Sivu 1/1

Kannattiko suorittaa setelien leikkaus ja osakekirjojen leimaus 1946?

Lähetetty: 16.12.17 18:03
Kirjoittaja geekoo
Vuoden 1946 alussa toteutettiin kuuluisa setelien leikkaus. Samanaikaisesti kaikki Suomen osakekirjat piti luetteloida ja leimauttaa. Valtion tavoitteena oli yllätysiskulla päästä käsiksi verottajalta salattuun varallisuuteen. Leimaustoimenpiteen suorittivat kuntien verolautakunnat kiinnittämällä punaista leimausmerkkiä jokaiseen osakekirjaan.

Ellei osakekirjaa esitetty ja leimautettu ajoissa osake menetettiin valtiolle. Velvollisuus aiheutti paljon hätää. Jotkut jopa jättivät mieluimmin leimauksen väliin, kuin kärsivät ilmoittamatta jätettyjen tulojen ja varallisuuden aiheuttamat rangaistusseuraamukset.

Noin 10.000 osakeyhtiön omistajat täyttivät leimausvelvollisuutensa ja yhtiöt ilmoitusvelvollisuutensa täydellisesti. 1415 yhtiöllä oli vähintään 1 leimauttamatta jäänyt osake. Niitä osakkeita yhtiöt saivat lunastaa itselleen VM:n määrittelemään arvoon, joka oli (tilanne 31.12.1947) yhteensä 198,5 Mmk (josta Finlayson-Forssa 74 Mmk). Ilmeisesti hinta oli edullinen, sillä melkein kaikki yhtiöt käyttivät lunastusoikeutensa. Lisäksi VM tutki huolellisesti ehkä 5000 yhtiötä, jotka eivät lainkaan olleet täyttäneet ilmoitusvelvollisuutensa, varmistaakseen, että yhtiöt todella eivät toimineet.

Suhteutettuna siihen valtavaan työmäärään, mikä leimaus aiheutti valtionhallinnolle, kuntien verolautakunnille, yhtiöille ja osakkaille, voi kysyä, oliko vajaat 200 Mmk, nykyrahassa noin 11 miljoonaa euroa, sen arvoista? Ragnar Nordström kertoo muistelmissaan Voitto tai kuolema (1996) sivuilla 393–6 seikkaperäisesti leimauksen aiheuttamasta vaikeuksista. Lisäksi monet syyttömät (osakekirjat kadoksissa), tietämättömät (esim. E-G:n norjalaisia omistajia) ja myöhästelijät kärsivät huomattaviakin rahallisia menetyksiä. Norrkullan tapausta setvitettiin vielä 1973. Setelinleikkauksen tavoitteet eivät nekään, kirjallisuuden mukaan, toteutuneet.

Lisää aiheesta: https://www.porssitieto.fi/osake/leimaus1946/index.html

Re: Kannattiko suorittaa setelien leikkaus ja osakekirjojen leimaus 1946?

Lähetetty: 17.12.17 00:00
Kirjoittaja I Palvo
geekoo kirjoitti:
16.12.17 18:03

Vuoden 1946 alussa toteutettiin kuuluisa setelien leikkaus. Samanaikaisesti kaikki Suomen osakekirjat piti luetteloida ja leimauttaa.

Ragnar Nordström kertoo muistelmissaan Voitto tai kuolema (1996) sivuilla 393–6 seikkaperäisesti leimauksen aiheuttamasta vaikeuksista.
Tässä http://www.euro.fi/uploads/misc-files/s ... t_2007.pdf todetaan lopussa: Nykyajan näkökulmasta arvopaperien kirjausta ja setelien leikkausta on vaikea ymmärtää. ( Rahamuseo http://www.rahamuseo.fi/tapahtumat/menn ... monetaria/ prof. Matti Virén 10.4.2007 )

Eräs ajan lehtiartikkeli on otsikoitu: ""MK on pelastettu", jos hinnat ja palkat pysyvät kolme kuukautta kurissa". Mutta tuolloinhan vallitsi hinta-
ja palkkasäännöstely ( 1939 - 1950 ), ja Kansanhuoltoministeriökin lopetti toimintansa vasta 1950 korttiajan ja säännöstelyn jatkuessa vuoteen 1953 - 1954 saakka. Viimeiseksi oli kahvi kortilla.

