Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

valtteri kirjoitti:
09.10.17 16:03
Ei siis mitään yhteiskunnan harjoittamaa tuotantoa, ei yhteiskunnan tuottamia palveluita.
Oletko tietoinen, että Suomessa oli monia isoja valtionyhtiöitä ja valtio omisti myös metsää? Tämä tarkoitti Markku Kuisman mukaan, ettei Suomesta tullut latifundio-maata.
Markkinat jätetään periaatteessa vapaasti toimimaan sellaisenaan. Suurteollisuus, yrittäjät jne saavat jatkaa vapaasti aiempaa tuotantotoimintaansa kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden mukaisesti.
Voitko selittää, miten metsäteollisuuden tuotteita olisi voitu myyty kansainvälisten markkinoiden *vastaisesti*? Vai tarkoitatko dumpingia, jota Stalin harrasti? Siitähän oli Suomelle (ja suomalaisille työläisille) haittaa.

Toinen juttu on, etteivät työntekijät hyväksyneet ay:tä neuvotteluosapuoliksi ja että lakkoja murrettiin mm. Pihkalan kaartilla. Myös valtion ja Suomen Pankin talouspolitiikka oli vanhaliberalistisen kovaa, joten esim. maatiloja joutui 30-luvun laman aikana pakkohuutokaupatuksi.

valtteri
Viestit: 16
Liittynyt: 14.04.17 12:48

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

Tapio Onnela kirjoitti:
11.10.17 21:33
valtteri kirjoitti: Ohjelmalistasta esim.:
"Vaikka nykyinen yrittäjämuoto (yksityinen yrittäjä, osuuskunta ja yhtiö) muodostaakin talouselämän perustan, vaatii huolenpito kansan kokonaisuudesta ja myöskin siis työväestöä, että talouselämä alistetaan tarpeellisessa määrin valtion tarkkailun ja tarvittaessa sen ohjauksen alaiseksi. Tällä tavoin saadaan talouselämään välttämätön kokonaisuutta palveleva suunnitelmallisuus, jota siinä nyt ei ole."
...
Korkeintaan "tarvittassa ohjataan" talouselämää. Ei siis mitään yhteiskunnan harjoittamaa tuotantoa, ei yhteiskunnan tuottamia palveluita. Markkinat jätetään periaatteessa vapaasti toimimaan sellaisenaan.
Minä kyllä tulkitse tämän vähemmän "liberaaliksi" kuin sinä. Kyllä aito talousliberaali tuollaista valtion ohjausta kauhistuisi. Puhumattakaan sitten muista liberaaleista joille nämä IKL:n opit olisivat myrkkyä:
Niin millaista ohjausta? Sehän jätetään täysin auki. Lapuan liikkeen/IKL.n aiemmista toimista voidaan päätellä millaisesta ohjauksesta olisi kyse. Eli ohjausta jolla työmarkkinat rauhoitetaan. Sehän on talousliberaalin mukaan oikean liberalismin ylläpitämistä. Vapaan yksilön "työvapauden" asettamista tai palauttamista. Mistään muunlaisesta ohjauksesta ei oikeastaan voi olla kyse jos "yksityinen yritteliäisyys on oikea perusta" jne.

Tarkoitin siis, että IKL:N/Lapuan liikkeen ohjelmat sisälsivät talousliberalistisia elementtejä, jotka yhdistivät niitä muun oikeiston kanssa. Yksityisomistus ja yrittäjyys tuotiin erityisesti esiin tekijöinä, joiden varassa yhteiskunnan pitää rakentua. Tällöin sosiaalipolitiikka, työntekijöiden oikeudet, työlainsäädäntö jne nähdään talouden vapaata kehittymistä estävinä tekijöinä. "Työrauha" oli erityisen vaikea kysymys. Periaatteesa lähdettiin siitä, että työnantajilla piti olla oikeus sanella kaikki työehdot. Tämä on klassista liberalismia. "Teoriassa" oikeisto oli tässä samoilla linjoilla IKL:stä Edistyspuolueeseen asti.

valtteri
Viestit: 16
Liittynyt: 14.04.17 12:48

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

Emma-Liisa kirjoitti:
12.10.17 09:36
valtteri kirjoitti:
09.10.17 16:03
Ei siis mitään yhteiskunnan harjoittamaa tuotantoa, ei yhteiskunnan tuottamia palveluita.
Oletko tietoinen, että Suomessa oli monia isoja valtionyhtiöitä ja valtio omisti myös metsää? Tämä tarkoitti Markku Kuisman mukaan, ettei Suomesta tullut latifundio-maata.
Markkinat jätetään periaatteessa vapaasti toimimaan sellaisenaan. Suurteollisuus, yrittäjät jne saavat jatkaa vapaasti aiempaa tuotantotoimintaansa kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden mukaisesti.
Voitko selittää, miten metsäteollisuuden tuotteita olisi voitu myyty kansainvälisten markkinoiden *vastaisesti*? Vai tarkoitatko dumpingia, jota Stalin harrasti? Siitähän oli Suomelle (ja suomalaisille työläisille) haittaa.

