Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Viipurin sotilaskunnian muistomerkki muistuttaa myös vuodesta 1939


Kuva: Viipurin sotilaskunnian muistomerkki Viipurissa (Kuva: Tapio Onnela)
Vuoden 2011 voiton päivän kunniaksi pystytetty sotilaskunnian muistomerkki Viipurissa esittelee kaupungin historiaan liittyviä taisteluja, joista yksi oli kaupungin valtaaminen suomalaisilta talvisodan seurauksena, ja sitten toisen kerran jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944. Muistomerkin tekee kiinnostavaksi se, että se esittelee myös Neuvostoliiton hyökkäyksen talvisodassa 1939.

Venäjän muuttunut tilanne vaikuttaa myös menneisyyden tulkintoihin, tai ehkäpä juuri menneisyyden tulkintojen muutokset ovat olennainen osa uutta poliittista insinööritaitoa yhä sulkeutuneemmaksi ja totalitaarisen valtion piirteitä saavassa valtiossa. Eliitti haluaa varmistaa valtansa säilymisen ja käyttöön otetaan myös historiaan vetoaminen.
”Historiaa kirjoitetaan taas uudestaan, siihen jätetään vain voitot taisteluissa ja sotilaskunnia”, toteaa venäläinen kirjailija Mihail Šiškin Helsingin Sanomissa. ("Venäjä on muuttanut keskiajalle" Venäläinen kirjailija Mihail Šiškin pohtii voitonpäivän esseessään, voittiko Venäjä sodan vai hävisikö se sen. (Helsingin Sanomat 9.5.2015)
Eräs esimerkki Venäjän uudesta historiapolitiikasta löytyy Viipurin sotilaskunnian muistomerkistä, joka on pystytetty lähelle Viipurin kirjastoa, entiselle Koulukentälle, sittemmin Kalinin mukaan nimetylle aukiolle, jossa aiemmin sijaitsi Mihail Ivanovitš Kalinin patsas.

Sotilaskunnian ja sankarikaupungin arvonimet

Viipuri julistettiin sotilaskunnian kaupungiksi 2010. Kunnianimen voivat saada kaupungit, "joissa tai joiden lähistöllä oli kovia taisteluita ja joissa Isänmaan puolustajat osoittivat urheutta, sitkeyttä ja yleistä sankaruutta". Sotilaskunnian kaupunki ei ole yhtä arvokas kuin ”sankarikaupungin” titteli, joita jaettiin myös Neuvostoliiton aikoina. Nykyinen Venäjän johtaja Vladimir Putin on nimittänyt Krimiä "Venäjän sotilaskunnian pyhäksi paikaksi"

Viipurin muistomerkki on kokonaisuus, jossa korkean kaksoiskotkaa kannattelevan kivipylvään ympärille on ryhmitetty neljän paaden kokonaisuus. Paasiin kiinnitetyissä pronssireliefeissä kuvataan erilaisia Viipurin sotahistoriaan liittyviä taisteluja ja sotia.

Kiinnostavinta tietysti suomalaisesta näkökulmasta on erityisesti se, miten viime sotien tapahtumia halutaan esittää tässä muistomerkissä. Ei varmaankaan ole sattumaa, että muistomerkki on pystytetty juuri vuonna 2011.

Venäjän Karjalassa on runsaasti sotaan liittyviä muistomerkkejä. Valtaosiltaan niiden teksteissä mainitaan ”Suuri isänmaallinen sota 1941-1945". Aika harvoin näkee monumentteja, joissa olisi muistettu myös talvisotaa 1939-1940. Viipurin sotilaskunnian muistomerkki tekee tässä poikkeuksen. Reliefissä kuvataan talvisodan tapahtumia, erityisesti Mannerheim-linjan murtamista.



Kuva: Pronssireliefi, jossa kuvattu vuosien 1939-1940 aikana talvisodan taistelu Kannaksella. Teksti: 7:nnen armeijan komentaja K.A. Meretskóv.
Kuvalaatan alla on erillinen metallikartussi, jossa teksti: “Mannerheim-linjan murtaminen vv. 1939-1940.” (Talvisodassa venäläisjoukot eivät miehittäneet Viipuria.) Kuvat: Tapio Onnela



Kuva: Pronssireliefi, jossa kuvattu Viipurin valloitus vuonna 1944. Kuva: Tapio Onnela

Kuva: Pronssireliefi, jossa kuvattu Viipurin linnan alla kahteen eri suuntaan marssivia venäläissotilaita. Kuva: Tapio Onnela

Viipurin asemaa rajakaupunkina kuvataan myös kolmen hahmon kautta jotka seisovat Suomen ja Neuvostoliiton rajapyykillä. Toinen sotilasasuisista mieshahmoista näyttää kädellään toiselle tietä Suomeen. Näiden edessä oleva koira tarkastelee tapahtumaa valppaana.

Kuva: Kaksi sotilasta Suomen ja Neuvostoliiton rajalla. Pienessä kyltissä teksti: Viipuri. Rajakaupunki. Kuva: Tapi Onnela

Kuvatekstien suomennos: Kari Kotkavaara.

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”