Johanna Niemelä
Viestit: 59
Liittynyt: 15.05.12 13:42

Baganin temppelialue Myanmarissa odottaa turistien virtaa

Myanmarissa Irrawaddy-joen itärannalla sijaitsevan Baganin temppelialueen odotetaan houkuttelevan runsaasti turisteja nyt kun aiemmin totalitaarinen, ulkomaailmalta suljettu Myanmar on ottamassa askeleita demokratian suuntaan. Baganin temppelialueen odotetaan myös jossakin vaiheessa pääsevän UNESCON maailmanperintölistalle.

Kuva
Thatbyinnyun temppeli Baganissa. Wikimedia Commons

Temppelialue koostuu kaikkiaan yli 2200 tiilisestä kerrostemppelistä ja pyhäköstä. Ne ovat jäänteenä alueella 1100-1200-luvuilla kukoistaneesta buddhalaiskaupungista.

Baganin alue on arkkitehtuurisesti ainutlaatuinen Aasiassa. Samankaltaisia seinämaalauksia kuin Baganin temppeleissä tavataan kyllä Intiassakin, mutta siellä ne eivät ole säilyneet yhtä hyvin. Yhtä hienostuneita holvaustekniikoita sen sijaan ei Aasian muissa muinaisissa sivilisaatioissa käytetty.

Ennen Myanmarin avautumista ulkomaailmalle, 1970-80-luvuilla, maan viranomaiset tekivät Baganin alueella paljon kritiikkiä herättäneitä restauraatiotöitä. Restauraatiota tuki YK:n kehitysohjelma sekä yksittäiset myanmarilaiset mesenaatit, jotka pitivät rahan lahjoittamista sitä varten uskonnollisena hyveenä.

Kriitikot väittävät, että restauraation tulokset perustuivat ainakin osaksi enemmän mielikuvitukseen kuin tutkittuun tietoon. Korjaustöissä mm. käytettiin moderneja rakennusmateriaaleja, kuten betonia, autenttisten materiaalien sijaan. Lisäksi muutamaan temppeliin lisättiin niihin kuulumattomia elementtejä, kuten välkkyviä discovaloja Buddha-patsaiden päiden ympärille.

Myanmarin poliitikot ovat kuitenkin puolustaneet restauraatiota. Heidän mukaansa siinä pyrittiin sovittamaan yhteen muinaisten rakennusten varjelu ja buddhalaiset lahjoittamisen ja kunnostamisen perinteet.

Lisää Baganin temppelialueesta:

New York Times: Gateway to Myanmar’s Past, and Its Future (9.7.2012)
Asian Historical Architechture: Bagan, Myanmar
Sacred Sites: Bagan, Burma (Myanmar)

Palaa sivulle “Matkailua historiaan”