Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Foorumi on tarkoitettu yleiseen historia-aiheiseen keskusteluun.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 14.12.06 00:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Pronssisoturikiista jatkuu

Viesti Kirjoittaja Ciccio » 21.12.07 22:00

Raha ja muistomerkit- otsikolla pronssisoturikiista jatkuu The Voice of Russia World Service- sivuilla suomeksikin:
http://www.ru/main.php?Ing=fin&q=524&ci ... 19.11.2007
Venäjän äänen
mukaan 19 - 11 - 2007 pronssisoturikiistan hinta Virolle on
4- 5 miljardia kroonia vuodessa.
Viron sanotaan kirjoittavan historiaansa uudelleen.
7-11-07: Uusnatsismi Balttian maissa ja Ukrainassa
ja
1-8-07: EU on näkemättä toisen maailmansodan tulkintapyrkimyksiä Virossa.
http://www.ruvr.ru/main.php?Ing=fin&q=3 ... 01.08.2007

VP

Tapio Onnela
Viestit: 4696
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 26.04.17 12:58

Helsingin Sanomat kirjoitti kymmenen vuoden takaisesta muistomerkin siirrosta:

Pronssisotilaan siirto järkytti kymmenen vuotta sitten Viron yhteiskuntarauhaa – jännitteet purkautuivat mellakoissa(Kaja Kunnas, HS, 25.4.2017)
Poliisi hajotti parintuhannen ihmisen mielenosoituksen, joka vastusti neuvostopatsaan, pronssisotilaan, siirtoa. Poliisin toimien jälkeen pääosin venäjänkielisten nuorten joukot alkoivat ryöstellä liikkeitä Tallinnan keskustassa. Osa liehutti Venäjän lippuja.

Poliisi otti kiinni satoja ihmisiä, joita sijoitettiin muun muassa sataman D-terminaaliin.

Yksi Venäjän kansalainen puukotettiin kadulla kuoliaaksi. Syyllistä ei tavoitettu, mistä Venäjä huomauttaa aina vuosipäivän aikoihin. Kymmeniä ihmisiä loukkaantui. Heidän joukossaan oli poliiseja, joita mielenosoittajat viskelivät mukulakivillä.

Seuraavana yönä mellakat levisivät Koillis-Viroon Jõhviin ja Kohtla-Järvelle. Lähes täysin venäjänkielisessä Narvassa paikat jäivät ehjiksi.
Moskovassa nuorisojoukot häiriköivät Viron-lähetystöä vuorokausia ja tunkeutuivat lähetystörakennukseen poliisin estämättä.

Viron valtion virallisia sivustoja lamautettiin palvelunestohyökkäyksillä. Monimutkaisemmat kyberhyökkäykset lamauttivat pankkienkin toimintaa 10. ja 15. toukokuuta, Viron Cert kirjoittaa yhteenvedossaan vuodelta 2007.
***
Moskovassa nuorisojoukot häiriköivät Viron-lähetystöä vuorokausia ja tunkeutuivat lähetystörakennukseen poliisin estämättä.

Viron valtion virallisia sivustoja lamautettiin palvelunestohyökkäyksillä. Monimutkaisemmat kyberhyökkäykset lamauttivat pankkienkin toimintaa 10. ja 15. toukokuuta, Viron Cert kirjoittaa yhteenvedossaan vuodelta 2007.
***
Muistomerkin siirrosta oli yllättävän laajat seuraukset:
Suomi asettui ulkoministeri Ilkka Kanervan johdolla ensimmäistä kertaa itsenäisyytensä palauttaneen Viron tueksi konfliktissa Venäjää vastaan sen jälkeen, kun Viron suurlähetystöön oli tunkeuduttu Moskovassa. Tämä käänsi myös EU:n vahvasti Viron puolelle.

Sittemmin vironvenäläiset ovat hyväksyneet pronssipatsaan uuden paikan Tallinnan sotilashautausmaalla.

Mellakoiden ja kyberhyökkäysten seurauksena turvallisuuden tunne Virossa järkkyi ja epäluottamus kieliryhmien välillä syveni. Venäjänkielisten luottamus valtion hallintoon romahti. Vironkielisten epäluulo venäläisvähemmistöä kohtaan kasvoi.

Viroon juurtui vapaaehtoinen apupoliisijärjestelmä, ja Tallinnaan perustettiin Naton kyberpuolustuskeskus.

