Sivu 1/1

Peruskoulun vastustajat

Lähetetty: 07.12.17 11:04
Kirjoittaja Tapio Onnela
Ville Okkonen väitteli 2.12.2017 peruskoulu-uudistuksen vastustuksesta Suomessa 1966-1975. Ville Okkonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan peruskoulu-uudistuksen poliittista vastustusta Suomessa vuosina 1966–1975 ja sen kiinnittymistä oikeistolaiseen aktivismiin, jossa esiinnyttiin koko yhteiskunnan puolustamisen nimissä. Poliittisen oikeiston ja yksityisoppikouluväen näkökulmasta kunnallinen yhtenäiskoulu eli peruskoulu toi mukanaan yhteiskuntajärjestystä koskevia uhkia.
Eduskunta päätti peruskoulusta vuonna 1968, mutta koulujärjestelmälain tulkinnanvaraisuus antoi välineitä haitallisena pidetyn reformin toimeenpanon vaikeuttamiseksi. Okkosen väitöskirjassa on historiantutkimuksen menetelmin selvitetty, mitä peruskoulun poliittinen vastustus oli, mihin se perustui ja kuinka se kehittyi sekä mitkä vastustuksen yhteiskunnalliset vaikutukset olivat.

Tutkimuksessa selvisi peruskoulun vastustamisen kiinnittyneen yksityisoppikoulujen säilyttämiseen sekä niille annettuihin poliittisiin merkityksiin.

– Peruskoulukamppailun poliittiset ristiriidat kärjistyivät, kun 1960-luvun lopulla Kokoomus ajautui oppositioon, vasemmistoyhteistyö tiivistyi ja perinteisen oikeiston hegemonia vakiintuneina pidetyissä instituutioissa kyseenalaistui. Peruskoulutaisteluissa nousi esille myös vasemmiston käynnistämä valtiosäännön kokonaisuudistus, jonka keskiössä olivat yksityisomaisuuden perustuslainsuoja ja eduskunnan päätöksentekosäännöt, Okkonen sanoo.

Tutkimuksessa selvisi perinteisen oikeiston puolustaneen yksityisoppikoululaitosta ja vanhempien valinnanvapautta sekä vieroksuneen sosiaali- ja verovaltion politiikkaa, johon kunnallinen yhtenäiskoulu liitettiin. Okkosen mukaan koulujen omistuskysymys mahdollisti perustuslakien hyödyntämisen peruskoulun vastustamisessa.

– Vasemmistovetoiset lainsäädäntöhankkeet yhdessä kulttuurielämän ja kansallisten historiakuvien murroksen kanssa syvensivät oikeiston kokemusta sosialismin salakavalasta leviämisestä ja perinteisiksi miellettyjen arvojen hämärtymisestä. Perinteinen oikeisto varoitteli ruotsalaisen yhteiskunta- ja koulumallin rantautumisesta Suomeen.

Peruskoulun vastustajat vetosivat Okkosen mukaan eduskunnassa ja sanomalehdissä kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomen perustuslakeihin, joiden varassa reformi kuvattiin ihmisoikeuksien ja Suomen oikeusjärjestyksen vastaisena.

– Perinteisen oikeiston piirissä oikeusjärjestyksen ajateltiin suojaavan yksityisoppikoulujen säilymistä ja vanhempien valinnanvapautta. Lisäksi juridisesta argumentaatiosta etsittiin perusteita yksityisoppikoulujen puolustamisen näennäiselle epäpoliittisuudelle, Okkonen kertoo.
* Yksityisoppikouluja kannattanut oikeisto pelkäsi ruotsalaisen koulumallin rantautumista Suomeen (Turun yliopiston tiedote 27.11.2017)

* Väitöskirja ladattavissa pdf-tiedostona: Peruskoulua vastaan – yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966–1975 Okkonen, Ville (2017-12-02)

