Humanismin tärkeys ja arvo

Foorumi on tarkoitettu yleiseen historia-aiheiseen keskusteluun.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Lemmi » 06.12.16 16:17

Klaus Lindgren kirjoitti:Neuvostoliiton ihanteisiin humanismi toki kuului, paperilla. Kuten kaikki varmaan ovat viimeisten 25 vuoden aikana huomanneetkin, Neuvostoliiton todellisuus oli juuri tällaisissa asioissa karmaisevan kaukana puheista ja kirjoituksista.
Luulen Neuvostoliiton humanismin olleen myös käytäntöä eikä pelkkää paperia. Kaikilla oli työtä ja ruokaa ainakin melkein kaikilla, mikä kai oli iso muutos aikaisempaan tilanteeseen ja joillekin myös ero nykyiseen tilanteeseen Venäjällä. Palkat olivat aika tasaisia. Yhteinen hyvä oli etusijalla ja omaa etuaan ajavat olivat humanismin vihollisia. Se joka kätki viljan itseään varten muiden nähdessä nälkää oli neuvostoliittolaisen humanismin vihollinen. Noin olen käsittänyt.

Katsoin netistä Hrutsevin puheen hänen USA:n vierailultaan. En tiennyt hänen olleen niin hyvä puhuja. Olen valitettavasti unohtanut linkin puheeseen. Hän mm vastasi amerikkalaiselle miljonäärille, joka oli kai puhunut ennen häntä. Amerikkalainen oli sanonut tulleensa Amerikkaan, saanut töitä tiskaajana ja oli nyt hirveän rikas. Amerikka on mahdollisuuksien maa. Hrutsev vastasi menneensä 16 vuotiaana hiilikaivokseen töihin. Nyt hän on maan johtaja. Neuvostoliitto on myös mahdollisuuksien maa.

Toinen mieleen jäänyt kohta oli vierailusta Disneylandissa. Hrutsev oli toivonut pääsevänsä Disneylandiin, mutta amerikkalaiset isännät sanoivat sen olevan mahdotonta, koska he eivät voi taata Hrutsevin turvallisuutta. Hrutsev piti sitä omituisena, että ns vapaassa maassa ei edes maan johtaja voi mennä minne haluaa turvallisuuttaan vaarantamatta. Mitä vapautta se on? Hrutsev muistaakseni vakuutti amerikkalaisille, ettei heidän tarvitse pelätä turvallisuutensa puolesta missään Neuvostoliitossa.

Mitäs länsimainen humanismi on pahimmillaan? Luulen sen olevan ihmisten pommittamista demokratian ja ihmisoikeuksien, länsimaisen maailman humanismin kukkasten viemiseksi maahan, joka yleensä on muslimimaa. Onko se parempi vai huonompi kuin Neuvostoliiton harjoittama vihollisten sorto? Millaista humanismia on tappaa talebaneja naisten oikeuksien vuoksi? Siihen lienee jokaisella oma humanistinen vastauksensa.

Nuo ovat toki vain mattimeikäläisen vaatimattomia aatoksia, jotka voivat olla aivan vääriä.

Klaus Lindgren
Viestit: 1060
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Klaus Lindgren » 07.12.16 18:38

historioija kirjoitti:Aloitus kuitenkin lähti akateemisesta näkökulmasta. Mainospuhe ei sisällä varauksia eikä kritiikkiä. Nehän lisäisivät uskottavuutta. Pelkkä omakehu ja tyrkyttäytyminen ärsyttää ja vieroittaa. Nykyaikana olisi ehkä viisainta aloittaa omahaukulla, se ainakin herättäisi poikkeuksellisuudessaan kuulijat turtumuksesta ja ehkä valmiista vastahangasta.
Akateemisesta näkökulmasta aloitus tosiaankin lähti, humanististen tieteiden turvaamisesta. Siis ihmistieteiden, sellaisten kuin historia, kielitieteet, kulttuurin tutkimus sun muu ihmistä ja etenkin ihmisyksilöä tutkivat tieteet, mutta hieman laajemmin muutkin ihmistieteet, kuten vaikkapa yhteiskuntatieteet. Jostain syystä sitten katsoit, historioija, tuoda esille Neuvostoliiton sodanaikaisen propagandan. Miksi ihmeessä? Halusitko oikeasti sanoa jotain? Jos, niin mitä? Jos et, niin miksi kirjoitit?