Tapio Onnela
Viestit: 4696
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 02.06.17 14:20

Virossa tämä muistomerkkeihin liittyvä politiikka nousi hiljattain taas esille kahden venäläisen diplomaatin karkotuksen yhteydessä. Diplomaatit olivat vaatineet muistomerkin siirtoa, johon virolaiset eivät olleet suostuneet. Kiista muistuttaa takavuosien pronssisoturikiistaa, jossa myös oli kyse Neuvostoliiton aikaisen muistomerkin sijoituksesta.

Nyt kiistan kohteena olevassa Neuvostoaikana pystytetyssä muistomerkissä lukee
”Ikuiseksi muistoksi 25. helmikuuta 1944 Rääsan kylän alueella Viron vapauttamisessa kuolleelle lentokoneen miehistölle.”
Kiveä oli töhritty toukokuussa vironkielisellä tekstillä:
”Nämä murhaajat pommittivat isoäitini. Palakoon helvetissä.”
Kaja Kunnas kirjoittaa Helsingin Sanomissa 2.6.2017 tapauksesta mm näin:
Töhrintää seurasi venäläisdiplomaattien vierailu koillisvirolaisen Kiviõlin kaupunginjohtajan Nikolai Vojeikinin toimistossa toukokuussa. Pian tapaamisen jälkeen heidät määrättiin karkotettaviksi.

Vojeikin sanoi Viron yleisradioyhtiölle, että diplomaatit esittivät kiistellyn kiven siirtoa Kiviõlin hautausmaalle. He korostivat, että sitä toivoo Venäjän valtio ja taustalla on heidän historiansa. Sävy oli ollut ”tunteikas”.

Kiviõli kieltäytyi vastaanottamasta kiveä, sillä se ei kuulu Virossa suojeltavien kulttuurimuistomerkkien joukkoon eikä koneen alas ampuminen liity kaupunkiin.

Neuvostovalta oli pystyttänyt kiven alunperin 1964 Rääsan kylän koulun pihalle.
Mistä on kyse? HS arvioi asiasta näin:
***
Ei ole mahdotonta, että Venäjän valtion edustajat kuvittelivat voivansa siirtää kiven hautausmaalle samantapaiseksi toisen maailmansodan muistomerkiksi kuin pronssisotilaan patsas on Tallinnassa. Silloin kyse olisi yksinkertaisesta suurvalta-ajattelusta, jota pienen naapurimaan historia ei kiinnosta
***
Kiviskandaalissa voi olla kyse Venäjän laskelmoivasta informaatiovaikuttamisesta, Viron ja Venäjän vastakkaisista historiakäsityksistä tai alkusoitosta Viron syksyisiin kuntavaaleihin.

Tämä töhritty kivenmurikka hiertää Viron ja Venäjän suhteita – diplomaatteja karkotettu jo molemmista maista
Venäläisdiplomaatit halusivat kiven hautausmaalle, Viro ei suostunut. Kivikiistassa saattaa olla kyse Venäjän halusta aiheuttaa hämmennystä ja keskinäistä epäluuloa. (HS, Kaja Kunnas 2.6.2017)

laitman
Viestit: 211
Liittynyt: 12.11.07 23:08

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja laitman » 13.08.17 19:34

Hei!

Koska USA:ssa mellakoidaan kenraali Robert E. Leen patsaan ympärillä niin ajattelin kysyä foorumilaisten ajatuksia seuraavasta: Heinäkuussa olin autoajelulla Öölannin saarella Ruotsissa. Istutin kukan Källan hautausmaalle Suomessa kaatuneen ruotsalaisen vapaaehtoisen haudalle, eläkkeellä oleva ruotsalainen upseeri näytti minulle mm surullisen kuuluisan Föra-linjan jäänteitä ja näin Öölannin itärannikolla, Bläsingessä sijaitsevan monumentin jossa muistellaan kauppalaiva Ada Gorthonin upotuksessa hukkuneita merimiehiä. Koska Thoralf Alfsson on ottanut hyviä kuvia tästä paikasta linkitän hänen bloggiinsa:http://thoralf.bloggplatsen.se/2017/07/ ... bbelmoral/
Itse asiassa tämä laiva, jonka neuvostoliittolainen sukellusvene upotti oli kuljettamassa rautamalmia Natsi-Saksan sotateollisuudelle. Joten siksi haluaisin kysyä, että minkälaisia ajatuksia muistomerkin teksti herättää teissä? Muistomerkissä lukee "Offrade sina liv i fosterlandets tjänst!". Eli uhrasivat henkensä isämaan palveluksessa!
Onko sanamuoto täysin korrekti, koska kyseessä oli Hitlerin sotaponnisteluja tukenut kuljetus?