Toinen juttu on, etteivät työntekijät hyväksyneet ay:tä neuvotteluosapuoliksi ja että lakkoja murrettiin mm. Pihkalan kaartilla. Myös valtion ja Suomen Pankin talouspolitiikka oli vanhaliberalistisen kovaa, joten esim. maatiloja joutui 30-luvun laman aikana pakkohuutokaupatuksi.
Luulenpa että IKL:n Suomessa valtionyhtiöt olisi aika nopeasti yksityistetty : ) Tai olisivat tulleet yksityisesti toimiviksi jouduttuaan vallitsevan puolue-eliitin (ei siis yhteiskunnan) hallintaan ja omistukseen. Näin "markkinavastaiset" valtionyhtöt olisi saatu myös liberalismin piiriin. Toisaalta yksityisiä metsäyhtiöitä ei olisi valtiollistettu. Koska yksityisomistus oli IKL:n perusperiaate.

valtteri
Viestit: 16
Liittynyt: 14.04.17 12:48

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

Emma-Liisa kirjoitti:
12.10.17 09:36

Oletko tietoinen, että Suomessa oli monia isoja valtionyhtiöitä ja valtio omisti myös metsää? Tämä tarkoitti Markku Kuisman mukaan, ettei Suomesta tullut latifundio-maata.
"Ensimmäinen suomalainen valtionyhtiö, ainakin itsenäisyyden aikana, oli W. Gutzeit & Co, joka oli konkurssin partaalla, kun valtio osti sen norjalaisomistajilta vuonna 1918."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionyh ... 6iden_alku

"Yhtiön omistuspohja muuttui, kun Suomen valtio osti lokakuussa 1918 4 400 yhtiön osaketta sen norjalaisilta omistajilta ja hankki samalla itselleen osake-enemmistön yhtiössä. Enson johtajasta Sölve Thunströmista tuli yhtiön uusi toimitusjohtaja 1921. Vuonna 1924 Suomen valtiolla oli jo 87 % yhtiön osakkeista. Samana vuonna Thunströmin seuraajaksi tuli Väinö Kotilainen, joka keskittyi ensi töikseen vähentämään yhtiön taloutta rasittaneiden lyhytaikaisten lainojen määrää. Yhtiön pääkonttori siirrettiin 1925 Ensoon ja 1927 yhtiön nimeksi tuli Enso-Gutzeit Osakeyhtiö"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Enso-Gutz ... so-Gutzeit

"Väinö Aleksanteri Kotilainen (24. helmikuuta 1887 – 16. maaliskuuta 1959) oli suomalainen varatuomari, vuorineuvos ja ministeri. Sisällissodan aikana Kotilainen sai komennuksen valkoisten päämajaan. Yleni sodan aikana majuriksi. Hän toimi Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön (myöh. Kajaani Oy) toimitusjohtajana vuosina 1921–1924 ja oli Enso-Gutzeit Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1924–1944 sekä johtokunnan puheenjohtaja 1937–1944. Lisäksi hän toimi vuosina 1933–1938 Viipurin suojeluskuntapiirin piiriesikunnan jäsenenä[1]. Hän toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Risto Rytin I hallituksessa 1. joulukuuta 1939 – 27. maaliskuuta 1940), kauppa- ja teollisuusministerinä 27. maaliskuuta 1940 – 15. elokuuta 1940, kansanhuoltoministerinä Risto Rytin II hallituksessa 15. elokuuta 1940 – 4. tammikuuta 1941 sekä kansanhuoltoministerinä J. W. Rangellin hallituksessa 4. tammikuuta 1941 – 16. huhtikuuta 1941. Hänet nimitettiin Itä-Karjalan sotilashallinnon johtajaksi 15. heinäkuuta 1941 alkaen."