Klaus Lindgren
Viestit: 1060
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Klaus Lindgren » 07.12.16 19:06

Lemmi kirjoitti:Luulen Neuvostoliiton humanismin olleen myös käytäntöä eikä pelkkää paperia. Kaikilla oli työtä ja ruokaa ainakin melkein kaikilla, mikä kai oli iso muutos aikaisempaan tilanteeseen ja joillekin myös ero nykyiseen tilanteeseen Venäjällä. Palkat olivat aika tasaisia. Yhteinen hyvä oli etusijalla ja omaa etuaan ajavat olivat humanismin vihollisia. Se joka kätki viljan itseään varten muiden nähdessä nälkää oli neuvostoliittolaisen humanismin vihollinen. Noin olen käsittänyt.
Uskotko Lemmi tosiaankin kaiken tuon? Oletko ikinä kuullut, miten se kollektivisointi tapahtui? Ja mitä niille viljankätkijöille tapahtui? Oletko kuullut sanaa holodomor? Tai oletko sattunut kuulemaan virkamiesluokan etuoikeuksista? Tai siitä, miten hyvin tavaraa ja muuta kuin pelkkää leipää tavallisilla kansalaisilla oli saatavillaan? Oletko joskus sattunut kuulemaan Stalinin puhdistuksista? Kansanryhmien pakkosiirroista? Mielisairaaloista ja siitä, keitä niihin joutui? Sana "gulag" lienee joskus kantautunut korviisi? Entäs sitten se sananvapaus? Oletko kuullut toisinajattelijoista ja heidän kohtaloistaan? Miten voit oikeasti kuvitella neuvostopropagandan olleen totta?
Mitäs länsimainen humanismi on pahimmillaan? Luulen sen olevan ihmisten pommittamista demokratian ja ihmisoikeuksien, länsimaisen maailman humanismin kukkasten viemiseksi maahan, joka yleensä on muslimimaa. Onko se parempi vai huonompi kuin Neuvostoliiton harjoittama vihollisten sorto? Millaista humanismia on tappaa talebaneja naisten oikeuksien vuoksi? Siihen lienee jokaisella oma humanistinen vastauksensa.
Kukaan ei liene kiistänyt sitä, että myös länsimaat ovat tukeneet toinen toistaan pahempia hirmuhallitsijoita. Etenkin kylmän sodan aikana näin tapahtui hirmuisen monessa maassa, ja kylmän sodan yhdysvaltalaispropaganda kutsui "vapaudeksi" aivan käsittämättömiä asioita. Ja totta on, että Yhdysvallat on suurvalta ja sen politiikka ei aina ole kovin puhdasta. Olisi kuitenkin melkoisen masentavaa ajatella, että ajatolla Khomeini-vainaa olisi ollut oikeassa ja Yhdysvallat tosiaan olisi Suuri Saatana ja sen takia demokratian ja sananvapauden olevan turhia pilvilinnoja, joihin ei tarvitsekaan pyrkiä. Ei, maailmalla on sentään paljon esimerkkejä demokratian ja ihmisoikeuksien edistymisestä ja tukemisesta, etenkin kylmän sodan jälkeiseltä ajalta.

Lemmi, tunnut tosiaan näkevän maailman kovasti kaksijakoisena, Neuvostoliiton ja Venäjän hyvänä ja lännen pahana. Toki, jos oikeasti uskot Neuvostoliiton talouden tai ihmisoikeuksien olleen jotenkin hyvässä kunnossa, tuo on varmaan ymmärrettävää. Siinä tapauksessa kehoitan kuitenkin lukemaan hieman lisää ja ennen kaikkea uudempaa kirjallisuutta Neuvostoliitosta ja sen oloista, ennen kuin palaat asiaan.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Lemmi » 07.12.16 23:03

Klaus Lindgren kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:Luulen Neuvostoliiton humanismin olleen myös käytäntöä eikä pelkkää paperia. Kaikilla oli työtä ja ruokaa ainakin melkein kaikilla, mikä kai oli iso muutos aikaisempaan tilanteeseen ja joillekin myös ero nykyiseen tilanteeseen Venäjällä. Palkat olivat aika tasaisia. Yhteinen hyvä oli etusijalla ja omaa etuaan ajavat olivat humanismin vihollisia. Se joka kätki viljan itseään varten muiden nähdessä nälkää oli neuvostoliittolaisen humanismin vihollinen. Noin olen käsittänyt.
Uskotko Lemmi tosiaankin kaiken tuon? Oletko ikinä kuullut, miten se kollektivisointi tapahtui? Ja mitä niille viljankätkijöille tapahtui? Oletko kuullut sanaa holodomor? Tai oletko sattunut kuulemaan virkamiesluokan etuoikeuksista? Tai siitä, miten hyvin tavaraa ja muuta kuin pelkkää leipää tavallisilla kansalaisilla oli saatavillaan? Oletko joskus sattunut kuulemaan Stalinin puhdistuksista? Kansanryhmien pakkosiirroista? Mielisairaaloista ja siitä, keitä niihin joutui? Sana "gulag" lienee joskus kantautunut korviisi? Entäs sitten se sananvapaus? Oletko kuullut toisinajattelijoista ja heidän kohtaloistaan? Miten voit oikeasti kuvitella neuvostopropagandan olleen totta?
Oletko Klaus ajatellut, että nuo ovat humanismin aiheuttamia?

