Urho Kekkosen Karjalan palautusehdotuksia

Foorumi on tarkoitettu yleiseen historia-aiheiseen keskusteluun.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä

I Palvo
Viestit: 121
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Urho Kekkosen Karjalan palautusehdotuksia

Viesti Kirjoittaja I Palvo » 03.08.17 23:30

Neuvostojohto halusi ennenaikaisesti uudistaa YYA-sopimuksen sellaisenaan muuttamattomana ja lähettiläs Lebedev toi Paasikivelle 17.8.1955 Kultarantaan Voroshilovin asiaa koskevan kirjeen ja kirj. tarjottiin Porkkalan sotilastukikohdan palautusta vastapalveluksi. Kekkonen neuvotteli lähettiläs Lebedevin kanssa Karjala-asiasta ja Lebedev sanoi UKK:n mukaan ( Paasikiven pvk 12.9.1955 ) "Rajan idässä olevan heidän lopullinen rajansa, mutta Neuvostoliiton 1953 tarjous Saimaan kanavasta on edelleen avoin".
Paasikivi, Kekkonen ja Lebedev lähtivät Moskovaan 15.9.1955:
Moskovassa Kekkonen ilmeisesti Paasikiven toimeksiannosta "keskusteli ennen kokousta Bulganinin kanssa Karjalasta ja Bulganin toisti, mitä Lebedev oli ( UKK:lle ) sanonut".
Paasikivi, Kekkonen, Lebedev palasivat samalla lentokoneella H:kiin 20.9.1955.

Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa, Otava 1997 s. 382.:
"Moskovasta palattuaan U.Kekkonen pyysi suurlähettiläs Lebedeviä esittämään neuvostojohdolle, että karjalainen siirtoväki voisi joskus tulevaisuudessa mahdollisesti päästä muuttamaan ( pereehat´ ) entisille kotiseuduilleen Neuvostoliiton alueelle, missä he ryhtyisivät harjoittamaan maataloutta, jääden kuitenkin edelleen Suomen kansalaisiksi.
He toisivat työvaälineet mukanaan ja työn tulokset hyödyttäisivät Neuvostoliiton hyvinvointia. He olisivat NL:n lakien alaisia".

( "Muistio Lebedevin ja U.Kekkosen tapaamisesta 26.9.1955, AVP RF, f, 0135, op.39, d.7 ( papka 208 ), s. 95 - 99 ---- Lebedev ja Kekkonen keskustelivat myös 29.9.-55 ja muistio on lähetetty Moskovaan 30.9.1955 , lähtönumero 452. )

"Ehkä tätä ehdotusta ei hyväksytä, UKK jatkoi, mutta minua haluttaa pohtia jotain tämäntapaista, mikä voisi auttaa ratkaisemaan siirtoväen ongelman"." Kekkonen palautti Lebedevin mieleen myös Saimaan kanavaehdotuksen ( 1953 ) toivoen Neuvostoliiton etenevän nyt sen pohjalta".
UKK toivoi NL:n palauttavan Viipurin ja Saimaan kanavan länsipuolen http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005110133.html Suomelle, mutta ainoastaan kanavan vuoraamiseen asia jäi, eikä siitä oikein voinut kieltäytyäkään vaikka laskelmat osoittivatkin hankkeen kannattamattomaksi. Saimaan kanava täytyi jälleenrakentaa, työt olivat 1939 jääneet kesken. Sopimus kanavan vuokraamisesta 1962 ja rakennustöiden jälkeen liikenteeseen v. 1968.

Jukka Tarkka: Karhun kainalossa - Suomen kylmä sota 1947 - 1990, Otava 2012 , s. 32.: " Urho Kekkonen alkoi salassa puhua Saimaan kanavasta, kun tarkoitettiin Karjalaa. Tämä oivallettiin myös Neuvostoliitossa".

