YYA-sopimus ja Suomi

[Jouko Heyno]

Keskustelu suomettumisesta näyttää edelleen vaivaavan joidenkin mieltä. Tämä on osin ymmärrettävää. Itse 60- ja 70- luvuilla koulua käyneenä ja historiaan jo tuolloin innostuneena en voi olla ihmettelemättä YYA-sopimuksen osuutta tässä keskusteluaa. On aivan kuin YYA olisi jonkinlainen mantra, joka yhdistetään Straussin ilkeyteen, "Finnlandisierung", ymmärtämättä mitään mainitusta sopimuksesta tai jopa lukematta sitä.

Siis teille kaikille "YYA-antifaneille": Mikä tuossa sopimuksessa oikein on ongelma SUomen kannalta? Asialliset analyysit olisivat paikallaan, vieläpä näinkin myöhään.

[Jouko Heyno]

YYA-sopimus (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä)

Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö, pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja SNTL:n välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä on molempien maiden elinehtojen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutetuikseen: Suomen Tasavallan Presidentti: Suomen Tasavallan Pääministerin Mauno Pekkalan; Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö: SNT-Liiton Ministerineuvoston Puheenjohtajan sijaisen ja Ulkoasiainministerin Vjatsheslav Mihailovitsh Molotovin, jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1. artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.

Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2. artikla

Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

3. artikla

Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.

4. artikla

Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.

5. artikla

Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat päättäneensä toimia yhteistyön ja ystävyyden hengessä Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisten ja kulttuurisuhteiden jatkuvaksi kehittämiseksi ja lujittamiseksi.

6. artikla

Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.

7. artikla

Tämän sopimuksen toteuttaminen tapahtuu Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön periaatteiden mukaisesti.

8. artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja pysyy voimassa kymmenen vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjan vaihtamisesta, mikä tapahtuu Helsingissä mahdollisimman pian.

Ellei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli ole sanonut sopimusta irti vuotta ennen mainitun kymmenvuotiskauden päättymistä, se pysyy voimassa viisivuotiskausittain, kunnes jompikumpi Korkea Sopimuspuoli tekee vuotta ennen kulumassa olevan viisivuotiskauden loppua kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan lopettaa sen voimassaolo.

Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehtiin Moskovan kaupungissa 6 päivänä huhtikuuta 1948 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN VALTUUTTAMANA

Mauno Pekkala

SNTL:n KORKEIMMAN NEUVOSTON PUHEMIEHISTÖN VALTUUTTAMANA

V. Molotov


Sulje ikkuna

[EsaH]

YYA-sopimus (Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä)

Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö, pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja SNTL:n välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä on molempien maiden elinehtojen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutetuikseen: Suomen Tasavallan Presidentti: Suomen Tasavallan Pääministerin Mauno Pekkalan; Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö: SNT-Liiton Ministerineuvoston Puheenjohtajan sijaisen ja Ulkoasiainministerin Vjatsheslav Mihailovitsh Molotovin, jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1. artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.

Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2. artikla

Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

3. artikla

Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.

4. artikla

Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.

5. artikla

Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat päättäneensä toimia yhteistyön ja ystävyyden hengessä Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisten ja kulttuurisuhteiden jatkuvaksi kehittämiseksi ja lujittamiseksi.

6. artikla

Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.

7. artikla

Tämän sopimuksen toteuttaminen tapahtuu Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön periaatteiden mukaisesti.

8. artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja pysyy voimassa kymmenen vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjan vaihtamisesta, mikä tapahtuu Helsingissä mahdollisimman pian.

Ellei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli ole sanonut sopimusta irti vuotta ennen mainitun kymmenvuotiskauden päättymistä, se pysyy voimassa viisivuotiskausittain, kunnes jompikumpi Korkea Sopimuspuoli tekee vuotta ennen kulumassa olevan viisivuotiskauden loppua kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan lopettaa sen voimassaolo.

Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehtiin Moskovan kaupungissa 6 päivänä huhtikuuta 1948 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN VALTUUTTAMANA

Mauno Pekkala

SNTL:n KORKEIMMAN NEUVOSTON PUHEMIEHISTÖN VALTUUTTAMANA

V. Molotov


Sulje ikkuna

Vaarallinen sopimus, joka sitoi ja rajoitti Suomea ulkopoliittisesti. Nl olisi voinut näiden artiklojen nojalla/tulkinnoilla miehittää Suomen tarvittaessa. Näiden artiklojen kieroja neuvostotulkintoja vastaan Suomi sai koko kylmän sodan ajan taistella. Tässä kunnostautui ansiokkaasti mm. kenraali Sutela.

Nosta hattua niille aikalaisille, jotka uskalsivat ääneen kritisoida sopimusta. Monet sosialistit, kansandemokraatit rakastivat YYA:ta varmasti aidosti, porvaripuolueiden jäsenet ylistivät sopimusta useimmiten pyrkyryydestä. YYA-mantrat ja -hehkutus kuului asiaan melkein alalla kuin alalla, mikä ymmärrettävästi vahingoitti Suomen imagoa lännessä.

[Jouko Heyno]

Vaarallinen sopimus, joka sitoi ja rajoitti Suomea ulkopoliittisesti. Nl olisi voinut näiden artiklojen nojalla/tulkinnoilla miehittää Suomen tarvittaessa.

Tätä juuri tarkoitin: Mantrojen sijaan odotin asiaa. Siis tarkalleen mikä sopimuksen kohta salli miehityksen? Ja mikä kohta rajoitti Suomea ulkopoliittisesti, ja miten?

[Peter Tikka]

EsaH [YYA-sopimuksesta kirjoitti näin:]
Vaarallinen sopimus, joka sitoi ja rajoitti Suomea ulkopoliittisesti. Nl olisi voinut näiden artiklojen nojalla/tulkinnoilla miehittää Suomen tarvittaessa. Näiden artiklojen kieroja neuvostotulkintoja vastaan Suomi sai koko kylmän sodan ajan taistella. Tässä kunnostautui ansiokkaasti mm. kenraali Sutela.

Nosta hattua niille aikalaisille, jotka uskalsivat ääneen kritisoida sopimusta. Monet sosialistit, kansandemokraatit rakastivat YYA:ta varmasti aidosti, porvaripuolueiden jäsenet ylistivät sopimusta useimmiten pyrkyryydestä. YYA-mantrat ja -hehkutus kuului asiaan melkein alalla kuin alalla, mikä ymmärrettävästi vahingoitti Suomen imagoa lännessä.

Vaaallinen sopimus? Räjähtikö se jotenkin käsiin? Kuka siinä kuoli - oliko montakin uhria?

Miehityksiä ei suoriteta sopimusten nojalla. Ole hyvä yksilöi väitteesi, esitä lähteitä väitteillesi. Tuollaista populistista äärioikeistoproagandaa jota esität kukaan ei voi ottaa vakavasti.

YYA-sopimuksen käytännön merkitys ilmeni noottikriisin yhteydessä 1962. Senkin osalta käsitettynä puhut tietämättömyydestäsi. Esität yksilöimätöntä epämääräistä roskaa, jossa ei ole sen vertaa tietoa tai fakta että siihen voisi edes mitenkään ottaa kantaa.


Sano Petteri vaan

[Tylsimys]

Kyse lienee siitä, että NL saattoi nähdä Saksan uhan ja vaatia Talvisodan alla käytyjen neuvottelujen tapaisia konsultaatioita yhteistoiminnasta vihollista vastaan. Kyse olisi siitä, taipuuko Suomi, vai paneeko se vastaan. Voisihan NL vaatia Suomelta tukikohtia ym. myös ilman sopimusta, mutta eiköhän tilane ole vaarallisempi, kun on oikein liittouduttu N-liiton kanssa. Siis liittouduttu juuri suurimman uhan kanssa.

Tällaiset tukikohdat olisivat käsittääkseni merkinneet käytännössä itsenäisyyden lopullista menettämistä. Henkisestihän se oli jo osittain mennyt YYA-aikana.

