Lea Murto-Orava
Viestit: 394
Liittynyt: 21.11.05 14:09
Viesti: Kotisivu

Olympiastadion on kansainvälisestikin arvostetuinta kulttuuriperintöämme

Mediassa on viime aikoina keskusteltu Olympiastadionin nousseista korjauskustannuksista. Keskustelu on kytkeytynyt muutenkin pinnalla olevaan keskusteluun julkisten rakennushankkeiden kustannuksista ja prosessin hallinnasta. Yhtenä juonteena näyttää olevan ajatus, että nimenomaan suojelu maksaa, ja Museovirasto sen kautta aiheuttaa yhteiskunnalle kohtuuttomia kustannuksia. Näin ei ole.

Olympiastadionin korjaamista ja kehittämistä on valmisteltu huolella ja ammattitaidolla. Tavoitteena on parantaa kaikille yhteisen areenan käytettävyyttä siten, että kulttuuriset ja arkkitehtonisetkin arvot otetaan huomioon. Stadionin käytettävyys parantuu olennaisesti. Uutta rakennettaessa haetaan korkeatasoisia mutta edullisia ratkaisuja, ja olevaa säästetään ja käytetään aina kun se on mahdollista. Hankkeeseen kannattaa perehtyä erityisesti Stadion-säätiö verkkosivujen ja viestinnän kautta.

Hanke on poikkeuksellisen vaativa suunnittelijoille, rakennuttajille, rakentajille ja rahoittajille. Rakennuksen tutkimuksilla on tarkennettu mahdollisia ratkaisuja. Säilyttäminen sinänsä ei maksa. Museoviraston roolina on ollut osallistuminen muutosten hallintaan siten, että keskeisille kulttuurihistoriallisille arvoille annetaan mahdollisuus välittyä tulevaisuuteen. Tämä on hankkeen kaikkien osapuolten, niin Stadion-säätiön, kaupungin kuin valtion yhteinen tavoite.

Kustannuksia syntyy suojelun sijaan erityisesti maanalaisten tilojen rakentamisesta, kattamisesta seurausvaikutuksineen, monikäyttöisyyden lisäämisestä sekä kansainvälisten järjestöjen olosuhdevaatimusten ja median tarpeiden huomioimisesta. Viimeksi mainittujen vaikutus hankkeen kustannuksiin on olennainen. Korjaukseen kriittisesti suhtautuvalla urheiluväellä olisi tässä kohtaa myös aihetta itsekritiikkiin. Heiluttaako häntä koiraa?

Olympiastadionia on vuosikymmenten saatossa useita kertoja aikaisemminkin uudistettu muuttuviin tarpeisiin. Ensimmäinen stadion valmistui 1938. Se sai tilapäisen laajennuksen peruuntuneisiin kisoihin 1940. Vuoden 1952 kisoihin stadionia laajennettiin sekä pysyvillä että tilapäisillä osilla. Kisojen jälkeen rakennusta on muutettu mm. toimisto- ja liikuntatarpeisiin. Sitä on korjattu ja uudistettu yleisurheilun EM-kisoihin 1994 ja MM-kisoihin 2005. Nykyinen kehittäminen on luonteva jatkumo aiemmille korjauksille ja muutoksille.

Olympiastadion on keskeistä kansallista ja arvostetuinta kansainvälistä kulttuuriperintöämme. Stadionin kehittäminen on osa kulttuuria, jolla olympiarakennuksia on tähän astikin vaalittu. Rakennukset Olympiakylää ja Kisakylää myöten, yksityisiä rakennushankkeitakaan unohtamatta, on aikanaan tehty todellisiin tarpeisiin. Meillä ei ole ollut varaa olla käyttämättä niitä, päinvastoin kuin näyttää käyvän viimeisten vuosikymmenten ylimitoitettujen, kerskarakennettujen kisakaupunkien areenoille. Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen sekä olevien rakennusten korjaaminen ja kehittäminen on olennainen osa kestävyyttä: taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti.

Olympiarakennuksia on siis pidetty kunnossa. Ne ovat taipuneet osin uusiin käyttöihinkin ja ovat osa kaupungin vapaa-ajan, urheilun ja kulttuurin infrastruktuuria. Stadion lähiympäristöineen muodostaa laajan, Töölönlahden vihreyttä ja julkisia rakennuksia jatkavan ja Keskuspuistoon jatkuvan urheilupuiston. Olympiastadion sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteessa. Olympiarakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti yhtä merkittäviä kuin esimerkiksi Senaatintorin ympäristö ja Suomenlinna.

Olympiastadion ei ole eikä siitä tule museota. Museovirasto ei muutenkaan museoi maamme kulttuuriympäristöä, sitä ”kotomaamme koko kuvaa” joka on jokaisen 5,5 miljoonan suomalaisen arkea. Kansalaiset itse, myös heidän luottamusmiehensä, tekevät päivittäin sen merkityksiin, säilymiseen ja muuttumiseen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Museovirasto haluaa osaltaan nostaa esiin merkityksiä, joiden puolesta kannattaa tehdä työtä ja käyttää myös yhteisiä voimavaroja.

Lisätietoja:
Pääjohtaja Juhani Kostet, puh. 0295 33 6001, juhani.kostet@museovirasto.fi
Osastonjohtaja Mikko Härö, puh. 0295 33 6241, mikko.haro@museovirasto.fi

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”