmastovaiheesta vuosina 1550 - 1850 ja "1601 oli paha katovuosi Suomessa, itse asiassa se oli kylmin vuosi koko pienen jääkauden aikana pohjoisella pallonpuoliskolla Perussa v. 1600 tapahtuneen tulivuorenpurkauksen seurauksena."

"Nykyisen 1850-luvun puolivälistä alkaneen kaltainen lämpökausi oli keskiajalla vuosina 980 - 1250 jKr.. Eteläsuomalaisten järvien pohjakerrostumissa ei ole kevättulvaa osoittavia kerrostumia tältä ajalta, mikä viittaa lumipeitteen puuttumiseen."

"Esim. vuosina 1120 - 1140 oli kylmä ajanjakso, joka näkyy hidastuneena paksuuskasvuna metsärajan männyissä ja Keski-Suomen järvien lustosedimenteissä mineraaliaineksen lisääntymisenä so. kevättulvan voimistumisena runsaslumisen talven jälkeen."

"Jääkauden jälkeisen ajan ilmasto oli lämpimillään 9000 - 6000 vuotta sitten, kun ilmakehän hiilidioksiidipitoisuus oli yli 30 %:a nykyistä pienempi."
"Se oli myös pienempi kuin esiteollisena aikana 1700-luvulla, siis pienen jääkauden aikana."

Viime vuosien ilmastonmuutoksella näyttäisi olevan poliittisiakin ulottuvuuksia ja pyritään vaikuttamaan energiantuotantomuotoihin poliittiselta käsityspohjalta? "Vaihtoehtoenergia-käsite" on sikäli harhaanjohtava, ettei öljyä pysty poliittisella päätöksellä vaihtamaan "vaihtoehtoenergioihin", joita tietystikin tulee kehittää, mutta mielestäni ilman yhteiskunnan tukia ja tulonsiirtoja esim. tuulimyllyenergialle. Nykytieteen mukaan ilmasto lämpenee tulevaisuudessa, mutta missäköhän määrin tuo lämpeneminen * tulevaisuudessa * perustuu tietokoneohjelmille annetuille lähtöarvoillekin?
Varmaan sitten Itämerikään ei ole mielestäsi saastunut?

"Ilmasto" on tuossa tutkimuskohteena edustaa tietysti luontoa, ja tutkimus kohdistuu sekä luonnon "omiin" muutoksiin että ihmisen aiheuttamiin.
Itämeren saatuneisuus on Veikko I. Palvonkin helposti todettavissa, mutta tulevaisuuden ilmasto on siinä määrin tulevaisuuden asia - vrt. Andrew Robertsin mielipide tulevaisuuden huolehtimisesta itse itsestään - että varsinkaan historioitsijoiden ei pitäisi ottaa sitä huomioon tosiasiana vaan eräänä riskinä.
Pystyykö nykytutkimus erottamaan luonnon ja ihmisen osuudet ilmastonmuutoksiin?

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Tuosta ilmastonmuutoksesta: Loviisan ydinvoimalan jäähdytysvesi on 1970-luvulta alkaen mennyt sorsien iloksi sisäsaariston vesiin Hästholmenilla ja nykyisin se on nimetty lämpösaasteeksi, http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=4020 jota onkin noin 2000 MW ydinvoimalan sähkötehon ollessa 2 x 497 MW:tä, puolet tuon "lämpösaasteen" energiamäärästä.
Helsinkiin on nyt alettu porata kilometrien syvyistä kallioreikää geotermisen energian hyödyntämiseksi ja hanke vaikuttaa taloudellisestikin mielenkiintoiselta ja porauskustannukset ovat nykyisin alempiakin. Maalämpö on edullista sekin, eikä sitä rakenneta tuetusti.
Mutta miksiköhän Helsingille ei kelpaa ydinvoimalan hukkalämpö kaukolämmöksi?
Hästholmeniin johtavan tien varrelle aiottiin pystyttää viisi tuuligeneraattoria ja Hästholmenin ydinvoimala olisi kai toiminut tuon tuulienergian varavoimalaitoksena silloin kun ei tuule. Noiden tuulimyllyjen tuetusta sähköntuotannosta on nyttemmin luovuttu, tuuligeneraattoreita ei rakenneta.
Tuuligeneraattorit Suomessa lienevät pääosin Saksassa tai Tanskassa valmistettuja ja suomalaisen työn osuus on 15 %:n luokkaa.

En itse ole ns. "vaihtoehtoenergian" vastustaja, kirjoitinkin niistä teknistaloudelliselta pohjalta vuosikymmeniä sitten Elektroniikka-uutiset lehteen.
Mutta "maapallon lämmittäminen- aate" alkaa mielestäni mennä liiallisuuksiinkin, nuotiokin tuottaa kuulemma haitallisia pienhiukkasia ja saunan lämmittäminen puukiukaalla on sekin joidenkin mielestä rajoitettavaa toimintaa.
Autohuollossa äskettäin käydessäni asentaja sanoi, että jos joissakin autoissa olevan "hiukkassuodattimen jättää pois niin polttoaineenkulutus pienenee litralla". Ehkä kulutus pienee vähemmän, mutta joka tapauksessa sen saasteita estämään tarkoitetun hiukkasuodattimen käytöstä poisjättäminen vähentääkin ilmeisesti niitä saasteita enemmän?