Mielestäni Tikan kirjoitukset pikemminkin ovat olleet usin melko päättömiä, samoin tuo purkaus melko itsestäänselvää juttua vastaan. Noin sanottiin tietytsi YYA-aikana liian suoraan puhujista. he olivat "äärioikeistoa". Kivaa aikaa tietysti tolisesta näkökulmasta. Maamme nykyjohdonmielestä ilmeisesti myös kivaa, kun ei nähdä mitään uhkaa liittoutumattomuudessa ja Natoon menemättömyydessä. Haluaisivatkohan he taas liittoutua Venäjän kanssa?

[Peter Tikka]

´


Sanottuani viestissäni EsaH:n kirjoituksen johdosta että:
”Ole hyvä yksilöi väitteesi, esitä lähteitä väitteillesi” niin onnistui nimim. Tylsimys esittämän repliikkinään tähän että:

Mielestäni Tikan kirjoitukset pikemminkin ovat olleet usin melko päättömiä, samoin tuo purkaus melko itsestäänselvää juttua vastaan.

On asianmukaista että jokainen, joka esittää minkätahansa väitteen yksilöi väitteensä eli esittää perustelunsa sille sekä myös ilmoittaa lähteensä. Se kuuluu asiaan ja on kaiken keskustelun ehdoton ydin. Sitä Tylsimys pitää "päättömänä"

Tyypillisesti juuri Tylsimys esittää päinvastaista. Tylsimys itse kirjoittaa tällaista tekstiä (viesti 05.05.07 15:45, palsta Vaarallinen yhdistelmä: monumentit ja historiantulkinnat):

”Venäjän nuoleskeijat menestyvät Suomessa ja he ovat usein jopa sensoreina tärkeillä keskustelupalstoilla, joilla Venäjän nuoleskelua pidetään sääntönä ja liiaksi Venäjän vasaiset jutut sensuroidaan.”

Tuonkaltainen ei ole enää keskustelua – se on loan heittämistä (itse asiassa venäläisvastaista rasismia, ryssävihaa. Yhtä perustelematonta kuin hänen usein esittämänsä siionismista.

Vain Tylsimyksen kaltainen kirjoittaja kykenee esittämään, että on ”päätöntä” pyytää yksilöintejä, perusteluja ja lähteiden esittämistä.

Lisäksi Tylsimys meni henkilökohtaisuuksiin esittämällä viimeisessä viestissään tähän asiaan liittymättömiä mielipiteitään aiemmista kirjoituksistani.

Mitä tulee itse asiaan on todettava, ettei YYA-sopimuksen perusteella ole Suomelle langennut milloinkaan mitään maksuja tai rasituksia maksettavaksi. Sen sijaan on YYA-sopimus nostettu jonkinlaiseksi patsaaksi, symboliksi ilmiöstä josta aiemmin käytettiin nimitystä "Paasikivi-Kekkosen"-linja. Minusta se oli parempi nimitys tuolle ilmiölle.


Jees.

Sano Petteri vaa


´

[Tylsimys]

Minusta on päätöntä kuitata toisen puheet "äärioikeistolaisena roskana". Samoin ryssävihana ja rasismina. Päätön oli myös Suomen syyttäminen talvisodasta.

Viime kädessä maksua ovat esim. rekkajonoille parkkipaikkojen rakentelu vastatoimien sijaan ym. "lähialueyhteistyö".

[EsaH]

Vaaallinen sopimus? Räjähtikö se jotenkin käsiin? Kuka siinä kuoli - oliko montakin uhria?

Miehityksiä ei suoriteta sopimusten nojalla. Ole hyvä yksilöi väitteesi, esitä lähteitä väitteillesi. Tuollaista populistista äärioikeistoproagandaa jota esität kukaan ei voi ottaa vakavasti.

YYA-sopimuksen käytännön merkitys ilmeni noottikriisin yhteydessä 1962. Senkin osalta käsitettynä puhut tietämättömyydestäsi. Esität yksilöimätöntä epämääräistä roskaa, jossa ei ole sen vertaa tietoa tai fakta että siihen voisi edes mitenkään ottaa kantaa.


Sano Petteri vaan [/quote]

No no, kylläpä osuin arkaan paikkaan... Herää kysymys Petterin omasta poliittisesta suuntautumisesta. Koen kyllä hyvin loukkaavana näkemykseni leimaamiseksi äärioikeistolaiseksi propagandaksi tai epämääräiseksi roskaksi. Tällaiset kommentit ovat täysin asiattomia.