Re: Peruskoulun vastustajat

Lähetetty: 13.12.17 16:03
Kirjoittaja I Palvo
Tapio Onnela kirjoitti:
07.12.17 11:04
Ville Okkonen väitteli 2.12.2017 peruskoulu-uudistuksen vastustuksesta Suomessa 1966-1975. Ville Okkonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan peruskoulu-uudistuksen poliittista vastustusta Suomessa vuosina 1966–1975 ja sen kiinnittymistä oikeistolaiseen aktivismiin, jossa esiinnyttiin koko yhteiskunnan puolustamisen nimissä. Poliittisen oikeiston ja yksityisoppikouluväen näkökulmasta kunnallinen yhtenäiskoulu eli peruskoulu toi mukanaan yhteiskuntajärjestystä koskevia uhkia.

– Peruskoulukamppailun poliittiset ristiriidat kärjistyivät, kun 1960-luvun lopulla Kokoomus ajautui oppositioon, vasemmistoyhteistyö tiivistyi ja perinteisen oikeiston hegemonia vakiintuneina pidetyissä instituutioissa kyseenalaistui. Peruskoulutaisteluissa nousi esille myös vasemmiston käynnistämä valtiosäännön kokonaisuudistus, jonka keskiössä olivat yksityisomaisuuden perustuslainsuoja ja eduskunnan päätöksentekosäännöt, Okkonen sanoo.
*
Tuskinpa peruskoulu-uudistusta voi tarkastella muusta poliittisesta kehityksestä erillisenä. Väinö Tanner oli ikänsäkin johdosta poissa ja Rafael Paasio muodosti 1966 "kansanrintamahallituksen" ( SKDL 18 v jälkeen hallitukseen ja KOK 20 vuodeksi oppositioon ), joka jätti 1968 esityksen https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaedusk ... ytaan.aspx peruskoulu-uudistuksesta.
Keskustelun eduskunnassa sanotaan keskittyneen toimeenpanoasioihin.
"Reporadiokin" toimi 1960-luvun lopulla ja YLEn ohjelmapolitiikka muuttui. Mikä osa kritiikistä oli sitten `vanhoihin arvoihin´ kohdistunutta muutosvastarintaa ja mikä osa oikeiston ja vasemmiston arvojen välistä ristiriitaa?

Yhtenäiskoulujärjestelmä toteutettiin 1972 Lapista aloittaen ja 1977 H:kiin päättyen, mutta oppikirjoista ja opetusohjelmista on tehty kokeiluja vielä 1974 - 1975 ja ETYK-keväänä julki tulleesta Pirkkalan kokeilusta tehtiin Kalevi Sorsan hallitukselle 5.1975 kysely. Ville Okkonen kirj. 1.9.2012 http://www.ennenjanyt.net/2012/09/polit ... kka-linja/ Vapaan Koulutuksen TukiSäätiöstä ( 1973 - 1991 ) ja Pirkkalan keväällä 1975 paljastuneesta opetuskokeilusta, josta tietoja kesän 1975 ETY Kokouksen lehtimiehet levittivät laajalti maailmallekin malliesimerkkinä "suomettumisesta". Kokeilusta laadittiin yli 1500 kirjoitusta ja useita radio- ja tv-juttuja.

Koulutusuudistuksia Länsi-Euroopassa on tuohon aikaan tehty laajemminkin, mutta "Pirkkalan kokeiluja" Neuvostoliiton opetusmateriaalien pohjalta tehtyinä ja kopioituina ei liene tehty muissa länsimaissa?



lis.: Jaakko Aho, esitelmä 10.12.2010 http://www.kasvhistseura.fi/dokumentit/ ... ko_aho.pdf Suomen kouluhistoriallinen seura:

"Oltiinko Suomessa 1970-luvulla siirtymässä sosialismiin? UKK:n arkistotiedot & suurlähettiläs Beljakov ja KGB:n lähetystöneuvos ja ministerineuvos Viktor Vladimirov:
"Jos leimautui porvariksi, Beljakovin mukaan se tulkittiin neuvostovastaisuudeksi. Beljakovin mielestä Suomessa oli 1970-luvulla kypsymässä vallankumouksellinen tilanne ja hän patisti kommunisteja toimimaan".