"UKK:n tarkoituksena Saimaan kanavasta puhumalla oli saada rajalinja ylipäätään liikahtamaan, ja kehittää tilannetta sen jälkeen vähitellen niin, että muustakin kuin kanavavyöhykkeestä voitaisiin neuvotella".
s. 53.: "Tällaista avausta UKK yritti ainakin syksyllä 1957, keväällä 1958 ja alkukesällä 1958. Se tyrmättiin Kremlissä joka kerran".

s.54.: "Kesäkuussa 1968 pres. kekkonen alkoi hahmotella muistiota otsikolla " DDR - Viipuri ". Neuvostojohdolle UKK yritti tarjota DDR:n tunnustamista ja eräitä Lapin alueita vastasuoritukseksi Viipurin ja sen ympäristön palauttamisesta Suomelle.
"Moskovan
vierailullaan Kekkonen tarjosi Brezhneville lisäksi vastasuorituksina asevelvollisuusajan lyhentämisen ja ennenaikaiset vaalit. Brezhnev torjui ehdotuksen suoralta kädeltä".
"Täystyrmäyksestä huolimatta Kekkonen palasi asiaan eri muodoissa vielä 1969 ja 1972".
"UKK spekuloi Suomen valtioalueen luovuttamisesta ja eduskunnan hajottamisesta vieraan valtion päämiehen kanssa kahdenvälisessä keskustelussa, neuvostotulkin kääntämässäm keskustelussa. "s. 54.: Pres. UKK oli eksynyt valtiosäännön, rikoslain ja terveen järjen rajojen tuolle puolen".


Vuoden 1953 NL:n Saimaan kanavan vuokrausehdotustarjous näyttäisi Paasikiven päiväkirjan mukaan olleen paljolti peräisin suurlähettiläs Lebedevin ja pääministeri Urho Kekkosen välisistä keskusteluista:
31.10.1953 Kekkonen luonani. "Kertoi, että eräs henkilö, jonka nimeä ei saanut ilmoittaa ( kävi ilmi sitten, että hän oli NL:n lähetystöstä ) , kävi Kekkosen luona ja sanoi, että jos Suomessa säilyy hallitus, johon Neuvostoliitto luottaa, niin Suomi tulee saamaan lainan Neuvostoliitosta. Myös se Suomen pyyntö, että Neuvostoliitto maksaa yliviennin länsivaluutoissa, tulee täytetyksi. Suomi tulee myös saamaan apua Neuvostoliitolta".
( ylivienti idän vaihtokaupassa ja länsivaluutasta oli pula mm. NL:oon rakennettavien laivojen materiaalien ostossa lännestä - kovalla valuutalla )

"Kekkonen kertoi kirjoittaneensa Itävallasta Tuomiojalle lainasta NL:sta. Tuomioja on luultavasti puhunut Hella Wuolijoen kanssa, joka oli sanonut, että Neuvostoliitto voisi antaa kultaa meille lainaksi. Tuomioja oli katsonut, että kulta on yhtä hyvää kuin dollarit".
Minä: poliittisesti vaarallinen asia. Hallituskysymys on eri asia, joka kuuluu meille.
Neuvostoliitto ei ole siinä asemassa, että se voisi esiintyä luotonantajana.
"Tämä kaikki jälleen osoittaa, miten vaarallista on tulla Neuvostoliitosta riippuvaiseksi taloudellisesti. Kekkonen katsoi, että hän ei voinut olla menemättä Lebedevin luo. Pääministeri Kekkonen katsoi, että on vaikea olla käymättä Lebedevin luona".
J.K.Paasikivi näyttäisi suuttuneen:
"Sovimme, että Kekkonen tulee ensi ma:na uudestaan minun luokseni tästä asiasta neuvottelemaan".

1.11.1953.: "Sain Kekkosen promemorian hänen keskustelustaan Lebedevin kanssa". Obs! Ovatko meidän kommunistimme tämän takana"?
4. Saimaan kanava. Se on monimutkainen asia. Pelkäsin sen vaikeuksia jo silloin, kun se oli esillä".
4a. Meidän kaiketi olisi korjattava kanava myös Neuvostoliiton alueella. Se maksaa hyvin paljon rahaa. ( Aikaisemmin oli puhe sadoista miljoonista ).
4b. Miten laivaus ja lastauspaikat Uuraassa? Salliiko NL ulkomaisten laivojen tulla noutamaan tavaraa"?
4c. Kanavan käyttäminen tulisi olemaan riippuvainen Neuvostoliiton mielivallasta. Voisi milloin tahansa sulkea ja käyttää sitä pakotuskeinona".