Se, että YYA oli vaarallinen sopimus Suomelle - vaikka sopimus toimi samalla Suomen Nl-suhteen keskeisenä rauhoittavana (ja samalla Nl:n tietynlaisena niskaotteena Suomesta) kulmakivenä -, käy ilmi juuri tuon mahdollisen kriisitilanteen osalta. Tylsimys jo mainitsikin asiasta. Ei ole ollenkaan poissuljettua, että tarpeeksi kiristyneessä kv.ilmapiirissä - vähän kuten vuonna 1968- Nl olisi voinut miehittää Suomen sotilaallisen avunannon varjolla ja pystyttää maahamme kommunistisen hallinnon. Onneksemme näin ei käynyt.

Mm. Juhani Suomen, Max Jacobsonin, Jukka Seppisen ja Seppo Hentilän teoksia/tutkimuksia lukemalla yhdistettynä keskeisten kylmän sodan toimijoiden (niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten) muistelmiin saa ihan kattavan kuvan YYA-sopimuksen pimeästä puolesta ja Nl:n suunnitelmista saada Suomi kiedottua yhä enemmän valtapiiriinsä. Puhumattakaan mitä uhkakuvia tulevaisuuden tutkimus voi vielä tuoda esiin Suomen kylmän sodan historiasta... Venäjällä tosin taitavat kyllä arkistot valitettavasti pysyä kiinni vielä pitkään näillä näkymin.

[EsaH]

Mainitsemani kenraali Lauri Sutelan keskeisenä ansiona voidaan varmasti pitää mm. vuoden 1978 Neuvostoliiton YYA-pohjalta ehdottamien yhteisten sotaharjoitusten torjuntaa. Nl:n puolustusministerin Ustinovin ehdotus oli ilmeisen suuri järkytys Kekkoselle ja ilman Sutelan päättäväisyyttä torjunta ei välttämättä olisi onnistunut. Yhteinen sotaharjoittelu olisi luonut kuvaa Suomesta osana Varsovan liittoa ja se olisi todennäköisesti samalla murentanut vakavasti lännen uskoa Suomen puolueettomuuteen. Suostuminen olisi myös voinut johtaa Nl:n kovin haluamaan yhä tiiviimpään painostettuun sotilaalliseen yhteistyöhön. Kaikilla muilla aloilla oli Kremlin mukaan jo saatu aikaan sopiva ystävyyden, yhteistyön ja avunanon aste.

Sutela piti myös yllä Suomen ja lännen (USA ja Englanti) salaista sotilastiedusteluyhteistyötä ilmeisesti Kekkosen tietämättä/hyväksymättä. Näin Suomella oli tällä herkällä ja tärkeällä alalla yhteyksiä ja "henkireikä" länsimaailmaan Neuvostoliiton naapurissa. Itäänhän päin tiedusteluyhteyksiä oli jo avattu kyseenalaisen paljon. Ei pelkästään Neuvostoliittoon, kuten mm. ns. "Tiitisen lista" voi joskus mahdollisesti paljastaa.

[Jouko Heyno]

Täytyy kait taas toistaa. jos puhutaan sopimuksesta ja sen "vaarallisuudesta", niin puhutaan sitten sopimuksesta eikä sen vierestä. Siis:

Vaaallinen sopimus? Räjähtikö se jotenkin käsiin? Kuka siinä kuoli - oliko montakin uhria?

Miehityksiä ei suoriteta sopimusten nojalla. Ole hyvä yksilöi väitteesi, esitä lähteitä väitteillesi. Tuollaista populistista äärioikeistoproagandaa jota esität kukaan ei voi ottaa vakavasti.

YYA-sopimuksen käytännön merkitys ilmeni noottikriisin yhteydessä 1962. Senkin osalta käsitettynä puhut tietämättömyydestäsi. Esität yksilöimätöntä epämääräistä roskaa, jossa ei ole sen vertaa tietoa tai fakta että siihen voisi edes mitenkään ottaa kantaa.