Neuvostovastaiseksi leimaaminen "johti käytännössä valtionhallinnossa selvään virkakieltoon kokoomuslaisten ja yleensä oikeistolaisiksi leimattujen osalta".
"SDP:n XXIX puoluekokouksessa 6.1972 Kalevi Sorsa julisti puolueen tavoitteeksi sosialistisen Suomen. Koulutuspolitiikka tulisi olemaan tuossa tavoitteessa yksi painopistealue.
SDP:n puolueohjelmassa määriteltiin koulupolitiikan perusvire: vastakohtaisuuksien korostaminen ja vallitsevan demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen kannustava ote.
Sanankäyttö ja määritelmät olivat väärentämätöntä marxilaista retoriikkaa".
Tampereen yliopiston laatima 95-sivuinen Pirkkalan opetusmoniste on laadittu Neuvosto-Karjalan opetusmateriaali suomentamalla ja näyttäisi olleen tilauksen mukainen?
Jaakko Aho sanoo koulutuksenkin vallankumousinnon alkaneen hiipua 1980-luvun puolivälissä ja Neuvostoliitonkin muutos lienee vaikuttanut?

Veikko Palvo

Re: Peruskoulun vastustajat

Lähetetty: 07.01.18 05:24
Kirjoittaja Panu Hoglund
I Palvo kirjoitti:
13.12.17 16:03
Yhtenäiskoulujärjestelmä toteutettiin 1972 Lapista aloittaen ja 1977 H:kiin päättyen, mutta oppikirjoista ja opetusohjelmista on tehty kokeiluja vielä 1974 - 1975 ja ETYK-keväänä julki tulleesta Pirkkalan kokeilusta tehtiin Kalevi Sorsan hallitukselle 5.1975 kysely.
Minulle opetti yläasteen historiaa tunnustautunut SKDL:n mies, mutta käytimme oppikirjoja, jotka oli toimittanut tunnettu oikeistolainen Kai R. Lehtonen. Haluaisin tietää, kuinka merkittävä tämä Pirkkalan kokeilu oli. Oppikirjan mainitseminen "monisteeksi" ei anna kuvaa kovin arvovaltaisesta tai viimeistellystä teoksesta.

Kokonaan eri asia on, että kun olin vuonna 1995 kirjastosivarina Åbo Akademis Bibliotekin vapaakappaleosastolla, törmäsin varaston hyllyssä johonkin sellaiseen peruskoulun historian oppikirjasarjaan, joka oli jo valmiiksi kirjoiksi toimitettu (siis ei "moniste") ja jonka historiakuva nosti tukan pystyyn, niin suomettunut se oli. Kun jälkeen päin on kohkattu "Pirkkalan monisteesta", olen usein ihmetellyt, tämäkö se nyt on se Pirkkalan moniste. Ehkä minun pitäisi ottaa yhteyttä ÅAB:n vapaakappaleosastoon ja tiedustella, mistä ao. hirvitykset nyt löytäisi. Kyse oli siis ihan valmiiksi oppikirjoiksi päässeistä teoksista, ei "monisteista".

Re: Peruskoulun vastustajat

Lähetetty: 12.01.18 10:44
Kirjoittaja I Palvo
Panu Höglund kirjoitti:
07.01.18 05:24


Haluaisin tietää, kuinka merkittävä tämä Pirkkalan kokeilu oli.

