Aulis Kallio
Viestit: 16
Liittynyt: 14.11.10 17:59

Vilnan hautausmaat kertovat

Antakalnisin hautausmaa

Antakalnisin hautausmaa (Antalkalnio kapinės) lähellä upeaa Pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin barokkikirkkoa Vilnan vauraassa kaupunginosassa avattiin 1800-luvun alussa lähinnä sotilashautausmaana. Jo neuvostoaikana siitä kuitenkin kehittyi Liettuan ”kansallinen pantheon” ja sitä se on yhä uuden itsenäisyyden aikana.


Pääportista alkavan pääkäytävän varrella on hautausmaan symbolisesti latautunein alue. Sinne on puolikaaren muotoon haudattu 1991 vapauden puolesta kaatuneet (eli neuvostojoukkojen Vilnassa surmaamat televisiotornia puolustaneet siviilit ja Meidininkain raja-asemalla murhatut rajavartijat). Heidän hautamuistomerkkinsä on "Pietà ", joka on Stanislovas Kuzman työ.


Tasanteella vapauden marttyyrien hautojen yläpuolella on presidentti Algirdas Brazauskasin ( 1932-2010) hauta.

Brazauskas oli Neuvosto- Liettuan kommunistipuolueen viimeinen kansallismielinen johtaja ja itsenäisyyden palauttamisen jälkeen hänestä tuli Liettuan ensimmäinen kansanvaalilla valittu presidentti. Brazauskasin muistomerkissä on risti, sillä kommunististaustastaan huolimatta hän oli vakaumuksellinen katolilainen.

Hieman edempänä pääkäytävän vasemmalla puolen on puolalainen sotilashautausmaa ja oikealla puolella Napoleonin Suuren armeijan sotilaiden hauta-alue, joka on luotu liettualais-ranskalaisena yhteistyönä kymmenisen vuotta sitten.


Kun Napoleonin armeija marssi Venäjän retkellään Vilnaan kesällä 1812, se otettiin vapauttajana vastaan. Tuota pikaa perustettiin uudelleen Liettuan suuriruhtinaskunta. Mutta vain muutaman kuukauden kuluttua sama armeija vetäytyi kurjassa kunnossa Venäjän talven nujertamana takaisin ja jätti Vilnaan joukkohautoja.

Antakalnisin hautausmaalla seuraavaksi vastaan tulee neuvostosotilaiden hautausmaa, jonka sisäänkäyntiä ympäröivät vuosiluvut 1941 ja 1945. Kiviin hakatuissa nimilistoissa on pääasiassa venäläisiä nimiä, mutta joukkoon mahtuu liettualaisiakin.


Liettualaiset osallistuivat sotaan pääasiassa 16. kiväärimiesdivisioonan riveissä, jossa he palvelivat yhdessä venäläisten ja juutalaisten kanssa. Myös partisaaneissa oli jonkin verran etnisiä liettualaisia venäläisten ja juutalaisten ohella. Voitonpäivänä 9. toukokuuta lähinnä Vilnan venäläiset ja juutalainen yhteisö kokoontuvat tänne.

Antakalnisin hautausmaalle haudataan yhä ihmisiä, mutta vain erityisluvalla. Sen uudemmissa hautakivissä on Liettuan yhteiskunnan ja kulttuurielämän vaikuttajia. Hautausmaa on hyvin "organisoitu" ja siellä on helppo liikkua ja luoda yleiskuva ilman opastustakin. Antakalnisin hautausmaa on parin kolmen kilometrin päässä ydinkeskustasta.

Rasosin hautausmaa

Rasosin hautausmaan sisäänkäynti. Kuva: Wikimedia Commons

Myös Rasosin hautausmaa (Rasu kapinės) on 1800-luvun alusta ja Antakanisia paremmin siellä on edustettuna Vilnan kulttuurivaikuttajat, jotka ovat kuolleet ennen kaupungin uusinta liettualaista aikaa.

Hautausmaan pääsisäänkäynnin edestä löytyy kenties suurin syy siihen, että hautausmaa on puolalaisten matkailijoiden ohjelmassa. Puolalaisessa sotilashautausmaassa lepäävät niin ensimmäistä maailmansotaa seuranneiden taistelujen kuin toisen maailmansodan taistelujen Vilnan puolalaiset sankarivainajat. Heidän hautojensa vierellä on musta paasi, jonka teksti kertoo että tässä ovat "Äiti ja sydän". Kyse on Puolan kansallissankarin, marsalkka Józef Piłsudskin (1867-1935) äidistä ja sydämestä. Hänen tahtonsa oli että hänen ruumiinsa haudattaisiin Krakovaan, mutta sydän lapsuuden ja nuoruuden Vilnaan.



Pääsisäänkäynnistä vasemmalle johtaa polku Kirjallisuudenkummulle, jonka huipulla on Mikolajus Kontantinas Čiurlionisin ( 1877-1911) hauta.

Hän oli Liettuan sävel- ja kuvataiteen varhainen suuruus ja kansallinen ikoni. Hautamuistomerkki on J. Zikarasin työtä. Hautausmaan kappelin lähistölle on haudattu "Liettuan kansakunnan patriarkka", lääkäri ja kulttuurivaikuttaja Jonas Basanavičius (1855-1927). Vaikka Vilna 1920 päätyi Puolalle, Basanavičius pysyi Vilnassa jota liettualaiset yhä pitivät todellisena pääkaupunkinaan.

Rasosin hautausmaalle saa haudata vain erityisluvalla tai perhehautaan. Hautausmaa on laaja ja sijaitsee hyvin mäkisessä maastossa, käytävät ovat usein pelkkiä polkuja. Se löytyy Kaakkois- Vilnasta. Hautausmaan vierestä kulkee bussi. .

Bernhardinilaisten hautausmaa

Pieni suurten puiden varjostama Bernhardinilaisten hautausmaa (Bernardinų kapinė) on niinikään 1800-luvun alussa perustettu. Se löytyy vanhan kaupungin kupeessa sijaitsevasta Užupisin kaupunginosasta. Myös tänne on haudattu Vilnan kulttuurihenkilöitä, mutta tämä hautausmaa ei kahden aiemmin esitellyn tavoin ole erityinen "edustushautausmaa".

Kaikkien pyhien päivänä 1. marraskuuta, joka on kansallinen vapaapäivä, liettualaiset suuntaavat hautausmaille ja lukemattomat lyhdyt ja kynttilät tekevät niistä lumoavia paikkoja

Palaa sivulle “Matkailua historiaan”