Lea Murto-Orava
Viestit: 394
Liittynyt: 21.11.05 14:09
Viesti: Kotisivu

Uudistettu kirja kansanpuvuista ilmestynyt

Rahvaan puvussa "punanen oli koreeta, imelä makeeta ja harmaa hyvän näköistä"

Museovirasto on julkaissut kolmannen, uudistetun ja laajennetun painoksen suositusta ja jo kauan sitten loppuun myydystä kirjasta RAHWAAN PUKU. Kirja avaa näkökulmia Suomen kansallismuseon ainutlaatuisiin pukukokoelmiin. Kirja kertoo naisten ja miesten pukeutumisesta, päähineistä, jalkineista ja talonpoikaiskoruista osana suomalaista kulttuurihistoriaa. Kirja tarjoaa tien rikkaaseen ja värikylläiseen puku- ja korukulttuuriin aikana, jolloin "punanen oli koreeta, imelä makeeta ja harmaa hyvän näköistä". Kirjassa on myös englanninkielinen tiivistelmä ja englanninkieliset kuvatekstit.

Puvulla ja muotiseikoilla on ollut keskeinen merkitys sosiaalisen aseman osoituksena. Puku oli vuosisatojen ajan säätyläisten ja epäsäätyisten eli rahvaan erottava tunnusmerkki. Ajattelutapaa tuettiin 1700-luvun lopulle saakka lukuisilla ylellisyysasetuksilla. Erik Sorolaisen postillassa 1625 tähdennettiin, "ettei Jumala kiellä kohtuullisia ja kunniallisia säädyn ja viran mukaisia vaatteita, mutta jos joku vaatettaa itsensä yli virkansa ja säätynsä ja koreilee sen kanssa, ei Jumala voi sitä kärsiä”. Säätyleima näkyi pukeutumisessa vielä 1800-luvun loppupuolella. Z. Topeliuksen mukaan tavallisen kansan ja herrasväen välinen hämärä raja kävi sarkanutun ja verkatakin välillä.

Taloudellinen nousukausi ja meriteiden vapautuminen 1700-luvun lopussa rikastuttivat myös kansan vaatetusta. Varsinais-Suomen talonpojat, Satakunnan ja Hämeen vauraat rusthollarit ja Uudenmaan kartanoalueiden tavallinen kansa olivat 1800-luvun alussa nopeita uutuuksien vastaanottajia. Punaisella värillä oli hallitseva asema kotikutoisissa liivi- ja hamekankaissa. Puna-vihreä väriasteikko naisten pukeutumisessa säilyi Länsi-Suomessa pitkälle 1800-luvun alkupuolelle saakka. Pellava- ja puuvillakankaiden kudonta kehittyi erityisesti Keski-Suomen itäosissa ja Savossa, missä sininen väri omaksuttiin miesten pukujen lisäksi myös kansannaisten pukeutumiseen. Karjalaisiin kansanpukuihin eivät länsieurooppalaiset muotivirtaukset 1600- ja 1700-luvuilla vaikuttaneet; sodat ja joutuminen osaksi Venäjää katkaisivat kulttuurikontaktit Eurooppaan. Sen sijaan 1500-luvun renessanssimuodin jäänteitä oli havaittavissa naisten pukeutumisessa vielä 1800-luvun puolivälissä Etelä-Karjalassa ja Laatokan Karjalassa.

Ildikó Lehtinen - Pirkko Sihvo
RAHWAAN PUKU
Näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
FOLK COSTUME
An Overwiev of the Folk Costume Collection of the National Museum of Finland
Toimittaja Pirkko Sihvo
Museovirasto 2005, 3. uudistettu ja laajennettu painos, 280 sivua., sid., ISBN 951-616-086-7,
25,00 euroa (sis. alv)

Lisätietoja kirjasta antaa intendentti Pirkko Sihvo, puh. (09) 4050 9337, pirkko.sihvo@nba.fi


Museoviraston julkaisuja myydään Suomen kansallismuseon museokaupassa (Mannerheimintie 34) sekä viraston muissa museoissa, linnoissa ja toimipisteissä. Julkaisuja voi tilata myös postiennakolla. Tilaukset osoitteella: Museovirasto, Julkaisutilaukset, PL 913, 00101 Helsinki tai sähköpostiosoitteella: kirjatilaus@nba.fi
Tiedustelut: puh. (09) 4050 9559, (09) 4050 9585 tai (09) 4050 9543

Museoviraston julkaisuja myy myös virtuaalinen kirjakauppa Granum http://granum.uta.fi/granum/

Tiedot kaikista Museoviraston julkaisuista http://www.nba.fi/fi/julkaisut

Palaa sivulle “Uudet historia-aiheiset mediat”