Lea Murto-Orava
Viestit: 394
Liittynyt: 21.11.05 14:09
Viesti: Kotisivu

Museoviraston arkeologien kenttätyökohteet 2015 ajoittuivat kivikaudelta 1900-luvulle

Museoviraston arkeologit tekivät vuonna 2015 kenttätutkimuksia monipuolisissa kohteissa. Kenttätöitä tehtiin sekä virkatyönä että tilauksesta eri puolilla Suomea, sekä maalla että veden alla. Tutkittavana oli mm. asuin- ja hautapaikkoja, hylkyjä, linnoitteita sekä kaupunkiarkeologisia ja elinkeinohistoriallisia kohteita, jotka ajoittuivat kivikaudelta aina 1900-luvulle.

Museoviraston koekaivausryhmä teki virkatyönä pienimuotoisia arkeologisia kenttätutkimuksia noin 40 kohteessa. Tutkimukset liittyivät pieniin yksityisiin rakennushankkeisiin kuten omakotitalojen rakentamiseen. Suurin osa tutkimuskohteista oli rautakautisia kalmistoja tai historiallisia asuinpaikkoja. Yksi kiinnostavimmista kenttätyökohteista oli metallinetsinharrastajan Suomussalmelta löytämä rautakautinen polttohautaus, jonka vainaja on esineistön perusteella ollut nainen.

Meriarkeologien tutkimusryhmä teki virkatyönä tarkastussukelluksia ja pieniä kenttätutkimuksia kymmenessä kohteessa, mm. Luodon Koppargrundetin haaksirikkopaikalla, Kiteen Mäntyrannassa kivikautisen piiesineen löytöpaikalla sekä korjaustöihin liittyen Olavinlinnan Vesiportin bastionin edustalla. Yksi tärkeimmistä työhankkeista oli Raaseporin Jussarön edustalta löytyneiden hylynosien ajoittaminen.

Lisäksi Museoviraston virkatyönä tehtiin mm. Uudessakaarlepyyssä kaupunkiarkeologinen inventointi sekä tarkastettiin Pohjois-Pohjanmaalla ilmalaserkeilausaineiston perusteella havaitut lähes 500 aiemmin tuntematonta kivikautista asumuspainannetta.

Maankäyttö- ja rakennushankkeisiin liittyneitä tilaustutkimuksia Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikkö toteutti noin 40. Niistä suuri osa oli erilaisten kaava- ja hankealueiden arkeologisia inventointeja sekä muinaisjäännösten kuten historiallisten kylätonttien esitutkimuksia. Kesän laajimmat kaivaukset tehtiin Pietarsaaren torilla, jossa tutkittiin torin länsipuoliskolla sijaitsevat kaupunkiarkeologiset jäännökset maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen takia. Espoon Kauklahdessa kaivettiin syksyllä esiin Espoonjoen penkan sortumasta paljastunut puurakennelma, joka on todennäköisesti kalastuspato ja ajoittuu radiohiiliajoitusten perusteella keskiaikaan, 1400-luvulle. Helsingissä tehtiin kenttätöitä useissa ensimmäisen maailmansodan linnoitekohteissa ja Suomenlinnassa, jossa valvottiin korjaus- ym. töihin liittyviä kaivutyömaita. Arkeologit valvoivat erilaisia kaivutyömaita koko kesän ajan myös Oulun keskustassa ja puistoissa. Kemin Ajoksessa kaivettiin esiin ja dokumentoitiin historiallisen ajan kalkinpolttouuni.

Listaus Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikön tilaustutkimuksista sekä linkit valmistuneisiin tutkimusraportteihin ovat osoitteessa http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto ... ukset-2015

Lisätietoja Arkeologisten kenttäpalvelujen tutkimuksista: yli-intendentti Marianna Niukkanen, marianna.niukkanen@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6201.

Kansallismuseon auditoriossa 4.-5.2. pidettävillä arkeologisten kenttätöiden esittelypäivillä (http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tapa ... seminaarit) Museoviraston tutkijat esittelevät tarkemmin seuraavia kenttätutkimuksia:

Esa Mikkola: Virolahden Uistesuon suosillan ajoitustulokset ja vanhimman tiestön tutkimuksellinen potentiaali
Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut tutki Virolahden Uistesuolla Turun ja Viipurin välisen historiallisen maantien, Suuren Rantatien linjaa marras-joulukuussa 2014 moottoritien rakentamishankkeen vuoksi. Suolta löydettiin useita päällekkäisiä hyvin säilyneitä puusiltoja. Osassa silloista oli käytetty kierrätettyä puumateriaalia, osa oli tehty tarkoitusta varten kaadetuista puista. Siltarakenteista otetuista dendrokronologisista ajoitusnäytteistä 59 kpl analysoitiin Lundin yliopiston geologian laitoksella. Ajoitustulos saatiin 24 näytteestä. Tulosten perusteella suosiltoihin käytetyt puut osoittautuivat pääosin keskiaikaisiksi. Vanhin silta ajoittunee 1300-luvulle ja nuorimmat sillat 1500-luvun alkuun. Uistesuon sillat on peitetty puunrunkojen ja havujen tukemilla hiekkakerroksilla viimeistään 1600-luvun alkupuolella. Alustuksessa esitellään lisäksi vanhimpiin teihin liittyvää arkeologista tutkimuspotentiaalia Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelu -osastolla tehdyn tiestöselvityksen tulosten pohjalta.
Lisätiedot: Tutkija Esa Mikkola, esa.mikkola@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6261

Riikka Alvik: Keskiaikainen haaksirikko ja Raaseporin Jussaröstä löydetyt laivanhylyn osat
Laivuri Hanneke Vromen aluksen haaksirikko oli yksi myöhäiskeskiajan suurimmista merionnettomuuksista Itämerellä. Alus lähti marraskuussa 1468 Lyypekistä kohti pohjoista Itämerta päämääränään Tallinna. Laivassa oli noin 180 ihmistä, joiden joukossa olivat Raaseporin linnanherran vaimo ja poika sekä mittavan arvokas lasti. Laiva upposi myrskyssä Raaseporin edustalle. Museovirasto sai keväällä 2015 ilmoituksen hylyn löytymisestä. Tämän jälkeen löytöpaikkaa on kartoitettu ja hylyn osia dokumentoitu Museoviraston, hylyn löytäjien, sukellusalan yrityksen ja vapaaehtoisten sukeltajien voimin. Jussarön vedet ovat osoittautuneet olevan ns. ”shiptrap”-aluetta eli meren pohjassa on runsaasti eri-ikäisiä hylyn osia. Museovirasto teetti yhdestä löytökokonaisuudesta 3D-fotogrammetrisen vedenalaismallin, jota käytettiin apuna ajoitusnäytteiden ottokohtien valinnassa. Kolme todennäköisesti samaan alukseen kuulunutta hylyn osaa on nyt ajoitettu dendrokronologian avulla.
Lisätiedot: Intendentti Riikka Alvik, riikka.alvik@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6220

Esa Mikkola: Pietarsaaren torin kaivaustutkimukset
Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut tutki Pietarsaaren torin länsiosaa sekä toria ympäröiviä katualueita kesällä 2015 lähes kolmen kuukauden ajan. Tutkimukset liittyivät pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Tutkittavan alueen laajuus oli noin 2200 m2. Pietarsaaren kaupunki on perustettu 1652. Nykyisen torin alueella on sijainnut varakkaiden porvareiden asuinkortteleita sekä raatihuone ja tori. Kaupunki on tuhoutunut tulipaloissa vuosina 1714 ja 1835. Jälkimmäisen suurpalon jälkeen torialuetta laajennettiin huomattavasti entisestä ja palossa tuhoutuneita asuinkortteleita jäi torin alle. Nyt toteutetuissa tutkimuksissa löydettiin useiden ko. tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten kivijalkoja ja kellareita. Osa kellareista oli säilynyt poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Tutkimuksissa löydettiin myös kaupungin vanhaa katuverkostoa sekä jäännöksiä kaupungin perustamisen aikaisista rakennuksista. Suurin osa löytöaineistosta on peräisin 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta, mutta joukossa on myös 1600-luvun esineistöä.
Lisätiedot: Tutkija Esa Mikkola, esa.mikkola@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6261

Petro Pesonen: Aiemmin tuntematon kivikautisten asumuspainanteiden keskittymä Siikajoen varrella Lidar-kartoilta havaittuna (posteri)
Museovirasto tarkasti syksyllä 2015 maastossa lähes 500 ilmalaserkeilauskartoista havaittua, painannetta muistuttavaa anomaliaa lähinnä Siikajoen varren kunnissa. Lähes kaikki ilmoitetut kohteet osoittautuivat varmoiksi tai todennäköisiksi kivikautisiksi asumuspainanteiksi. Posterissa esitellään kohteiden erityispiirteitä, kohdekeskittymän merkitystä kivikautisten asumuspainanteiden levinnän kannalta sekä Lidar-aineiston käyttökelpoisuutta kohteiden löytämisen apuna.
Lisätiedot: Tutkija Petro Pesonen, petro.pesonen@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6206

Kenttätöiden esittelytilaisuutta on mahdollista seurata molempina päivinä verkossa suorana osoitteessa
http://live.museovirasto.fi/?live=kenttatyot

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”