2.11.1953: Kekkonen luonani kl. 11.00 : " Kekkonen sanoi, että eilisestä keskustelustaan Lebedevin kanssa hän valmistaa laajemman promemorian".
"Kekkonen katsoi "suurten asian" tarkoittaneen Karjalan rajojen muuttamista.
Kekkonen piti sen, että venäläiset puhuivat Saimaan kanavasta, olevan tärkeän myös siinä suhteessa, että he siis voisivat sallia meidän pääsevän heidän alueelleen ( Viipuriin -- Uuraaseen )".
4,11.1953. kl. 19 Kekkonen tuli luokseni ja toi hallituksen eronpyynnön".

Karjalan asia on ollut pres. Paasikiven asialistalla ainakin Porkkalan palautukseen / YYA-sopimuksen muuttamattomana jatkamiseen 20 vuodella 1955 lopulle asti. Kekkonen on kenties aluksi ollut Karjalan / Viipurin ja Saimaan kanavan ja sen länsipuolisen alueen palauttamista esittämässä Paasikiven toivomuksesta, mutta sitkeästi hän on ehdotellut vielä Brezhnevillekin aluevaihtoakin Viipuri ympäristöineen Suomelle ja Pohjois-Lappi Neuvostoliitolle. Murmanskin ja Kuolan sotilastukikohtien viereinen alue tarjolla NL:lle. Ahvenanmaata UKK:n ei tiedetä Kremlin johtajille tarjonneen, mutta olisi hän kai senkin voinut tehdä? Kuinka realistisia ja toteuttamiskelpoisia nuo UKK:n salaiset ehdotukset sitten lienevätkään olleet, Karjalan takaisin saamisesta olisi ollut maksettava liian korkea hinta, yya-suvereeniteetinkin menetys?

Vuonna 1947 kotikommunistitkin puhuivat Karjalan palauttamisesta ja se olisi tietystikin tarkoittanut Suomen liittämistä 3.1940 perustettuun O.V.Kuusisen Suomalais- Karjalaiseen sosialistiseen Neuvostotasavaltaan.
J.K.Paasikivi yritti samaan aikaan esim. ( pvk ) helmikuun 20.1947 puhua Saimaan kanavan liikennöintimahdollisuudesta ja Porkkalan rautatien saamisesta suomalaistenkin käyttöön mainiten mahdollisen uuden radankin ja lopulta NL myönsi ( korvaus? ) vuoden kauttakulkuoikeuden Turun radalla.
Neuvostoliitto ei ole ainakaan halunnut tuoda UKK:n ehdotuksia julkisuuteen, mutta taustalla UKK:n tarjoukset lienevät vaikuttaneet ja pres. Kekkoselle niiden vuotaminen olisi kenties ollut katastrofi kotimaassa ja muistioita hän ei Suomessa edes rajatusti jaettaviksi tehnyt?

lisäys: Päämininisteri Urho Kekkonen kiilaa presidentti Paasikiven ohi Moskovasta palattua Karin pilakuvassa 23.9.1955, http://palvipalvelu.blogspot.fi/2016/01 ... iikaa.html "Ääänestäkää minua ( presidentiksi ) niin saatte Karjalan takaisin!
Ja presidentiksi tultuaan Kekkonen piti Karjalaa takaisin ehdotuksensa neuvostojohdolle julkisuudelta piilossa.
( Karin pilakuvia Volgan lautturit 1958 ja Satu Porkkalasta 1966 pres. UKK on näköjään katsonut tarpeelliseksi pyytää Neuvostoliitolta anteeksi. )

Veikko Palvo