Emma-Liisa
Viestit: 4913
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 03.09.17 11:33

laitman kirjoitti:
13.08.17 19:34
Koska USA:ssa mellakoidaan kenraali Robert E. Leen patsaan ympärillä niin ajattelin kysyä foorumilaisten ajatuksia seuraavasta: Heinäkuussa olin autoajelulla Öölannin saarella Ruotsissa. Istutin kukan Källan hautausmaalle Suomessa kaatuneen ruotsalaisen vapaaehtoisen haudalle, eläkkeellä oleva ruotsalainen upseeri näytti minulle mm surullisen kuuluisan Föra-linjan jäänteitä ja näin Öölannin itärannikolla, Bläsingessä sijaitsevan monumentin jossa muistellaan kauppalaiva Ada Gorthonin upotuksessa hukkuneita merimiehiä. Koska Thoralf Alfsson on ottanut hyviä kuvia tästä paikasta linkitän hänen bloggiinsa:http://thoralf.bloggplatsen.se/2017/07/ ... bbelmoral/
Itse asiassa tämä laiva, jonka neuvostoliittolainen sukellusvene upotti oli kuljettamassa rautamalmia Natsi-Saksan sotateollisuudelle. Joten siksi haluaisin kysyä, että minkälaisia ajatuksia muistomerkin teksti herättää teissä? Muistomerkissä lukee "Offrade sina liv i fosterlandets tjänst!". Eli uhrasivat henkensä isämaan palveluksessa!
Onko sanamuoto täysin korrekti, koska kyseessä oli Hitlerin sotaponnisteluja tukenut kuljetus?
Aivan, mutta asiasta oli vastuussa Ruotsin hallitus. Merimiehet tekivät vain työtään - eiväthän he olleet mitään sotarikollisia, vaan kyse oli heidän normaalista ammatistaan, jolla he hankkivat perheelleen leipää. Tuskinpa he erityisesti halusivat "uhrata elämäänsä isänmaan palveluksessa".

"Sodan uhrit" olisi tässä tapauksessa varsin sopiva määritelmä. Aika kornia olisi nyt enää erotella "oikeat" ja "väärät" uhrit.

Tapio Onnela
Viestit: 4696
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 12.10.17 16:36

Muistomerkeillä tuntuu olevan nykyisin yhä kasvava merkitys. Niihin voidaan konkreettisesti kohdentaa monenlaisia poliittisia pyrkimyksiä. Mikä kait muistomerkin tarkoituskin on?

Patsaskohu varjostaa Kristoffer Kolumbuksen muisto­päivää USA:ssa – ”Muistakaamme hänet murhaajana ja raiskaajana joka tappoi 90 prosenttia alkuperäis­kansoista (Jukka Huusko, HS, 10.10.2017)
YHDYSVALLOISSA on viime kuukausina poistettu orjuuden kannattajien patsaita julkisilta paikoilta, mutta tulevaisuudessa tulilinjalle saattaa ajautua myös Amerikan löytäjänä pidetty Kristoffer Kolumbus.

Tästä saatiin esimakua maanantaina, kun Yhdysvalloissa vietettiin Kolumbuksen päivää, joka on kansallinen lomapäivä.

Esimerkiksi New Yorkissa tuhannet ihmiset saapuivat katselemaan perinteistä Kolumbuksen päivän juhlaparaatia, joka järjestettiin nyt 73. kerran.

SAMAAN aikaan kasvava määrä Yhdysvaltain historiaan kriittisesti suhtautuvia ihmisiä on sitä mieltä, että Kolumbusta pitäisi muistella ennen kaikkea Amerikan alkuperäiskansojen kansanmurhaajana.

Viimeksi elokuussa Yhdysvaltain toiseksi suurin kaupunki Los Angeles päätti, että Amerikan löytäjän sijaan Kolumbuksen päivänä muistellaan alkuperäiskansoja.

Kiista Kolumbuksesta on kuitenkin kärjistynyt sen jälkeen, kun patsaskohu roihahti väkivaltaiseksi Charlottesvillessa elokuussa. Tuolloin uusnatsit kokoontuivat vastustamaan orjuuden kannattajina tunnettujen etelävaltioiden johtajien patsaiden museoimista. Paikalle saapui liberaaleja vastamielenosoittajia, joista yksi kuoli, kun valkoista ylivaltaa kannattava mielenosoittaja kaahasi autolla väkijoukkoon.

