Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Länsimaisen yhteiskunnan juurilla – historiateospalkinto Jukka Korpelalle.

Kuva
Historian Ystäväin Liitto nimesi 5.2. Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa Vuoden 2015 historiateokseksi professori Jukka Korpelan teoksen Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn, (Gaudeamus). Viime vuonna maassamme ilmestyneistä kirjoista valittu teos on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa". Kunniamaininnan sai 4 muuta historiateosta.

Elämme tällä hetkellä globaalissa maailmassa, jossa vertailu ja vaikutteiden leviäminen ovat keskiössä. Puhutan rajoja ylittävästä historiasta ja verkostoista. Korpelan teos kaikessa laajuudessaan on esimerkki tästä. Jukka Korpela pohtii teoksessaan kysymystä, miksi oikeusvaltio on meille itsestäänselvyys, mutta ei toteudu pääosassa maailman yhteiskunnista. Korpela ei vain kuvaa ilmiöitä vaan tulkitsee niitä idän islamismista lännen valtajärjestelmän muotoutumiseen. Korpelan ydinkysymys on, miten, missä ja milloin läntisen ajattelutavan periaatteet syntyivät ja erosivat aikaisemmasta, “itäisestä” mallista”. Kirjan avainsanoja ovat länsimainen yksilöllisyys ja idän yhteisöllisyys. Kirjan alussa, johdannossa tekijä esittelee maailmanhistorian suuria selitysmalleja, kuten Fukuyoman ja Samuel P. Huntingtonin malleja sekä länsimaista historianfilosofiaa sekä eritellen dikotomiaa itä – länsi sekä Eurooppa vastaan siirtomaat. Historian ymmärtämisessä Korpelan mukaan on oleellista ”tajuta millä tavalla syvällä ihmisten ajattelutavoissa piilevät kategoriat, kuten vieraus, identiteetti ja totuus, ovat muuttuneet valtavasti ajasta toiseen ja kuinka nämä muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten toimintaan ja ympäristön käsittämiseen”.

Professori Jukka Korpelan globaali ote historiaan on tuottanut erinomaisen tuloksen. Teoksen uudet tarkastelutavat, laaja alueellinen ja aikaperspektiivi nostavat teoksen vuoden 2015 historiateokseksi.

Erityisansioiden takia kunniamaininnan saivat seuraavat teokset (aakkosjärjestyksessä):


Professori Martti Häikiön teos Tiedon metropoli. Tutkimus, opetus ja tiedonvälitys Helsingin historiassa 1945- 2010, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).


Professori Martti Häikiö valaisee kirjassaan Tiedon metropoli maamme pääkaupungissa vuoden 1945 jälkeen tapahtunutta tietokulttuurin kehitystä. Tällöin selviää havainnollisesti ja monipuolisesti, miten Helsingissä toimineet koulut ja oppilaitokset, tiedotusvälineet, tutkimuslaitokset, kirjasto ja museot, kirjakaupat ja kustantajat ovat tuona aikana omalta osaltaan vaikuttaneet kehitykseen. Teos on mahtava tietoteos ja käsikirja kaikille tietokulttuurista kiinnostuneille.


Tietokirjailija filosofian maisteri Marjo T. Nurmisen teos Maailma piirtyy kartalle. Tuhat vuotta eurooppalaisen maailmankartan kulttuurihistoriaa, (John Nurmisen säätiö).


Tietokirjailija Marjo T. Nurminen pyrkii teoksellaan ymmärtämään maailmankarttojen välittämää maailmankuvaa. Kirjan keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä kartat kertovat meistä itsestämme? Mitä ne kertovat historiastamme, kulttuuristamme, asenteistamme ja aatteistamme? Miten eurooppalaiset kartat muuttuivat ja kehittyivät tuhannessa vuodessa? Mihin tarkoituksiin maailmankarttoja valmistettiin, ketkä niitä valmistivat, kenelle niitä valmistettiin ja miten niitä valmistettiin? Kirja tarjoaa sekä tiedollisia että esteettisiä elämyksiä. Se toimii erinomaisena käsikirjana karttojen harrastajille, historiantutkijoille ja laajemmin suomalaiselle yleisölle.




Suurlähettiläs René Nybergin teos Viimeinen juna Moskovaan, (Siltala). 


René Nyberg etsii kirjassaan Viimeinen juna Moskovaan äitinsä juutalaisen suvun juuria Venäjältä, Baltiasta ja Saksasta ja kuvaa juutalaisten kovia koettelemuksia näissä maissa ja Suomessa. Nyberg kytkee sukutarinan vaiheet maiden historiaan ja antaa siitä kuvan juutalaisen yhteisön näkökulmasta. Viimeinen juna Moskovaan vahvistaa käsitystämme siitä, että Holokausti on osa kaikkien eurooppalaisten yhteistä identiteettiä.



Professori Touko Perkon teos Mies, liekki ja unelma. Nobelisti A.I. Virtasen elämäntyö, (Otava).


Teos on A.I. Virtasen kokonaisvaltainen elämäkerta, jossa luodaan kuva siitä miten ja missä ympäristössä Virtasesta kehittyi huippututkija. Professori Perko analysoi Virtasen saavutukset tiedemiehenä kemian alalla, opettajana, nobelistina ja akateemikkona sekä hänen laajat kerrananisvaikutuksensa tutkimukselle. Virtasen menestykseksi koitui, että biokemia oli uusi ala Suomessa ja että hän nuorella iällä sai Valion panostamaan hänen tutkimuslaitokseensa. Vähemmin tunnettu seikka lienee Virtasen menestys ulkomailla sekä hänen vetovoimansa ”houkutella” nuoria ulkomaisia tutkijoita Suomeen.

Palkintolautakuntaan kuuluivat puheenjohtajana prof. Marjatta Hietala sekä jäseninä professori Sirkka Ahonen, lehtori Markku Liuskari ja fil.maist. Veikko Löyttyniemi.


* Historian Ystäväin Liitto

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”