Suojelukirje Karjalan naisille juhlii ja matkailee

Tähän foorumiin voi lähettää historiaa käsitteleviä uutisia ja tiedotteita. Lähetä tiedot tapahtumista ja seminaareista tapahtumakalenteriin.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä, Tapio Onnela

Tapio Onnela
Viestit: 4717
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Suojelukirje Karjalan naisille juhlii ja matkailee

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 30.09.16 10:05

Kuva
Suomen vanhin säilynyt asiakirja, kuningas Birgerin suojelukirje Karjalan naisille, täyttää 700 vuotta 1.10.2016. Merkkipäiväänsä se viettää matkoilla.

Myös Karjalan naisrauhana tunnettu latinankielinen pergamentille laadittu kirje on päivätty Yningessä 1. lokakuuta vuonna 1316. Asiakirjassa kuningas Birger Magnuksenpoika (hall. 1290–1319) antaa Karjalan naisille turvakirjan, jossa kuninkaan nimissä todetaan muun muassa, että ”kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana.” (Käännös: Mikko Piippo).


Asiakirja liittyy rauhattoman 1300-luvun alkupuolen myllerryksiin Ruotsin valtakunnassa, joista naisrauhaan liittyen on säilynyt kuitenkin harmillisen vähän lähteitä. Karjalan naisrauhan on tulkittu liittyvän kuningas Birgerin pyrkimyksiin vakiinnuttaa valtansa maansa itärajalla, josta ruotsalaiset olivat vallanneet alueita 1200-luvun lopussa. Alueista käyty kamppailu novgorodilaisten kanssa kuitenkin jatkui edelleen aina Pähkinäsaaren rauhaan 1323 asti, eikä ole varmaa, missä määrin Karjalan naisrauhassa mainittu alue ylipäätään kuului kuningas Birgerin vaikutuspiiriin asiakirjan kirjoittamisen aikaan.
Kuva
Kuva: Detalji kirjeen toiselta puolelta

Rauhanlaki on tulkittavissa osana aikansa yhteiskunnallista ajattelua ja valtapolitiikkaa. Asiakirja voidaan nähdä Birgerin pyrkimyksenä vahvistaa omaa valtaansa: tukemalla yksilöiden asemaa rajoitettiin sukujen käyttämää valtaa, ja pyrittiin nostamaan kuninkaan vaikutusvalta maakunnallisten johtomiesten yläpuolelle. Birgerin pyrkimys ulottaa oikeudellinen valtansa vastavallatulle alueelle on ymmärrettävä: oikeudellisen vallan tunnustaminen kulki käsi kädessä poliittisen vallan tunnustamisen kanssa. Samoin rauhan ylläpito ja suojeluksen myöntäminen sotimiseen osallistumattomille väestöryhmille kuului kuninkaan keskeisiin tehtäviin keskiaikaisen poliittisen etiikan mukaisesti. Nykynäkökulmasta kirje sisältää myös mielenkiintoisia näkökulmia ajan yhteiskuntaan ja naisten asemaan.

Asiakirja tunnettiin pitkään vain kopioina, ja sitä epäiltiin väärennökseksi. Epäilyt hälvenivät vasta, kun Adolf Iwar Arwidsson julkaisi vuonna 1846 asiakirjan Viipurin kaupunginarkistosta löytämänsä originaalin perusteella. Viipurista asiakirja luovutettiin Valtionarkistoon, nykyiseen Kansallisarkistoon, jossa asiakirjaa säilytetään edelleen. Asiakirja on kirjoitettu sulkakynällä pergamentille, joka on kooltaan 23,5 X 10 cm. Pergamentin alaosasta leikattuun kaistaleeseen on kiinnitetty kuningas Birgerin kulunut sinetti.

Asiakirja matkailee Turussa

Karjalan naisrauhan 700-vuotispäivää juhlistetaan Kansallisarkiston näyttelyllä Turun kirjamessuilla. Näyttelyssä on esillä alkuperäinen asiakirja sekä muuta keskiaikaista asiakirja-aineistoa ja pyhäinjäännöksiä. Samassa tilaisuudessa julkistetaan Kansallisarkiston uusi keskiaikaisten asiakirja-aineistojen tietokanta Diplomatarium Fennicum. Kirjamessuilla järjestetään paneelikeskustelu ”Kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille 1316 – miksi kirje on edelleen ajankohtainen”, keskustelijoina presidentti Tarja Halonen, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva sekä Turun yliopiston apulaisprofessori, FT Kirsi Salonen.

Birgerin suojelukirje sekä kokoelma muuta Kansallisarkiston keskiaikaista aineistoa on nähtävissä myös Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) 5.10.2016 järjestettävässä tapahtumassa.
Lähde: Kansallisarkiston tiedote