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in ... Kotilainen

Näyttäisi, että tuo valtionyhtiö on ollut osa suomalaista itäekspansiota? Joka tapauksessa taustaideologialtaan ei ainakaan mikään SDP:n projekti. Enso-Gutzeitin yhteydet tuonaikaisiin pankkeihin olisi mielekiintoista tietoa. Rahoitettiinko sitä tarvittaessa kokonaan valtion budjetista?


"Itsenäisyysvuoden 1917 välittömiin seurauksiin kuuluivat valtionyhtiöt. Niistä ensimmäisin, suurin ja kaunein oli Gutzeit, nykyisen Stora Enson juuri.

Joku saattaa kuvitella, että valtionyhtiöt ovat sosialistien luomuksia. Pörssifirma Gutzeitin osake-enemmistön oston hyväksyneessä eduskunnassa oli syksyllä 1918 kuitenkin vain yksi sosialisti: edelliskevään punakapinan alusta alkaen tuominnut kirvesmies ja ammattiyhdistysjohtaja Matti Paasivuori. Sdp:n yli yhdeksästäkymmenestä kansanedustajasta osa virui vankileireillä. Iso osa oli poliittisina pakolaisina naapurimaissa, sikäli kuin pelastuivat kapinakevään kostoaallosta.

Maata hallitsi J. K Paasikiven senaatti porvarillisen tynkä-eduskunnan varassa. Paasikivi oli siviilissä suurimman liikepankin Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja. Muut senaattorit olivat samasta puusta veistettyjä, ja Paasikiven tapaan vain väliaikaisessa lainassa suurliike-elämän yläkerroksista."
...

Veikeää Gutzeit-kuviossa on, että ison diilin kotiin hoitanut Hjeltin pankkiiriliike yhdistettiin vähän myöhemmin Emissioniyhtiöön. Emissioni oli Suomen ensimmäinen kehitysyhtiö, perustettu 1916 kuuman kasinotalouden tunnelmissa. Kaikkein veikeintä kuitenkin oli, että Emissionin pääomistajia olivat wallenbergiläis-ehrnroothilainen Privatbanken ja Paasikiven johtama Kansallispankki. Pääjohtaja Paasikivi istui yhtä aikaa maan ja Emissioniyhtiön hallituksessa."

https://seura.fi/blogit-ja-kolumnit/mar ... rikauppaa/

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

valtteri kirjoitti:
13.10.17 12:19
Luulenpa että IKL:n Suomessa valtionyhtiöt olisi aika nopeasti yksityistetty : ) Tai olisivat tulleet yksityisesti toimiviksi jouduttuaan vallitsevan puolue-eliitin (ei siis yhteiskunnan) hallintaan ja omistukseen. Näin "markkinavastaiset" valtionyhtöt olisi saatu myös liberalismin piiriin. Toisaalta yksityisiä metsäyhtiöitä ei olisi valtiollistettu. Koska yksityisomistus oli IKL:n perusperiaate.
No eipä yhtiöitä yksityistetty edes todellisessa 30-luvun Suomessa, jossa se, että valtionyhtiöt olivat "vallitsevan puolueliitin" kontrollissa, vähensi suuryhtiöiden (ja siten taloudellisen eliitin) valtaa.

Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Suomen taloushistoria 1000-2000 kerrottuaan protektionistisesta maatalouspolitiikasta ja maareformeista:
Samassa hengessä sinetöitiin Lex Pulkkkisessa aiemmat maatilojen hankintaa koskevat rajoitukset, joilla torjuttiin suurten puunjalostusyhtiöiden maa- ja metsäkaupat. 1900-luvun alussa vauhdikkaasti edennyt yhtiöiden talonpoikaisen maan valtaus pysäytettiin tällä tavoin alle kymmenesosaan kaikesta metsämaasta.

Tällä markkinatalouden poliittisella pakko-ohjauksella oli ratkaiseva merkitys maan talousdynamiikkaan, yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin ja koko modernin Suomen syntyyn. Suuryhtiökapitalismi ja samalla maan ylivoimaisesti tärkein vientiteollisuus jätettiin raaka-ainehuollossaan puolet metsävaroista omistaneen talonpoikaiston ja noin kolmanneksen omistaneen valtion armoille. Siten viennin välityksellä syntyneet metsätulot saattoivat edelleen pudota 'hienona, hedelmöittävänä sateena yli koko yhteiskunnan', kuten Pellervon pääideologi Hannes Gebhard asian ilmaisi.