Klaus Lindgren
Viestit: 1060
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Klaus Lindgren » 08.12.16 09:57

Lemmi kirjoitti:Oletko Klaus ajatellut, että nuo ovat humanismin aiheuttamia?
Miten?

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Lemmi » 08.12.16 11:14

Klaus Lindgren kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:Oletko Klaus ajatellut, että nuo ovat humanismin aiheuttamia?
Miten?
Alun alkaen minulle särähti tässä ketjussa esitellyissä kirjoituksissa sellainen asia, että humanismi on hyvää, hienoa ja jaloa. Humanismin ansioiksi nimettiin demokratiaa ja taisi olla itsenäisyyskin.

Puuttuu humanismin pimeä puoli.

Suurin osa inkvisiittoreista kai uskoi tekevänsä hyvää. He olivat humanisteja.

Marxist humanism
https://en.wikipedia.org/wiki/Marxist_humanism

En ole mikään humanismin suuri ajattelija, en edes asiantuntija vaan vain tavis sanan kaikessa merkityksessä. Mutta taviksena minua kiinnostaa ja huomioni kiinnittyy humanismin esittelyyn sädekehänä, puhtoisena enkelinä. En usko siihen. Humanismin hyvillä tarkoituksilla on aiheutettu myös valtavasti kärsimystä.

Tapio Onnela
Viestit: 4671
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 08.12.16 13:06

Lemmi kirjoitti:
Klaus Lindgren kirjoitti:
Lemmi kirjoitti:Oletko Klaus ajatellut, että nuo ovat humanismin aiheuttamia?
Miten?
Alun alkaen minulle särähti tässä ketjussa esitellyissä kirjoituksissa sellainen asia, että humanismi on hyvää, hienoa ja jaloa. Humanismin ansioiksi nimettiin demokratiaa ja taisi olla itsenäisyyskin.
Puuttuu humanismin pimeä puoli.
Suurin osa inkvisiittoreista kai uskoi tekevänsä hyvää. He olivat humanisteja.
Marxist humanism
https://en.wikipedia.org/wiki/Marxist_humanism
En ole mikään humanismin suuri ajattelija, en edes asiantuntija vaan vain tavis sanan kaikessa merkityksessä. Mutta taviksena minua kiinnostaa ja huomioni kiinnittyy humanismin esittelyyn sädekehänä, puhtoisena enkelinä. En usko siihen. Humanismin hyvillä tarkoituksilla on aiheutettu myös valtavasti kärsimystä.
Ja miten nämä esimerkkisi tarkemmin liittyvät puheena olevaan asiaan, eli humanistis-yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen Suomessa?

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Lemmi » 08.12.16 15:46

Tapio Onnela kirjoitti:Ja miten nämä esimerkkisi tarkemmin liittyvät puheena olevaan asiaan, eli humanistis-yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen Suomessa?
En tiennyt puheena olevan humanistis-yhteiskuntatieteellinen kolutus Suomessa. Luulin keskustelun aiheen olevan Humanismin tärkeys ja arvo, jonka sinä Tapio itse pistit aloituksessa aiheeksi. Ainakin tuo sinun kirjoittamana aihe näkyy minun tietokoneeni ruudulla. Näkyykö sinulla Tapio toista?

Tapio Onnela
Viestit: 4671
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 08.12.16 16:04

Lemmi kirjoitti:En tiennyt puheena olevan humanistis-yhteiskuntatieteellinen kolutus Suomessa. Luulin keskustelun aiheen olevan Humanismin tärkeys ja arvo, jonka sinä Tapio itse pistit aloituksessa aiheeksi. Ainakin tuo sinun kirjoittamana aihe näkyy minun tietokoneeni ruudulla. Näkyykö sinulla Tapio toista?
Lue säikeiden alut paremmin, niin tiedät enemmän:
Tapio Onnela kirjoitti:Lähiaikoina on julkaistu parikin kirjoitusta, jossa tuodaan esille humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tärkeys. Lauri Tähtinen ja Antti Törmänen kirjoittivat Helsingin Sanomissa ja Tuomas Heikkiläja Ilkka Niiniluoto Tieteessä tapahtuu -lehden pääkirjoituksessa.