Veikko Palvo

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Tapio Onnela kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Ja kukapa olisi uskonut, että ehkä olennaisinta nykyisen geopolitiikan ymmärtämiselle on Lähi-Idän 600-700-luku?
Kun itse olen maasta, joka ei ole koskaan Lähi-Itää valloittanut ja miehittänyt niin käsitykseni on, ettei tarvitse noin kauas historiassa mennä ymmärtääkseen aika paljon Lähi-Idän geopolitiikasta.
Jos sinä pystyt selittämään Lähi-Idän konfliktin paremmin ilman historiaan pohjautuvaa tietoa, ole hyvä ja esitä se. Muuten väitteesi jäävät roikkumaan ilmaan.
Kirjoituksestani ei "tarvitse noin kauas historiassa mennä" tuli "ilman historiaan pohjautuvaa tietoa" vastaavan päätoimittajan lukemana.

Minulla on kohtuullinen lukutaito, ehkä sellainen 7 tasoinen ja siitä on paljon hyötyä. Kerron tuon innostaaksenii Turun yliopiston vastaavaa päätoimittajaa parantamaan omaansa. Kohtuullisestakin lukuosaamisesta on kivasti hyötyä ja roikkuu vähemmän ilmassa. Sitä mieltä olen, vaikka en ole vastaava päätoimittaja yliopiston julkaisussa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

historioija kirjoitti: että varsinkaan historioitsijoiden ei pitäisi ottaa sitä huomioon tosiasiana vaan eräänä riskinä.
Pystyykö nykytutkimus erottamaan luonnon ja ihmisen osuudet ilmastonmuutoksiin?
Hollandin esimerkkinä oli Geoffrey Parkerin tutkimus Global Crisis: War, Climate and Catastrophe in the Seventeeth Century. Jospa tutustut ja kerrot sen jälkeen oman mielipiteesi.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 10.06.16 11:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

Lemmi kirjoitti: Kun itse olen maasta, joka ei ole koskaan Lähi-Itää valloittanut ja miehittänyt
Antaako tämä jotenkin automaattisesti paremman käsityksen asioista?

Nykymaailmassa varsin kaukaisetkin asiat vaikuttavat meihin (esim. öljy, terrorismi).

Tosin emme ennenkään eläneet missään impivarassa, vaan talouselämäämme on vaikuttanut esim. Englannin taloudelliset tarpeet ja talouspolitikka, kuten Markku Kuisman teoksesta Venäjä ja Suomen talous 1700-2015 käy ilmi.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Nykyajan vaikutus historiantutkimukseen

historioija kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti: ---
"On tiedettävä miten ja miksi ilmasto on vaihdellut ennen viime vuosikymmeniä. Muutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden vuorovaikutus tunnetaan huonosti."
"On puhuttava varoen globaaleista muutoksista, ilmaston muutokset eri alueilla ovat vaikuttaneet elinympäristöön ja sivilisaatioihin ja erityisesti muutokset sademäärissä ovat olleet odottamattoman nopeita ja ennakoimattomia. Niin tulee olemaan tulevaisuudessakin," kirjoittaa prof. Matti Saaristo http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf "Jääkauden jälkeinen ilmaston vaihtelu on ollut jatkuva tapahtuma."
---
Niinpä, tämä historiallinen perspektiivi - eivätkä tulevaisuudenennusteet - kuuluisi ottaa lähtökohdaksi esimerkiksi seuraavassa mainitulle ja keskustellullekin historiaprojektille: viewtopic.php?f=10&t=6374

Ainakaan minulle ei tuo alkuperäinen Saarnisto-linkki aukene. Mutta tämä: http://www.saimia.fi/docs/ajankohtaista ... rnisto.pdf
Eiköhän tuo ole keskeinen kysymys: pystyykö nykytutkimus osoittamaan luonnon ja ihmisen osuudet ilmastonmuutokseen, jollaisia on historian kuluessa tutkitusti ollut ennenkin, mm. tuo pieni jääkausi vuosina 1550 - 1850.
Nykytutkimuksen mukaan ilmasto siis lämpenee, mutta onko se täysin ihmisen aiheuttamaa ja mikä on luonnon "normaalia" vaihtelua.
Poliittisesti ilmastonmuutosta on yritetty hallita ehkäpä hätiköidenkin hyvinkin rajuin toimenpide-ehdotuksin ja innokkaimmat muutoksen puolestapuhujat ovat väärentäneet tutkimustuloksiakin poliittista asiaansa edistääkseen ja tuskinpa tutkijoiden toimesta on tehty elokuviakaan, joissa jääkarhu uiskentelee jäistä täysin sulaneella Pohjoisnavalla ja Grönlanninkin jäätikkö on sulanut.

Ilmastonmuutoksessa sen tutkimus ja ilmastonmuutospolitiikka ovat nähdäkseni varsin erillisiä asioita noiden ilmastonmuutospoliitikoiden yrittäessä jakaa lämpenemisen historiallista vastuutakin maiden kesken.
Esim. Englanti ilmeisesti olisi suuri syyllinen aikaisine teollistumisineen ja saastuttamisineen ja siten suuri maksumies globaalisessa tulonjaossa?

Suomenlahden ja Itämeren saastumisastetta voidaan tutkia ja mitata ja siitä ei liene eriäviä käsityksiä, mutta kylläkin siitä, miten asia tulisi poliittisesti ratkaista ja jotkut sanovat, että Suomen tulisi olla edelläkävijänä toimissa jops siinäkin tapauksessa että Suomen talous kärsisi siitä.
Suomenlahden pohjukkaan esimerkiksi on rakennettu läntisellä tuella jätevedenpuhdistamoja ja lisääkin niitä nähtävästi tarvittaisiin?
Mutta onko Itämeren piirissäkään päästy konkreettiseen neuvottelutulokseen saastumisen estämisestä?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”