Suurten metsäyhtiöiden edustamien markkinavoimien poliittinen suitsiminen katkaisi kehityksen kohti eteläamerikkalaistyyppistä 'banaanivaltiota', latifundiotaloutta, jossa maanomistus, vientikauppa ja poliittinen valta keskittyivät harvoille suuromistajille ja -yhtiöille. Sen sijana vaurastuva, itsetuntoinen talonpoikaisto vahvistui yhteiskuntaluokkana ja poliittisena voimatekijänä. Valinnoillaan se ratkaisi valtiollisen suunnan ja myös suomalaisen demokratian suunnan.
Pankinjohtaja Paasikivi ja muut suurliikkeiden johtajat eivät kaivanneet turmiollista kansanvaltaa, jolta ei voinut odottaa muuta kuin asiantuntematonta, talouselämälle turmiollista ja yritystoimintaa haittaavaa lainsäädäntöä. Laajoille viljelijäjoukoille poliittinen demokratia avasi sen sijaan tien valtio- ja lainsäädäntövaltaan, jolla metsäfirmojen tilakaupat oli mahdollista pysäyttää ja yhtiökapitalismia riisua muutenkin aseista.

Poliittinen demokratia palvelikin talonpoikaistoa, jota edustaneet puolueet saivat lujan otteen valtiovallasta. Valtio puolestaan ohjattiin edistämään viljelijöiden ja metsänomistajien etuja suhteessa taloudellisesti mahtavaan metsäteollisuuteen. Kehityskulku vahvisti myös keskiluokkaista virkamies- ja poliitikkoluokkaa, jolle kansanliikkeet, puolueet ja kansanvaltainen valtiojärjestys antoivat valtakirjan voimistuvan valtiokoneiston hoitamiseen.

Valtion aktiivisuus talouselämässä imi elinvoimansa nationalismin ja pääomaköyhyyden yhdistelmästä. Nuori tasavalta halusi lujittaa taloudellista itsenäisyyttään suojautumalla kansainvälistä suurpääomaa vastaan. Samalla valtiovalta halusi jouduttaa vaurautta lupaavaa teollista kehitystä toimialoilla ja alueilla, joilla markkinavoimat eivät tähän pystyneet tai kannattavuussyistä halunneet.

valtteri
Viestit: 16
Liittynyt: 14.04.17 12:48

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

Emma-Liisa kirjoitti:
15.10.17 11:28

Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Suomen taloushistoria 1000-2000 kerrottuaan protektionistisesta maatalouspolitiikasta ja maareformeista:
Samassa hengessä sinetöitiin Lex Pulkkkisessa aiemmat maatilojen hankintaa koskevat rajoitukset, joilla torjuttiin suurten puunjalostusyhtiöiden maa- ja metsäkaupat. 1900-luvun alussa vauhdikkaasti edennyt yhtiöiden talonpoikaisen maan valtaus pysäytettiin tällä tavoin alle kymmenesosaan kaikesta metsämaasta.

Tällä markkinatalouden poliittisella pakko-ohjauksella oli ratkaiseva merkitys maan talousdynamiikkaan, yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin ja koko modernin Suomen syntyyn. Suuryhtiökapitalismi ja samalla maan ylivoimaisesti tärkein vientiteollisuus jätettiin raaka-ainehuollossaan puolet metsävaroista omistaneen talonpoikaiston ja noin kolmanneksen omistaneen valtion armoille. Siten viennin välityksellä syntyneet metsätulot saattoivat edelleen pudota 'hienona, hedelmöittävänä sateena yli koko yhteiskunnan', kuten Pellervon pääideologi Hannes Gebhard asian ilmaisi.
Kyllä kai tuo Lex Pulkkinen enemmänkin ilmensi sitä kuinka talonpoikien/Maalaisliiton intressit yhdentyivät metsäteollisuuden intressien kanssa. Talonpojista tuli raaka-aineen tuottajia metsäteollisuudelle.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

valtteri kirjoitti:
17.10.17 15:33
Emma-Liisa kirjoitti:
15.10.17 11:28

Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Suomen taloushistoria 1000-2000 kerrottuaan protektionistisesta maatalouspolitiikasta ja maareformeista:
Samassa hengessä sinetöitiin Lex Pulkkkisessa aiemmat maatilojen hankintaa koskevat rajoitukset, joilla torjuttiin suurten puunjalostusyhtiöiden maa- ja metsäkaupat. 1900-luvun alussa vauhdikkaasti edennyt yhtiöiden talonpoikaisen maan valtaus pysäytettiin tällä tavoin alle kymmenesosaan kaikesta metsämaasta.