Klaus Lindgren
Viestit: 1060
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Klaus Lindgren » 08.12.16 18:19

Alun alkaen minulle särähti tässä ketjussa esitellyissä kirjoituksissa sellainen asia, että humanismi on hyvää, hienoa ja jaloa. Humanismin ansioiksi nimettiin demokratiaa ja taisi olla itsenäisyyskin.

Puuttuu humanismin pimeä puoli.

Suurin osa inkvisiittoreista kai uskoi tekevänsä hyvää. He olivat humanisteja.
Puhut aivan kuin humanismi olisi jokin selkeä ideologia. Ei se ole sitä ainakaan muutamaan sataan vuoteen ollut. Se on pikemminkin periaate tai ihanne, ja sellaisethan harvoin toteutuvat sellaisenaan. Hyvin harvoin. Mikä johtaakin minut antamaan itse yhden vastauksen kysymykseen, johon et, Lemmi, tullut vastanneeksi. Se löytyy tuosta aika läheltä, Neuvostoliiton alkuvaiheista. Lenin ja muut vanhat bolševikit lähtivät tosiaan liikkeelle kaikesta hyvästä, mitä länsimaisessa kulttuurissa oli, muun muassa valistuksen ja humanismin ihanteista. Niin, siinä mielessä kommunismin juuret tosiaankin ovat valistuksessa ja humanismissa, aivan kuten sanoit, Lemmi. Mutta sitten Lenin antoikin tarkoituksen pyhittää keinot ja hyvin pian keinot tuhosivat sen tarkoituksen. Toisin sanoen hän ensinnäkin uskoi pienen etujoukon ihan oikeasti tietävän, mikä kaikille muille ihmisille on parhaaksi ja oli toisekseen valmis peräti tappamaan kaikki, jotka eivät hänen ja toveriensa tahtoon taipuneet. Ja sitten kun maailmanvallankumousta ei tullutkaan, Lenin tosiaan joutui tappamaan kaikki vastaanhangoittelijat, paitsi mitä nyt heitti vankileireille ison osan. Siinä menivät humanismi, valistus ja muukin kaunis ja oikea yli laidan, ja siitä oli Stalinin helppo panna vielä pahemmaksi. Onko se humanismin syytä? Humanismiko johti hirmutöihin? Eikö pikemminkin sen unohtaminen?

Natsismin juuria on humanismista vaikeampaa löytää, varsinkin kun sille oli alusta alkaen keskeistä vain oman kansakunnan kunnia ja suuruus, ja muiden alistaminen. Inkvisiittorit taisivat taas panna ihan vakavissaan Jumalan ihmisen edelle, joten heitä tuskin voinee kutsua humanisteiksi. Uskonpa monen inkvisiittorin nimen omaan vastustaneen moista rienausta.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Lemmi » 08.12.16 19:03

Klaus Lindgren kirjoitti:Mutta sitten Lenin antoikin tarkoituksen pyhittää keinot ja hyvin pian keinot tuhosivat sen tarkoituksen. Toisin sanoen hän ensinnäkin uskoi pienen etujoukon ihan oikeasti tietävän, mikä kaikille muille ihmisille on parhaaksi ja oli toisekseen valmis peräti tappamaan kaikki, jotka eivät hänen ja toveriensa tahtoon taipuneet.
Olen samaa mieltä. Minusta muotoilit varsin osuvasti omiin ajatuksiini nähden. Humanismin pimeä puoli.

Toivon, että tuo puoli tulee myös esille humanismista keskusteltaessa.

Klaus Lindgren
Viestit: 1060
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Klaus Lindgren » 09.12.16 13:39

Lemmi kirjoitti:Olen samaa mieltä. Minusta muotoilit varsin osuvasti omiin ajatuksiini nähden. Humanismin pimeä puoli.
En minä nyt ihan tuota tarkoittanut. Sanoin myös tällaista:
Humanismiko johti hirmutöihin? Eikö pikemminkin sen unohtaminen?
Vaikka voidaanha humanismin syyksi panna sekin, että sitä on käytetty väärin, vääristelty tai jopa unohdettu. Mutta silloin meidän täytyisi arvioida kaikkia muitakin hyviä periaatteita samalla tavalla. Esimerkiksi lähimmäisenrakkautta, ja kas, joutuisimme panemaan sen tiliin muun muassa inkvisition ja pahempaakin. Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon kävisi aivan samoin ja kaikkien muidenkin hyvien periaatteiden. Kaikkea on tässä maailmassa käytetty väärin, auttamatta.
Vielä hullummaksi se menisi, jos jättäisimme humanistiset tieteet hunningolle. Kuka silloin tutkisi ihmisten tekoja, ajatuksia, kieliä, kulttuureja ja yhteisöjä? Kuka etsisi tosiasioita ja paikkansa pitäviä kuvauksia ihmisten maailmoista? Kenellä olisi edes mahdollisuuksia väittää vastaan, kun niitä hyviä periaatteita taas joskus väännellään tai ne jälleen kerran uhkaavat unohtua? Kuka sanoo valheita valheiksi?