Ilmeisestikin ainoastaan mustassa pörssissä vallitsi kysynnän ja tarjonnan laki? Palkkasäännöstelyä lienevät edesauttaneet valvontakomissionkin määräykset ja myöskin kotikommunisteille, sotakorvaussuorituksia häiritseviä lakkoja ja palkankorotusvaateita ei saanut olla ja myöhemminkin korkeintaan metsäteollisuuden viennin kohdalla?

Pörssitietolinkissä kirjoitetaan Tukholmaan paenneen Ragnar Nordströmin vaikeuksista osakkeidensa leimauttamisessa. Osa osakkeista oli Helsingin pommitusten jälkeen viety Ainolaan ja myöhemmin edelleen Ruotsiin Suomen Pankillekin määräyksenmukaiset ilmoitukset tehden.
s. 396 Ragnar Nordström kirjoittaa tuon ajan yleisen epäluulon mukaisesti...."oli tietysti ajateltavissa, että myös viranomaiset vähitellen alkaisivat toimia laittomasti saadakseen suuremman omaisuuden takavarikoiduksi valtiolle".

Ragnar Nordströmin Suomen Kalastus Oy mm. toimi ennen ja jälkeen sodan ja ainakin sen sisaryrityksellä oli ollut toimintaa Petsamon Liinahamarissakin.

Miten Ragnarin Petsamon useiden liikeyritysten, mm. Petsamon kala Oy, Petsamon öljy- ja kalajauhotehdas Oy jne., osakkeille kävi, leimattiinko niitä tai mitä luovutetuille alueille jääneiden yritysten tai Suomessa olevien yritysten osien Karjalan osakkeille tapahtuikaan arvopaperien kirjauksessa 1946? mm. Karjalan Pitkäranta Oy:n osakkeille?

Veikko Palvo

Re: Kannattiko suorittaa setelien leikkaus ja osakekirjojen leimaus 1946?

Lähetetty: 17.12.17 10:56
Kirjoittaja geekoo
Sivulla 395 Nordström kirjoittaa: "... lupa osakkeiden leimaamiseen vihdoin tuli". Mikään Nordström-yhtiö ei olekaan mukana leimaamattomien osakekirjojen listalla (https://www.porssitieto.fi/osake/leimau ... amatt.html). Laki (569/46), joka kielsi luvattomasti maasta vietyjen arvopaperien leimaamista annettiin vasta 19.7.1946.

Kuvaavia ovat myös Alftanin omistajan Bergrothin sanat muistelmissaan 1972: "Bäste bror du känner säkert någon smart man med goda förbindelser som mot god betalning kunde hjälpa mig med mina aktier." I helsike kände jag "någon" ..., Bergroth vastaa.

Luovutetuilla alueilla toimineet yhtiöt VM käsitteli samalla tavalla, kuin muutkin. Jos osakekirjat olivat kadonneet (esim. evakuoinnissa) niitä piti tuomioistuimessa kuolettaa, jolloin VM myönsi jatkoaikaa leimaukseen. Jos esim. yhtiön kaikki omaisuus oli jäänyt rajan toiselle puolelle yhtiö sai anomuksestaan helposti vapautuksen leimausvelvoitteista (547 yhtiötä: https://www.porssitieto.fi/osake/leimau ... tetut.html).

Pitkäranta Oy (nimi vuoteen 1935 Diesen Wood Company Oy) oli 1931 joutunut KOP:n omistukseen. Yhtiö oli selvitystilassa vuodesta lähtien 1945 ja purkautui vuonna 1948. Pitkäranta Oy ei ole mukana leimaamattomien eikä vapautettujen yhtiöiden listoilla, joten leimaus tuli hoidetuksi.

Myös II omaisuudenluovutusvero (1945), jolla yhtiöiden piti osarahoittaa siirtoväen uudelleen sijoittamista, epäonnistui tavoitteissaan. Tämä idea oli kuitenkin hyvä: suuryritykset antoivat valtiolle korvauksetta omia osakkeita. Salkkua hoiti Korvausosakkeiden hallintoyhteisö, ns. Holding-konserni (https://www.porssitieto.fi/osake/holding.html). Valitettavasti pörssikurssit eivät kehittyneet hyvin sinä ajanjaksona. Siihen vaikuttivat varmaankin harjoitettu elinkeinopolitiikka ja sosialisointipelot.