Kokonaan eri asia on, että kun olin vuonna 1995 kirjastosivarina Åbo Akademis Bibliotekin vapaakappaleosastolla, törmäsin varaston hyllyssä johonkin sellaiseen peruskoulun historian oppikirjasarjaan, joka oli jo valmiiksi kirjoiksi toimitettu (siis ei "moniste") ja jonka historiakuva nosti tukan pystyyn, niin suomettunut se oli.
Kun jälkeen päin on kohkattu "Pirkkalan monisteesta", olen usein ihmetellyt, tämäkö se nyt on se Pirkkalan moniste. Ehkä minun pitäisi ottaa yhteyttä ÅAB:n vapaakappaleosastoon ja tiedustella, mistä ao. hirvitykset nyt löytäisi. Kyse oli siis ihan valmiiksi oppikirjoiksi päässeistä teoksista, ei "monisteista".
FM Maija-Leena Kero on toiminut historian ja yhteiskuntaopin lehtorina vuosina 1966 - 2003 ja kertoo http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074 ... sta+mantra Kouluhallituksen lähettäneen v. 1970 opetuksen lähdemateriaaliksi Smirnovin suomennetun kirjan Leninistä. Kouluhallitus halusi saada koulut juhlimaan V.I.Leninin syntymän 100- vuotisjuhlaa.
"Pyhimys Lenin sai uutta loistoa v. 1977 Suomen viettäessä itsenäisyytensä 60-vuotisjuhlaa ja koulut saivat käyttöönsä elokuvan l u o t t a m u s.

"DDR:ää juhlittiin kouluissa vielä 1989 teemaviikolla, jonka loppupuolella Berliinin muuri murtui. Kouluhallitus oli lähettänyt mm. Honeckerin puheen vuodelta 1980 oppimateriaaliksi.

"Ystävyyden tukipilari oli YYA-sopimus - mantra - ja Kouluhallitus lähetti jatkuvasti uutta yya-materiaalia kouluille".

Agricolassa aiheesta on aiemminkin keskusteltu, mm. viewtopic.php?f=10&t=288&p=39743&hilit= ... jat#p39743 Reino Riikonen, Matti J. Castrén, W&G 1983 Historia ja Me ja Kouluhallituksen 1983 hyväksymä oppikirja opetuskäyttöön:

Oppikirjassa Talvisota vain syttyi ja Baltian maat "vapautettiin" 1945 neuvostotasavalloiksi. Stalin muodosti Itä-blokin maiden muodostaman puskurivyöhykkeen pelätessään Saksojen yhdistymistä. Ja YYA-sopimuksessa Saksa tai sen kanssa liitossa olevat olivat Suomenkin turvallisuudelle uhka.
Oppikirjan mukaan sosialismi toimi loistavasti Neuvostoliitossa ja mm. DDR:ssä ja Kuubassa ja NL ja sen leiri oli rauhan asialla.
Suomenkin oli julistettu olevan sodan ja rauhan kysymyksessä rauhan asialla.

USAssa sen sijaan oli 30 miljoonaa köyhää, työttömyyttä, slummeja, kurjuutta ja "ihmiset kuolivat katuojiin" terveydenhuollon puutteiden johdosta.
Jonkinlaisena poliittisena kansalaiskasvatuksena koulujen oppikirjamateriaalia näytettäisiin käytetyn jossain määrin mediassakin ja luulo USAn terveydenhuollon heikkoudesta näyttäisi jossain määrin elävän yhä vieläkin. Vaikka USA käyttää rahaa eniten maailmassa terveydenhuoltoon bkt:hen suhteutettuna ja kaksi kertaa enemmän asukasta kohden kuin Suomessa käytetään. Ja lääkäreitä USAssa on yksi per 3000 kansalaista ja mm. Suomessa yksi per 7000 kansalaista ja Suomen SOTE on Pohjoismaiden huonoin wikin mukaan.
Lenin- ja Historia ja Me- tyylisiä yksipuolisen mustavalkoisia oppikirjoja ja oppikirjasarjoja lienee jäljellä kirjastoissa, minkähänlaisia löytyisi?