VIRALLISIA aloitteita New Yorkin Kolumbus-patsaiden poistamisesta ei ole toistaiseksi tehty, mutta patsaiden kohtalo on silti epävarma. Yksi New Yorkin Kolumbus-patsaista on 1892 pystytetty monumentti, joka seisoo 23 metriä korkean pylvään päällä Keskuspuistossa.

Tapio Onnela
Viestit: 4696
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 12.10.17 23:40

Leniniin liittyvistä muistomerkeistä ja paikoista ei olekaan Suomessa vähään aikaan tapeltu:
Helsingin sinisten kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö haluavat muuttaa Alppilassa sijaitsevan Lenininpuiston nimen.

Helsingin Sinisen valtuustoryhmän tiedotteen mukaan ”väkivaltainen, bolševistinen hirmuhallitsija ei ansaitse muistokseen nimettyä puistoa Suomen pääkaupungista”. 1960-luvun alussa rakennettu puisto on nimetty vuonna Vladimir Leninin mukaan vuonna 1970 hänen syntymänsä satavuotispäivän kunniaksi.

Keskiviikkoiltana nimiasiasta Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen tehneiden Terhon ja Niinistön esitys Lenininpuiston uudeksi nimeksi on Ukko-Pekan puisto.
Sampo Terho ja Jussi Niinistö kävivät Helsingin Lenininpuiston kimppuun – ”Väkivaltainen, bolševistinen hirmuhallitsija ei ansaitse nimettyä puistoa Suomen pääkaupungista (Elisa Rimaila, HS, 12.10.2017)

valtteri
Viestit: 11
Liittynyt: 14.04.17 12:48

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja valtteri » 13.10.17 15:42

Tapio Onnela kirjoitti:
12.10.17 23:40
Leniniin liittyvistä muistomerkeistä ja paikoista ei olekaan Suomessa vähään aikaan tapeltu:
Helsingin sinisten kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö haluavat muuttaa Alppilassa sijaitsevan Lenininpuiston nimen.

Helsingin Sinisen valtuustoryhmän tiedotteen mukaan ”väkivaltainen, bolševistinen hirmuhallitsija ei ansaitse muistokseen nimettyä puistoa Suomen pääkaupungista”. 1960-luvun alussa rakennettu puisto on nimetty vuonna Vladimir Leninin mukaan vuonna 1970 hänen syntymänsä satavuotispäivän kunniaksi.

Keskiviikkoiltana nimiasiasta Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen tehneiden Terhon ja Niinistön esitys Lenininpuiston uudeksi nimeksi on Ukko-Pekan puisto.
Sampo Terho ja Jussi Niinistö kävivät Helsingin Lenininpuiston kimppuun – ”Väkivaltainen, bolševistinen hirmuhallitsija ei ansaitse nimettyä puistoa Suomen pääkaupungista (Elisa Rimaila, HS, 12.10.2017)
Sinänsä mielenkiintoista, että vallitsevan hallituspuolueen taholta tuodaan julkisuuteeen tällaista "historian siipien havinaa". Jossain oli kuva PS:n Immosesta* istumassa Elias Simojoen kirjoituskokoelma kädessä. Vaikea kuvitella, että joku Vasemmistoliiton näkyvä edustaja esiintyisi jossain Leninin kirja kädessä.

* Immonen muuten talouspolitiikassa edustaa enemmänkin libertarismia. Tässä suhteessa PS:n ja Sinisten välillä ei ole suuria erimielisyyksiä?

"Immonen kuvailee itseään kansallisliberaaliksi. Kansallisliberalismissa yhdistyvät kansallismielisyys ja liberalistinen politiikka"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olli_Immo ... yksi.C3.A4

Tapio Onnela
Viestit: 4696
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 16.10.17 15:30

Kovin vakavasti nämä erilaiset muistamisetnykyisin(kin) otetaan. Tässä tuorein esimerkki Venäjältä:
Kuuterselän taistelun muistomerkki on joutunut ankaran ilkivallan kohteeksi Venäjällä – paikallinen historianharrastaja pyytää tuntemattomien tekoa anteeksi suomalaisilta.

Muistomerkin vandalisoinnista kertoi ensimmäisenä paikallinen sotahistorian harrastaja Sergei Zagatskivenäläisellä VKontakte-sivustolla, jonka jälkeen asia nousi uutiseksi myös muutamissa venäläistiedotusvälineissä.
Töhrijöiden kohteeksi joutunut Kuuterselän muistomerkki on pystytetty vuonna 2004 suomalaisten aloitteesta, mutta sen ideana on vaalia yhdessä taistelun kaikkien uhrien muistoa. Muistomerkki on pystytetty hyvässä yhteistyössä venäläisten kanssa, sillä paikalliset viranomaiset antoivat sille tarvittavat luvat ja paikalliset historianharrastajat olivat myös mukana toteuttamassa projektia.