Sano Petteri vaan :cool: :cool:

No no, kylläpä osuin arkaan paikkaan... Herää kysymys Petterin omasta poliittisesta suuntautumisesta. Koen kyllä hyvin loukkaavana näkemykseni leimaamiseksi äärioikeistolaiseksi propagandaksi tai epämääräiseksi roskaksi. Tällaiset kommentit ovat täysin asiattomia.

Se, että YYA oli vaarallinen sopimus Suomelle - vaikka sopimus toimi samalla Suomen Nl-suhteen keskeisenä rauhoittavana (ja samalla Nl:n tietynlaisena niskaotteena Suomesta) kulmakivenä -, käy ilmi juuri tuon mahdollisen kriisitilanteen osalta. Tylsimys jo mainitsikin asiasta. Ei ole ollenkaan poissuljettua, että tarpeeksi kiristyneessä kv.ilmapiirissä - vähän kuten vuonna 1968- Nl olisi voinut miehittää Suomen sotilaallisen avunannon varjolla ja pystyttää maahamme kommunistisen hallinnon. Onneksemme näin ei käynyt.

Mm. Juhani Suomen, Max Jacobsonin, Jukka Seppisen ja Seppo Hentilän teoksia/tutkimuksia lukemalla yhdistettynä keskeisten kylmän sodan toimijoiden (niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten) muistelmiin saa ihan kattavan kuvan YYA-sopimuksen pimeästä puolesta ja Nl:n suunnitelmista saada Suomi kiedottua yhä enemmän valtapiiriinsä. Puhumattakaan mitä uhkakuvia tulevaisuuden tutkimus voi vielä tuoda esiin Suomen kylmän sodan historiasta... Venäjällä tosin taitavat kyllä arkistot valitettavasti pysyä kiinni vielä pitkään näillä näkymin.

Tätä juuri tarkoitin: Mantrojen sijaan odotin asiaa. Siis tarkalleen mikä sopimuksen kohta salli miehityksen? Ja mikä kohta rajoitti Suomea ulkopoliittisesti, ja miten?

[Emma-Liisa]

Se, että YYA oli vaarallinen sopimus Suomelle - vaikka sopimus toimi samalla Suomen Nl-suhteen keskeisenä rauhoittavana (ja samalla Nl:n tietynlaisena niskaotteena Suomesta) kulmakivenä -, käy ilmi juuri tuon mahdollisen kriisitilanteen osalta. Tylsimys jo mainitsikin asiasta. Ei ole ollenkaan poissuljettua, että tarpeeksi kiristyneessä kv.ilmapiirissä - vähän kuten vuonna 1968- Nl olisi voinut miehittää Suomen sotilaallisen avunannon varjolla ja pystyttää maahamme kommunistisen hallinnon. Onneksemme näin ei käynyt.

Tämä on loistava esimerkki täysin epähistoriallisesta ajattelusta: vaihtoehtona on jokin sopimukseton ihannetila, jota reaalimaailmassa ei edes ollut. Päinvastoin, ilman sopimusta NL olisi painostanut Suomea kovemmin, koska Suomen käytöksestä ei olisi ollut varmuutta.

YYA-sopimus oli niin hyvä sopimus kuin niissä oloissa voitiin saada aikaan. Paasikivi toimi taitavasti ja turvasi Suomen edut.

[Emma-Liisa]

Mainitsemani kenraali Lauri Sutelan keskeisenä ansiona voidaan varmasti pitää mm. vuoden 1978 Neuvostoliiton YYA-pohjalta ehdottamien yhteisten sotaharjoitusten torjuntaa. Nl:n puolustusministerin Ustinovin ehdotus oli ilmeisen suuri järkytys Kekkoselle ja ilman Sutelan päättäväisyyttä torjunta ei välttämättä olisi onnistunut.

Täysin perusteetonta. Kekkonen oli hoitanut neukkuja ennenkin, mm. Beljakovin.

Sutelan pääansio on, että puolustusvoimien suhde presidenttiin parani normaalille tasolle.

[Jouko Heyno]

Mainitsemani kenraali Lauri Sutelan keskeisenä ansiona voidaan varmasti pitää mm. vuoden 1978 Neuvostoliiton YYA-pohjalta ehdottamien yhteisten sotaharjoitusten torjuntaa. Nl:n puolustusministerin Ustinovin ehdotus oli ilmeisen suuri järkytys Kekkoselle ja ilman Sutelan päättäväisyyttä torjunta ei välttämättä olisi onnistunut.