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 23:57

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Lemmi » 09.12.16 15:19

Olisi hyvä ehkä määritellä humanismi. Onko humanismi ihmisten tekojen tutkimista? Vai onko humanismia myös ihmisten teot?

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo kuulostavat humaanilta ajatukselta ja aikansa ihmisille, ne ovat merkinneet sitä, että päästäkseen noihin humanistisiin tavoitteisiin on jonkun kaula pitänyt katkaista giljotiinissa. Katkaistu kaula kuului humanismin vastustajalle tai ainakin humanismin kannattajien mielestä vastustajalle. Kaulat katkaistiin hyvässä tarkoituksessa. Uskon ainakin kaulan katkaisijoiden uskoneen toimivansa hyvässä tarkoituksessa vastustajan ollessa paha. Ihmisistä tuskin moni pitää itseään pahana. Kuuluu ihmisluontoon pitää itseään hyvänä, vaikka kiduttaisi toisia hengiltä. On vain perusteltava itselleen oma humaanisuutensa ja uskottava siihen giljotiininkin äärellä.

Muut ovat varmaan paljon parempia kuvailemaan tuollaisia asioita kuin meikäläinen, jolla on töksähtelevät ajatukset, mutta suurin piirtein tuolla tavalla ajattelen: humanismissa on hyvä puolensa, joka voi ilmetä pahuutena humanismin puoluestaessa sitä mitä pitää hyvänä. Jekyll ja Hyde.

Klaus Lindgren
Viestit: 1060
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja Klaus Lindgren » 10.12.16 14:05

Lemmi kirjoitti:Olisi hyvä ehkä määritellä humanismi.
Näköjään. Sillä tarkoitetaan usein monia, enemmän tai vähemmän erilaisia asioita. Lemmi, sinähän se ryhdyit puhumaan humanismin ansioluetteloista. Joten on syytä aloittaa siitä, joka keskustelun humanismin varjopuolista aloitti: mitä sinä, Lemmi tässä keskustelussa tarkoitat humanismilla?
Muut ovat varmaan paljon parempia kuvailemaan tuollaisia asioita kuin meikäläinen, jolla on töksähtelevät ajatukset, mutta suurin piirtein tuolla tavalla ajattelen: humanismissa on hyvä puolensa, joka voi ilmetä pahuutena humanismin puoluestaessa sitä mitä pitää hyvänä. Jekyll ja Hyde.
Tuo ajattelutapa tuo kovasti mieleen sen konservatismin, joka oli vallitsevana oikeistossa jonnekin 1970-luvulle asti. Siinä oli tapana ajatella, että asioita ei pitänyt juurikaan muuttaa, tai korkeintaan hyvin varovaisesti, koska kaikki parempaan pyrkiminen oli aina vaarallista. Ja radikaalit muutokset johtivat vain suurempaan epäjärjestykseen ja pahaan, vallankumouksista puhumattakaan. Humanismiin tuota vaaraa eivät konservatiivit kuitenkaan enää 1900-luvulla juuri liittäneet, eivätkä yleensä enää 1800-luvun jälkipuoliskollakaan. Mutta oli toki sellainenkin aika, jolloin täällä Suomessakin vallanpitäjät ja konservatiivit epäilivät kovasti kaikkea humanismia. Hallitsijanamme oli silloin keisari ja suuriruhtinas Nikolai I. Yksi niistä vaarallisista humanisteista oli Johan Vilhelm Snellman. Venäjällä tuota asennetta kuvasivat (aika kriittisesti) muiden muassa Nikolai Gogol ja Fjodor Dostojevski.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Humanismin tärkeys ja arvo

Viesti Kirjoittaja historioija » 12.12.16 18:58

Heikkilän ja Niiniluodon teos on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteessa http://irfrome.org/wp/wp-content/upload ... enarvo.pdf

Uljasta tekstiä, mutta johtaako mihinkään... Asiat tahtovat mennä omia latujaan.

Vastaa Viestiin