Tällä markkinatalouden poliittisella pakko-ohjauksella oli ratkaiseva merkitys maan talousdynamiikkaan, yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin ja koko modernin Suomen syntyyn. Suuryhtiökapitalismi ja samalla maan ylivoimaisesti tärkein vientiteollisuus jätettiin raaka-ainehuollossaan puolet metsävaroista omistaneen talonpoikaiston ja noin kolmanneksen omistaneen valtion armoille. Siten viennin välityksellä syntyneet metsätulot saattoivat edelleen pudota 'hienona, hedelmöittävänä sateena yli koko yhteiskunnan', kuten Pellervon pääideologi Hannes Gebhard asian ilmaisi.
Kyllä kai tuo Lex Pulkkinen enemmänkin ilmensi sitä kuinka talonpoikien/Maalaisliiton intressit yhdentyivät metsäteollisuuden intressien kanssa. Talonpojista tuli raaka-aineen tuottajia metsäteollisuudelle.
Jospa lukisit kohdan uudelleen ja mieluummin tämän ja muutkin Kuisman kirjat.

valtteri
Viestit: 16
Liittynyt: 14.04.17 12:48

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

Emma-Liisa kirjoitti:
18.10.17 11:44
valtteri kirjoitti:
17.10.17 15:33
Emma-Liisa kirjoitti:
15.10.17 11:28

Markku Kuisma kirjoittaa teoksessaan Suomen taloushistoria 1000-2000 kerrottuaan protektionistisesta maatalouspolitiikasta ja maareformeista:

Kyllä kai tuo Lex Pulkkinen enemmänkin ilmensi sitä kuinka talonpoikien/Maalaisliiton intressit yhdentyivät metsäteollisuuden intressien kanssa. Talonpojista tuli raaka-aineen tuottajia metsäteollisuudelle.
Jospa lukisit kohdan uudelleen ja mieluummin tämän ja muutkin Kuisman kirjat.
Lex Pulkkila liittyy Lex Kallioon, joilla luotiin "pienviljelijöiden" laaja väestöryhmä. Kuinkahan näiden metsänomistuksen laita oikein on ollut? Oliko näistä sittenkin suurin osa metsäteollisuuden (ja toisaalta metsää omistavan vauraamman talonpoikaiston) "armoilla", josta saivat lisätienestejä? Noilla laeilla entisistä torppareista ja maataloustyöntekijöistä pyrittiin tekemään "pikkuporvareita", jotka kokivat suurten metsäyhtiöiden edut omiksi edukseen. Tietty ambivalenssi kuitenkin säilyi mikä näkyi äänestyskäyttäytymisessä.

Suomen sotienvälinen talouspolitiikka oli pikemminkin uusliberalistista laissez faire -politiikka kuin mitään "markkinoiden pakko-ohjausta" (kts. esim. Pekkarisen ja Vartiaisen teos Suomen talouspolitiikan pitkä linja.) Liberalismista poikettiin ainoastaan siten, että devalvaatioilla tuettiin vientiteollisuutta sekä tulleilla ja vientituilla maataloutta. Liberalismin puitteissa metsäyhtiöt tekivät keskinäisiä kartelleja ja pankit korkosopimuksia. Valtionyhtiöitä perustettiin tukemaan olemassaolevia suuryhtiöitä (esim. sähköntuotanto).

SDP, ja myös ML, pyrkivät sosiaalisella lainsäädännöllä lieventämään markkinatalouden "sosiaalidarwinismia" mutta ei sitä varsinaisesti ohjaamaan. Ajatus valtion aktiivisesta roolista talouspolitiikassa tuli vasta keynesiläisyyden myötä 30-luvun lopulta lähtien.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

valtteri kirjoitti:
20.10.17 14:28
Lex Pulkkila liittyy Lex Kallioon, joilla luotiin "pienviljelijöiden" laaja väestöryhmä. Kuinkahan näiden metsänomistuksen laita oikein on ollut? Oliko näistä sittenkin suurin osa metsäteollisuuden (ja toisaalta metsää omistavan vauraamman talonpoikaiston) "armoilla", josta saivat lisätienestejä? Noilla laeilla entisistä torppareista ja maataloustyöntekijöistä pyrittiin tekemään "pikkuporvareita", jotka kokivat suurten metsäyhtiöiden edut omiksi edukseen.
Oletko siis sitä mieltä, että sosiaalisia epäkohtia ei olisi saanut korjata eikä torppareita vapauttaa? Lisätienestitkin olivat siis pahasta?