Täysin perusteetonta. Kekkonen oli hoitanut neukkuja ennenkin, mm. Beljakovin.

Sutelan pääansio on, että puolustusvoimien suhde presidenttiin parani normaalille tasolle.

Joo, Sutelan maanpetoksellisen toiminnan (salainen yhteistyö USA:n kanssa valtiovallan tietämättä) merkitystä Ustinovin ehdotukselle onkin syytä arvioida. On melko varmaa, että NL:n johto oli, melkoisen tehokkaan vakoilutoimintansa ansiosta, melko hyvin selvillä toiminnasta. Onko siis lopulta niin, että Sutelan ja hänen "liittolaistensa" toiminta aiheutti ehdotuksen esittämisen?

[Peter Tikka]

”No no, kylläpä osuin arkaan paikkaan... Herää kysymys Petterin omasta poliittisesta suuntautumisesta. Koen kyllä hyvin loukkaavana näkemykseni leimaamiseksi äärioikeistolaiseksi propagandaksi tai epämääräiseksi roskaksi. Tällaiset kommentit ovat täysin asiattomia.”

Minusta on aivan samantekevää onko jokin populisti vasemmisto- vai oikeistolainen tai kenties vihreä., en vain moralisoi valtioiden valtapolitiikasta – joka on aina itsekkyyden eikä moraalin hallitsemaa - puhuttaessa. Yhdysvallat ei ole siinä suhteessa yhään sen parempi tai pahempi kuin Neuvostoliitto. Saattaa kuitenkin olla että lyhyt viestisi on tässä suhteessa harhaanjohtava kun et loppujen lopuksi oleta eksplisiittisesti muuta kuin että YYA-sopimuksella on ollut sellaisia seurauksia ja vaikutuksia joita sillä ei ole ollut (kuten ei myöskään muilla, kansainvälisen oikeuden mukaan arvioitavilla sopimuksilla, ole).

Mm. Juhani Suomen, Max Jacobsonin, Jukka Seppisen ja Seppo Hentilän teoksia/tutkimuksia lukemalla yhdistettynä keskeisten kylmän sodan toimijoiden (niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten) muistelmiin saa ihan kattavan kuvan ...

Tällaiseen kirjoitteluun puuttui Jouko Heyno viestissään 28.05.07 07:34 ketjussa : ”Tuomioistuimet ratkaisemaan "wie es eigentlich"..?” foorumilla ”Yleinen keskustelu: puheenvuoroja historiasta” kun hän vastasi nimimerkille Tylsimys varsin nasevasti seuraavasti:

Hyvä. Nyt tässä tuli lähteitä. Jätit kokonaan sanomatta, mitä näillä haluat tuoda esiin, ja mihin väitteistäsi nämä lähteet antavat tukea. Onko niin, että normaali kirjallinen keskustelu on tosiaan a) periaatteittesi vastaista b) taitojesi ulkopuolella?

Kun kerrot samassa viestissä, mitä väität ja mitä lähteitä käytät väitteesi tueksi, voidaan keskustelua jatkaa. Muussa tapauksessa keskustelu kanssasi on kuin seinälle puhumista.

En toisaalta kaipaa epämääräistä kirjallisuusluetteloa. Mihin väitteeseen jossain Juhani Suomen, Max Jacobsonin, Jukka Seppisen ja Seppo Hentilän teokseen/tutkimuksessa viittaat. Minkä nimiseen teokseen tai tutkimukseen viittaat? Millä sivulla kysymyksessä olevassa teoksessa väite mainitaan? Voin vastata sinulle samalla mitalla todeten, että voisit hyvinkin tutustua vaikkapa raamattuun. Sieltä löytyy kosolti asiaa, myös yleissivistävää. Sen jälkeen suosittelen tutustumista internettiin, josta löytyy hyvinkin paljon lisää. Kun olet tutkinut ja lukenut läpikotaisesti kaiken, mitä löytyy internetistä olet jo varsin edistynyt. - Olivatko nämä esittämäni - tai tämänkaltaiset - ”lähdeviittaukset” sinusta asianmukaisen yksiselitteisiä?