* Suomalaisten muistomerkki Kannaksella töhrittiin hakaristein ja punamaalilla (IS,16.10.2017)

Emma-Liisa
Viestit: 4913
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat

Viesti Kirjoittaja Emma-Liisa » 16.10.17 17:48

Venäläislehti väittää, että suomalaiset tiedustelijat ampuivat Putinin mummon:
Kylien vieressä sijaitsee kuuluisa Zavidovon puistoalue, jossa on yksi Venäjän presidentin käytössä olevista huviloista, joten siinä mielessä Putin on päässyt nyt presidenttinä palaamaan takaisin sukunsa juurille.

RG:n jutun kummallisin väite sisältyy tarinaan Jelizaveta Shelomovasta, joka oli Putinin julkisen sukupuun mukaan presidentin mummo eli siis Maria Putinan (os. Shelomova) äiti.

Jelizaveta Shelomovasta on tähän mennessä kerrottu useissa muissa venäläisissä lähteissä tieto, jonka mukaan hän kuoli saksalaisjoukkojen luodista. Joissakin lähteissä hänen kuolinpäiväkseen mainitaan 13. lokakuuta 1941, mutta toisten tietojen mukaan oikea päivämäärä olisi sittenkin 13. marraskuuta 1941.

Hyväsydämisen Jelizavetan on kerrottu vieneen Pominovon kylän lähellä asemissa olleille neuvostosotilaille keitettyjä perunoita, kun saksalaisten luoti oli osunut häntä vatsaan. Monissa lähteissä puhutaan kaiken lisäksi harhaluodista, mutta joissakin viitataan hänen tahalliseen surmaamiseensa.

Venäjän hallituksen lehden tuoreessa jutussa tapahtumista annetaan kuitenkin aivan toisenlainen mielikuva.

RG:n jutussa kerrotaan, kuinka Jelizaveta Shelomova kantoi neuvostosotilaille paitsi keitettyjä perunoita niin myös lääkkeitä ja sidetarvikkeita. Artikkelin mukaan Pominovon kylän olivat kuitenkin vuonna 1941 miehittäneet suomalaiset.

– Vuonna 1941 fasistit valtasivat Pominovon. Ei pitkäksi aikaa, vain pariksi kuukaudeksi. Meidän poteromme olivat lähistöllä. Mutta kylään olivat asettuneet suomalaiset. Jelizaveta kantoi meidän asemiimme kuumia perunoita ja sideharsoa, ruokki ja lääkitsi Puna-armeijan sotilaita, RG:n toimittaja Juri Snegirev kuvailee jutussa.

– Suomalaiset tiedustelijat saivat (tämän) selville ja varoittivat Jelizavetaa ankarasti: ”Jos vielä kerran näemme sinut puna-armeijalaisten luona niin pum-pam! Ammumme!” Snegirev jatkaa eläytyvää kuvailua reportaasissaan.

Artikkelin mukaan Jelizaveta ei kuitenkaan totellut suomalaisten tiedustelijoiden varoitusta, vaan hän meni jälleen kerran auttamaan puna-armeijalaisia.

– Hänellä oli hyvä sydän. Ja luonne… Hän ei ajatellut itseään. Fasistien luoti iskeytyi hänen selkäänsä, Snegirev kirjoittaa ja siirtyy sitten kuvailemaan Jelizavetan hautaa.

Snegirevin jutussa erikoista on se, että aiempien Venäjän median julkaisemien Jelizaveta-tarinoiden kanssa siinä täsmäävät vain hänen kuolinvuotensa ja kertomus keitettyjen perunoiden viennistä rintamalle. Jopa Jelizavetan sukulaisuus Putiniin on kerrottu käyttäen termiä ”dvojurodnaja babushka”, mikä viittaa pikemminkin mummon siskoon.

Aiemmissa lähteissä esiintynyt tulkinta ”harhaluodista vatsaan” on muuttunut nyt jutussa hyvin selkeäksi vihjaukseksi siitä, että fasistit ampuivat Jelizavetaa tarkoituksella selkään. Ja vaikka ampujiksi ei suoranaisesti väitetä suomalaisia, niin tämä mielleyhtymä syntyy sen vuoksi, että suomalaisten tiedustelijoiden kerrotaan uhanneen Jelizavetaa ensin ampumisella - jonka jälkeen luoti jo osuikin häntä selkään.


https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005408702.html

Vastaa Viestiin