Veikko Palvo

Re: Peruskoulun vastustajat

Lähetetty: 13.01.18 14:46
Kirjoittaja valtteri
Suomen koululaitos oli kuitenkin yleensä ottaen tuolloin tiukasti patrioottisessa kokoomushenkisessä komennossa. Tällaiseen kontekstiin suhteutettuna tuollaiset vihkoset ja opetusuunnitelman idut koettiin ja koetaan edelleen pöyristyttävinä. Ollaan tyrmistyneitä, että jossain koulussa on voinut tulla käyttöön jokin vasemmistolainen oppimateriaali. Kysytään kauhuissaan, että kuinka se on voinut olla mahdollista koululaitoksessa, jonka piti olla läpeensä luotettavissa käsissä.

On muuten todella heikkotasoinen tuo Jaakko Ahon "esitelmä". 70-lukulaista paatoksellista retoriikkaa kuulee enää juuri tämäntyyppisiltä henkilöiltä. Hän yrittää väenväkisin projektioillaan loihtia esiin vielä kerran omia kauhukuviaan. Olisi kiva saada nuo lähteet esiin. Esim. SDP:n puolueohjelma vuodelta 1972.

"Mitä oli sosialidemokraattien koulupolitiikka? Se oli yksityiskohtaisesti määritelty puolueohjelmassa. Yleisesti siitä voi todeta, että perusvireenä on luokkavastakohtaisuuksien korostaminen ja vallitsevan demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen kannustava ote. Sanankäyttö ja määritelmät ovat väärentämätöntä marxilaista retoriikkaa. Voikin hyvin
arvella, että ohjelma kaikilta osiltaan oli suoraa käännöstä tuon kansainvälisen internationaalin ohjelmista. Otsikolla ”Suomalainen koulu nykyisin” lähtökohdaksi todetaan: ”Vielä 1970-luvun alussa maamme koulutusjärjestelmän perusta on sama kuin teollisen kapitalismin alkuvaiheessa. Rinnakkaiskoulujärjestelmä on huolehtinut tehokkaalla tavalla valikoinnista ja muokkauksesta, jonka tuloksena toiset päätyvät jo varhain käytännön työtehtäviin tai työreserviin työttömiksi ja toiset taas saavat koulutuksen virkamiehiksi tai tuotantokoneiston johtotehtäviin. Pitkä koulusivistys oppi-ja korkeakoulujen kautta on ollut itsestäänselvyys varakkaimman porvariston lapsille.”

Eli tuossa kuvattu SDP:n koulupolitiikka nimenomaan pyrkii lieventämään luokkavastakohtaisuuksia eikä pitämään niitä yllä. Luodaan pohjaa "marxilaisen retoriikan" uskottavuuden heikkenemiselle. Pyritään, että työväenluokkataustaiset kouluttautuvat ja nousevat keskiluokkaan jolloin näiden "luokkatietoisuus" katoaa. Jaakko Aho toisaalta haluaa väenväkisin pitää yllä "luonnollista järjestystä", jossa ihmisten kohtalona on kuulua ruumiillista työtä tekevään (orjien) alaluokkaan ja syntymästään fiksuun hallitsevaan yläluokkaan. Aho tuossa haluaa pitää yllä juuri sellaista yhteiskuntaa joksi yhteiskunta kuvataan Pirkkalan monisteessa.

Re: Peruskoulun vastustajat

Lähetetty: 13.01.18 22:14
Kirjoittaja I Palvo
valtteri kirjoitti:
13.01.18 14:46

"Mitä oli sosialidemokraattien koulupolitiikka?
Yrjö Ruutu ( skdl-skp ) laati ensimmäisen yhtenäiskouluohjelman 1947, mutta se hylättiin liian kommunistisena. Pääjohtaja Reino H. Oittisen ( Tannerin sdp? ) kouluohjelmakomitea laati yhtenäiskouluesityksen 1959. Toivomusaloitteet eduskunnassa 1962 - 1963. Eduskunnan päätös.
Eduskunnan kirjasto: "Kaikki puolueet kannattivat periaatteessa koulujärjestelmän uudistamista, mutta toteuttamistavoista ei ollut yksimielisyyttä".