Suomen erotti Venäjästä/NL:sta mm. se, että metsätuotteiden hintojen nousu 1800-luvulla koitui talonpoikien hyväksi, joten näillä oli varaa tilata suomenkielisiä sanomalehtiä ja lähettää lapsensa kouluun. Venäjä taas vei viljaa, jonka hinta laski maailmanmarkkinoilla.

NL:ssa Stalin hoiti teollistumisen pakottamalla talonpojat nälänhädällä kolhoosiin ja painamalla näiden elintason mahdollisimman alas sekä (kieltämällä sisäisen passin) estämällä näiltä vapaan muuton.
Suomen sotienvälinen talouspolitiikka oli pikemminkin uusliberalistista laissez faire -politiikka kuin mitään "markkinoiden pakko-ohjausta" (kts. esim. Pekkarisen ja Vartiaisen teos Suomen talouspolitiikan pitkä linja.) Liberalismista poikettiin ainoastaan siten, että devalvaatioilla tuettiin vientiteollisuutta sekä tulleilla ja vientituilla maataloutta. Liberalismin puitteissa metsäyhtiöt tekivät keskinäisiä kartelleja ja pankit korkosopimuksia. Valtionyhtiöitä perustettiin tukemaan olemassaolevia suuryhtiöitä (esim. sähköntuotanto).

SDP, ja myös ML, pyrkivät sosiaalisella lainsäädännöllä lieventämään markkinatalouden "sosiaalidarwinismia" mutta ei sitä varsinaisesti ohjaamaan. Ajatus valtion aktiivisesta roolista talouspolitiikassa tuli vasta keynesiläisyyden myötä 30-luvun lopulta lähtien.
Tässä pitää ottaa huomioon olosuhteet. Ruotsi otti keynesiläisyyden varhain käyttöön, koska sen talouselämä oli monipuolisempi. Suomi taas oli riippuvainen metsäteollisuuden viennistä.

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Arnstad jälleen Suomen historian kimpussa

valtteri kirjoitti:
20.10.17 14:28

Lex Pulkkila liittyy Lex Kallioon, joilla luotiin "pienviljelijöiden" laaja väestöryhmä. Kuinkahan näiden metsänomistuksen laita oikein on ollut?
Maanvuokrauskomitea asetettiin jo kesäkuussa 1914 ja sen ehdotus ei koskenut mäkitupalaisia, eikä yli 25 ha:n tiloja. Komitean sihteerinä ollut Kyösti Haataja toi esityksen omana aloitteenaan eduskuntaan syksyllä 1917.
Tokoin senaatissa torppariasia ei edennyt, mutta Svinhufvudin 26.11.1917 nimitetty senaatti ryhtyi valmistelemaan torppari- mäkitupa- ja lampuotiasiaa ja esitys laista 22.1.1918 ja lähetekeskustelu 25.1.1918 ennen sisällissodan alkamista.

Tynkäeduskunta hyväksyi lain 5.1918 ja valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti sen 15.10.1918. Lunastusoikeus koski kaikkia yksityismailla olleita torppia, mäkitupia ja lampuoteja. Torppa max. 10 ha peltoa ja 20 ha:a metsää, mäkitupa max. 2 ha ja lampuotihan oli vuokratila.
Torpparien ja tilattomien tyytymättömyys
ei sytyttänyt sisällissotaa, http://itsenaisyys100.fi/torpparien-ja- ... llissotaa/ torppariasia on yleisessä muistissa pikemminkin Väinö Linnan romaanien johdosta.

Uusia pientiloja syntyi itsenäisyyden alkupuolella 93 000, joista 47 000 oli entisiä torppia ja lampuoteja ja 46 000 entisiä mäkitupia.
Ja
eiköhän tavoitteena ollut omavaraisuuden saavuttaminen kotimaassa tuotettujen maataloustuotteiden osalta hiljattain koetun elintarvikeniukkuudenkin ollessa hyvässä muistissa.
WW2 jälkeen perustettiin 36 350 evakkojen pientilaa ihmisten asuttamiseksi ja elinkeinoksi. Rintamamiesten uusia pientiloja on muodostunut ehkäpä saman verran? Metsänomistukset lienevät olleet pienehköjä, niin että sivutuloa ei juuri tullut metsänmyynnistä vaan metsätöistä?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”