Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Määrärahaleikkaukset murentavat suomalaisen kulttuuriperinnön: rahat merkkihenkilöiden kotimuseoihin


Kuva: Kotkaniemi Luumäellä oli presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotina vuodesta 1908 alkaen

Pääjohtaja Juhani Kostet kritisoi Museoviraston blogissa ankarasti Museoviraston määrärahojen ja museoiden valtionosuuksien leikkauksia. Niitä koskeneissa uutisissa painottuivat museoiden sulkemiset. Museoiden avoinna pitäminen ja siihen liittyvä näyttely- ja tapahtumatoiminta on yleisölle näkyvintä toimintaa, mutta museoiden toiminta on paljon muutakin. Hallitus suuntasi ylimääräisen 2,5 miljoonan määrärahan Svinhufvudin kotitalon peruskorjaukseen samaan aikaan kun henkilöstöä jouduttiin irtisanomaan.
Valtion tuottavuusvähennysten, vuoden 2012 budjettileikkauksen ja joulukuussa 2015 päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulosten seurauksena Museovirasto on menettänyt jo yli 30 % asiantuntijoistaan. Yli sata virkaa on vähennetty ja kymmeniä ihmisiä on jouduttu irtisanomaan.
Kostet tuo esille blogikirjoituksessaan hallituksen Svinhufvudin kotitalon peruskorjaukseen suuntaamat ylimääräiset 2,5 miljoonaa euroa samaan aikaan kun Museovirasto joutui irtisanomaan henkilökuntaansa:
Merkkihenkilöiden kotien museoiminen ei ole tätä päivää

Loppuvuodesta 2015, samaan aikaan kun Museovirastossa käytiin yt-neuvotteluja toimintamenomäärärahojen 2 miljoonan euron vajeen vuoksi, maan hallitus päätti esittää 2,5 miljoonan euron rahoitusta presidentti P.E. Svinhufvudin kotitalon Kotkaniemen peruskorjaukseen ja 265 000 euroa vuodessa museon vuokramenoihin. Museovirastossa 2 miljoonan euron budjettivaje on elämänkysymys irtisanotuille työntekijöille ja Kotkaniemi-päätös on herättänyt virastossa kiihkeää keskustelua ja koettu hyvin epäoikeudenmukaisena.
Leikkausten seuraukset vaikuttavat koko yhteiskuntaan: työttömyys lisääntyy museoalalla, kulttuuriympäristöä koskevien lausuntojen jatkuvasti lisääntyvään tarpeeseen ei pystytä vastaamaan minkä seurauksena kaavoitushankkeet viivästyvät ja keskeyttävät monia nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tärkeitä työllistäviä hankkeita, tutkimusedellytykset vaarantuvat, kun arkistojen ja kirjastojen toimintaa joudutaan supistamaan, museo- ja kulttuuriperintöalan opiskelijat jäävät vaille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja jne.

Pääjohtaja Kostet sanoo, että Museoviraston talouskehysten laskeva trendi pitää saada loppumaan, jos kansallista kulttuuriperinnön kokonaisuutta halutaan valtakunnallisesti vaalia ja viraston toimintaa kehittää niin, että sillä olisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Rahaa on kohta vain seiniin ja kalliisiin valtionhallinnon keskitettyihin palveluihin. Toiminta saati toiminnan kehittäminen on mahdotonta, kun ei ole tekijöitä.
Museovirasto vietti 130-vuotisjuhliaan marraskuussa 2014. Juhlapäivänä Sanomatalon Mediatorilla järjestettiin poliitikkojen paneelikeskustelu aiheesta Kulttuuriperintö ja talous - Kuka hyötyy? Kuka maksaa? Kahdeksan eduskuntapuolueen edustajista koostunut paneeli korosti yksimielisesti kulttuuriperinnön merkitystä kollektiivisena muistina ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Paneeli oli myös harvinaisen yksimielinen siitä, että kulttuuriperintöalan julkinen rahoitus on säilytettävä tulevaisuudessakin.
* Pääjohtaja Juhani Kostetin kirjoitus on Museoviraston blogissa
Lähde: Museoviraston tiedote 5.12.2016

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”