Peruskoulun opetussuunnitelmien suunnittelutyö alkoi 1966 valtioneuvoston asetettua peruskoulun opetussuunnitelmakomitean.
Opetussuunnitelmien perusteet on julkaistu vuosina 1970, 1985, 1994, 2004 ajanjaksolle 1973 - 2013 http://tampub.uta.fi/handle/10024/95663 Marja Puranen 2014: Oppikirjat todellisuutta rakentamassa, Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973 - 2013.

Erityisesti 1970-luvun oppikirjoissa neuvostotalous on erinomaisen menestyksekästä. Vähitellen 1980-luvulla NL:n talousongelmat nousevat esiin ja NL:n hajottua talouden ongelmia tulkitaan olleen yhä aiemmin.
Idänkaupan merkitystä korostetaan 1970- ja 1980-lukujen oppikirjoissa ja muutos on suuri verrattuna 1990- ja 2000-lukujen oppikirjateksteihin.

USAn taloutta oppikirjoissa käsitellään 1970- ja 1980-luvuilla todella ongelmalähtöisesti ja 1990-luvulla näkäkulma muuttuu. Kääntyy päinvastaiseksi.
v. 1986 oppikirjassa USA on asevarustelukilvan kärjessä ja `rauhan asialla´ olevaa NL:a ei esitetä vertailussa lainkaan.
s. 146.: 1986 puna-armeija vapautti WW2 lopussa Itä-Euroopan ja Baltian maat.
v. 1990- ja 2000-luvun oppikirjassa kansandemokratioiden syntyminen on esitetty uudella tavalla, NLn ja puna-armeijan rooli on aktiivinen.

Prahan kaduilla ei 1968 taisteltu ( Historia ja Me 8, 1977 ) ja Historia NYT 2003 Unkarin kansannousustakin 1956 on koko sivun valokuva.

s. 19.: 1970s "Talvisodan syyksi esitetään eriävät Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuuskäsitykset, eikä NL:n käsityksiä aseteta kyseenalaisiksi".
s.53. "NL:n hajoaminen:
Vuoden 1993 oppikirjan mukaan NL:n ongelmat kärjistyivät nopeasti v. 1989 jälkeen.
Vuodesta 2005 eteenpäin oppikirjoissa käsitellään NL:n hajoamisen syitä jo laajemmin, kuin Gorbatshovin politiikkaan keskittyen.
V. 2010-luvun oppikirjoissa käsitellään aihetta puolet pitempään kuin aiemmin ja tuodaan esille useita nykytutkimuksen nostamia näkökantoja".

Neuvostoliiton romahtaminen 1991 näyttäisi olleen jakajana oppikirjojen sisällössäkin, sitä ennen NL oli erinomaisen hyvä ja sen olot loistavia ja
vastaavasti USAn olot erittäin surkeat.
"V. 1986 oppikirjassa Historia ja Me 8 s. 130.: avaruuskilpailu esitetään yksityiskohtaisesti, seitsemän 10:stä sivusta esittää Neuvostoliiton saavutuksia, Sputnik v. 1957 ja Juri Gagarin 1961. USAn Apollo 11 ja kuun valloitus esitetään ja sanotaan USAn olevan ( avaruuskilpailussa ) jatkuvasti jäljessä Neuvostoliittoa".

Opetusmateriaalista ja oppikirjojen sisällöstä näyttäisi olleen kylmän sodan aikana jatkuva ristiriita, ei kai kaikkea voi sentään selittää yya-ulkopolitiikalla?
"s.165.: oppikirja v. 1985 Vuosisadat vaihtuvat-oppikirjassa esiintyy viidellä sivulla sana "ystävyys" ja "naapuri" 6 + 6 kertaa, hyvä suhde 4 kertaa ja
"luottamus" 6 kertaa".
Vuoden 1991 jälkeen oppikirjojen muutokset näyttäisivät normaaleilta muutoksilta, sitä mukaa kun uutta tietoa on tullut ja ennen v. 1991 korkeintaan ylisanoja NL:stä näytettäisiin lisätyn?

