Sivu 1/1

Kalevalasta digitaalinen kriittinen editio

Lähetetty: 25.03.17 20:09
Kirjoittaja Tapio Onnela
Kuva
Kuva: Rudolf Åkerblom (1849-1925): Väinämöisen soitto, 1885. Kalevalaseura Johnny Korkman.
Kordelinin säätiö on myöntänyt apurahan Kalevalan digitaalisen kriittisen edition julkaisemiseen. Kalevalaa on tulkittu suomalaisessa kulttuurissa ja julkisessa keskustelussa verraten kaavamaisesti. Nykylukijalle teoksen maailmankuva ja kieli avautuvat huonosti. Kalevalasta ei ole kuitenkaan aikaisemmin toimitettu kriittisesti kommentoitua julkaisua. Folkloristiikan, historian ja suomen kielen tutkijat Turun ja Helsingin yliopistosta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tuottavat Kalevalasta modernin kriittisen edition, joka luo uudenlaisia yhteyksiä Kalevalaa käsittelevän tutkimuksen ja Kalevalaa lukevan yleisön välille. Kaikille avoin Digi-Kalevala julkaistaan vuonna 2020 ja se on tarkoitettu tutkijoille, Kalevalasta kiinnostuneille kansalaisille sekä opetusaineistoksi kouluihin.

Kordelinin säätiön rahoituksen turvin SKS:ssa ryhdytään toimittamaan yhdessä Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijoiden kanssa avointa Kalevalaa, eli kansalliseepoksen digitaalista kriittistä editiota. Kaikille avoin Digi-Kalevala julkaistaan vuonna 2020 ja se on tarkoitettu tutkijoille, Kalevalasta kiinnostuneille kansalaisille sekä opetusaineistoksi kouluihin.

Tutkija Niina Hämäläinen on jo hahmotellut sitä, millainen Kalevalan kriittinen editio voisi olla. Helmikuussa 2017 SKS julkaisi Kalevalan Aino -verkkojulkaisun. Se sisältää kolme toimitustasoa: Aino-runon sananselityksillä täydennettynä, Aino-runon tekstikriittisen analyysin sekä Väinö Kaukosen säetutkimuksen analyysin. Lisäksi julkaisussa esitellään Aino-runon sisältöä, runon kansanrunoaineksia ja Elias Lönnrotin toimitustapoja.

SKS on julkaissut kriittisiä editioita vuodesta 2010 sekä painettuina kirjoina että kaikille avoimina digitaalisina editioina.

SKS:n tehtävään on aina kuulunut tiedon avoimuuden edistäminen. Kun seura perustettiin 1831, se tapahtui uudistamalla suomen kieltä, kokoamalla kansanperinnettä ja julkaisemalla suomenkielistä kirjallisuutta. Tänä päivänä tärkeänä sisäänkäyntinä tietoon on verkko ja sähköinen julkaiseminen.

SKS pitää omalta osaltaan huolta siitä, että suomalaisen humanistisen tutkimuksen tulokset leviävät sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Alfred Kordelinin säätiön hallitus myönsi suuret kulttuurihankkeet -apurahan SKS:n lisäksi myös Turun yliopiston arkeologian laitokselle, Nykytaiteen museo Kiasmalle ja Helsingin Barokkiorkesterin yhdistykselle.

* Kalevalan Aino -verkkojulkaisun (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
* SKS:n kriittisiä editioita (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)