Ilmeisesti peräännyt jonkin verran alkuperäisestä väitteestäsi, siitä että sopimus oli ”vaarallinen sopimus” mainitsemalla, että sopimus toimi ”Nl:n tietynlaisena niskaotteena Suomesta”. Väität kuitenkin – perustelematta että ”ei ole ollenkaan poissuljettua, että tarpeeksi kiristyneessä kv.ilmapiirissä - vähän kuten vuonna 1968- Nl olisi voinut miehittää Suomen sotilaallisen avunannon varjolla ja pystyttää maahamme kommunistisen hallinnon. Onneksi näin ei käynyt.” - Mitä tällä on tekemistä YYA-sopimuksen kanssa, vai tarkoittaako sanontasi ”Onneksi näin ei käynyt” että ilman YYA-sopimusta Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen, että YYA-sopimus pelasti Suomen Neuvostoliiton miehitykseltä?

Kaikkiin kansainvälisen oikeuden sopimuksiin pätee – päinvastoin kuin kansallisen oikeuden mukaan arvosteltaviksi tulevien – että jotta ne saavuttaisivat käytännön merkitystä on sopijapuolten sitouduttava niihin – mikä seuraa loogisesti siitä, että niiden noudattamiselle ei ole valvojaa. Neuvostoliiton sotilaallinen voima oli tietenkin Prahan kevään aikana 1968 - johon ilmeisesti viittaat - niin merkittävä, että Neuvostoliitolla olisi ollut ilman muuta mahdollisuus ja kyky miehittää Suomi. Samoin olisi Yhdysvalloilla ollut siihen mahdollisuus, mutta näin sekään ei tehnyt. Sama pätee lähes kaikkiin niihin maailman valtioihin, joita nämä maat eivät miehittäneet. Muttei se ettei Nevostoliitto – tai USA - miehittänyt Suomea johtunut YYA-sopimuksesta. Mikään ei tue taustaspekulaatiotasi että Neuvostoliitolla oli Suomen suhteen alueellisia ekspansiotoiveita ja vaikka jokin sellaista tukisi, ei se vaikuttaisi niihin vaikutuksiin tai seurauksiin jotka YYA-sopimuksella oli.

Mainitset myös ”YYA-sopimuksen pimeästä puolesta ja Nl:n suunnitelmista saada Suomi kiedottua yhä enemmän valtapiiriinsä. Puhumattakaan mitä uhkakuvia tulevaisuuden tutkimus voi vielä tuoda esiin Suomen kylmän sodan historiasta.”. Nämä ovat karkeita vihjailuja, täysin perustelemattomia, huolellisesti esitetty ilman lähdeviittauksia. Lisäksi, yleensä ei Suomen katsota käyneen kylmää sotaa: Ketä vastaan olisimme käyneet kylmää sotaa? Kenties kyse on lapsuksesta, tarkoitat Suomen kylmän sodan aikaista historiaa? Vai onko se vain osa retorista vihjailuasi, samaa retoriikkaa, jossa käytät kalskahtavasti väärin sanaa ”uhkakuva” - vaikka puhut menneisyydestä, historiasta! - Mutta mitä oikeakielisyydestä, saithan ilon käyttää kielteisvivahteista sanaa ”uhka”.

Lopuksi spekuloidessasi siitä mitä arkistoista saattaa löytyä mainitset, että ”Venäjällä tosin taitavat kyllä arkistot valitettavasti pysyä kiinni vielä pitkään näillä näkymin.”. Minulla ei ole tarkempaa tietoa Neuvostoliiton arkistojen tämänhetkisestä tilanteesta. Tietääkseni ne avautuvat merkittävästi 1992 eri tavoin eri tutkijoiden käyttöön mutta yksityiskohtia en tunne. Olen ymmärtänyt että salaisuusmääräykset ovat nykyään Venäjällä suurin piirtein identtiset USA:ssa noudatettujen kanssa. Kuulisin mielelläni lisää jos sinulla on jotain luotettavaa tietoa tästä, vai oliko tuo sittenkin vain heitto?



Sano Petteri vaan