Veikko Palvo

Re: Peruskoulun vastustajat

Lähetetty: 14.01.18 16:31
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Minun muistojeni mukaan se 70-luvun koululaitos oli juuri tuossa idän-politiikan osalta aika kaksijakoinen; piti yhtäältä suhtautua ymmärtäväisesti ja ystävällisesti neuvostojärjestelmään, mutta toisaalta sitten taas hyvin harva siihen oikeasti uskoi. Koulujen opettajista iso osa taisi kuitenkin olla sen ajan termein keskustan tai oikeiston kannattajia ja olihan se koulumaailma varsin keskiluokkainen ja siten porvarillinen maailma. Joten historianopettajan velvollisuus oli toki kertoa asiat YYA-hegessä, mutta sitten riippuikin opettajasta, miten hän sen teki ja mitä hän rivien välissä siitä Neuvostoliitosta ja kommunismista ilmaisi. Saattoivat olla hyvinkin kriittisiä. Muiden aineiden opetajilla oli sitten hieman enemmän vapauksia, ja muuan saksanopettaja saattoikin kysyä joskus, että "ei kai luokallani ole kommunisteja?" Sosiaalidemokraateilla tuo kaksinaisuus taisi olla aivan erityisen voimakasta, olivathan toverit vasemmalla toisaalta ilpailijoita ja vihollisia, toiaalta taas tosiaankin tovereita. Pirkkalan monisteelle en panisi paljon arvoa. minä kun olin silloin koulussa ja muistan sen kohun. Oli yksi kokeilu yhdessä koulussa, eikä päässyt edes kokeilu kunnolla vauhtiin ennen kuin lopetettiin. Vastalauseet olivat suorastaan massiiviset, mikä kannattaa myös muistaa.

Kun peruskoulu-uudistukseen ryhdyttiin, muistaakseni 60 prosenttia lapsista meni jo oppikouluun ja suunta oli koko ajan nouseva. Samaan aikaan kansalaiskoulun oppimäärä oli käymässä liian suppeaksi modernisoituvassa maailmassa. Sekin koettiin vääräksi, että lapset jaettiin jo 10-vuotiaina niihin, jotka voivat opiskella enemmän ja kenties liittyä keskiluokkaan ja sitten niihin, joille sitä mahdollisuutta ei annettu. Ilmankos uudistusta ajoivat esimerkiksi sosiaalidemokraatti R. H. OIttinen ja liberaali Jaakko Itälä. Keskustalainen Jaakko Numminenkin oli noihin aikoihin opetusministerinä. Eri asia sitten on, että peruskoulun vastustajat saattoivat nähdä uudistuksen hiipivänä sosialismina ja jotkt nimen omaan kapinoivat sitä vastaan, että työläisten ja viljelijöiden lapset tulisivat samoihin kouluihin keski- ja yläluokkien lasten kanssa.

Kylmän sodan maailmakin oli tuolloin aika toisenlainen kuin nyt. Länsi saattoi olla itse demokraattinen ja vauras, mutta Lännen tukemat maat ja hallitukset sitä eivät likikään aina olleet. Vapaa maailma tuki toinen toistaan verisempiä diktatuureja ja tosiaan, eiväthän Kreikka, Espanja ja Portugalikaan mitään demokratioita olleet. Sitä paitsi Yhdysvaltojen rotuerottelusta oli vastikään luovuttu ja Etelä-Afrikka jatkoi omaa erotteluaan, Lännen vakaalla tuella. Joten se vapaan maailman vapaus ei lähempää katsoen näyttänyt ihan niin hienolta kuin piti.