Kalakirjasto pelastaa kirja-aarteita

Ilmoita täällä uusista historia-alan, yhteiskuntatieteen tai kulttuuritutkimuksen julkaisuista, verkkosivuista, arkistojulkistuksista, ohjelmista tai muista medioista.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä, Tapio Onnela

Tapio Onnela
Viestit: 4718
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Kalakirjasto pelastaa kirja-aarteita

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 18.10.17 14:09

Kuva

Suomen Kalakirjasto on harrastuksen pohjalta syntynyt yksityinen kalakirjasto. Kirjastossa on Suomen kattavin kala- ja kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 lähtien. Kirjaston erikoisalaa on suomalainen ennen vuotta 1950 ilmestynyt kalakirjallisuus. Tietokannassa on yli 22 000 kirjaa tai kirjoitusta.

Vanhat kalakirjat ovat säilyneet näihin päiviin asti valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen kirjastoissa. Nyt valtion tutkimuslaitokset ovat hävittäneet kirjastonsa lähes kokonaan ja paineet yliopistojen kirjastojen supistamiseen lisääntyvät koko ajan. Kalakirjaston perustajan ja ylläpitäjän Ari Savikon upea kulttuuriteko on pelastanut korvaamattoman arvokkaita teoksia unohdukselta ja tuhoutumiselta.

Yksityisillä kirjakokoelmilla on tiedon pysyvvyden jatkuvuuden kannalta ongelmia, joista Savikko toteaa Kalakirjaston sivuilla:
Yksityiset kokoelmat hajoavat helposti sen jälkeen kun kokoelman kerääjä kuolee. Harvoin löytyy lähipiiristä jatkajaa, näinpä kokoelma myydään eteenpäin usein moneen eri paikkaan. Kokoelma on kuitenkin aina arvokkaampi kuin kirjat yksittäin. Usein myös kokoelman kulttuurinen arvo on huomattavasti suurempi kuin sen rahallinen arvo. Tämä on myös suurin syy siihen että Suomen Kalakirjasto on perustettu.
Kalakirjaston materiaaleja on tarjolla jonkin verran myös netin kautta, mutta enimmäkseen kyse on vain viitetiedoista ja bibliografioista. Kalastuslait ja asetukset löytyvät Kalakirjaston sivuilta digitoituina.
Kuva
Kuva
Kalakirjaston tietokantaa ei valitettavasti voi selata vaan pitää osapuilleen tietää mitä on etsimässä, vaikka toisaalta asiasanoillakin tietokannasta voi tehdä hakuja.

Kalakirjaston sivulla kerrotaan lisää kirjaston merkityksestä ja toiminnasta:

Kansalliskirjastolla on oma merkittävä tehtävänsä, mutta senkin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Tästä johtuen yksityisten keräilijöiden merkitys kulttuurin siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle on kasvanut merkittävästi.

Suomen Kalakirjasto toimii toistaiseksi vuokratiloissa sekä kotisivujen välityksellä. Suomen Kalakirjastolle on vuokrattu tontti Muonion Kemiläisenvaarassa, jonne kirjastorakennus rakennetaan vuosien 2017-18 aikana.

Kirjaston ideana on olla avoin kirjasto tutkijoille, keräilijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kirjastorakennukseen tulee myös majoitus ja työskentelytila, joten kirjastossa voisi työskennellä lyhyitä jaksoja esimerkiksi väitöskirjan tekijä tai pieni työryhmä. Kirjastolle varattu tontti sijaitsee Keimiöniemen kalakenttiä vastapäätä, joten kalastushistoriaa riittää ympäristössäkin. Tarkoitus ei ole museoida kokoelmaa, vaan säilyttää olemassa olevaa tietoa ja jakaa sitä tarvitseville.

Kuva

Kirjastossa on Suomen kattavin kala-/ kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. Kirjaston erikoisalaa on suomalainen ennen vuotta 1950 ilmestynyt kalakirjallisuus. Tietokannassa on yli 22 000 kirjaa tai kirjoitusta. Mukana on kaikki ne ammattilehtien lehtiartikkelit jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1940. Tietokantaa päivitetään siten että vuoteen 2017 mennessä siinä on kaikki ennen 1950 julkaistut artikkelit. Lisäksi kokoelmaan kuuluu myös uudemmat, lähes kaikki aina 2000- luvulle asti ilmestyneet suomalaiset kalakirjat ja lehdet. Näitäkin päivitetään tietokantaan koko ajan.

Kokoelma sisältää myös suuren määrän vanhempaa ruotsalaista (1700 ja 1800-luvun) kalakirjallisuutta, sekä englanninkielisiä kalastuskirjallisuuden klassikoita ensipainoksena. Kokoelman vanhimmat julkaisut ovat 1600-luvulta. Lisäksi kirjastossa on myös mm. saksalaista, venäläistä, virolaista, norjalaista ja ranskalaista kalakirjallisuutta.

Vaikka tietokoneaika on mullistanut myös kirja-alaa, Ari Savikko uskoo, että erikoiskirjastoilla on Suomessa myös jatkossa paljon annettavaa. Kirja on kuitenkin muutakin kuin pelkkä painotuote. Kirja esineenä on arjen kulttuurihistoriaa ja kirjan syvällisempää merkitystä ihmiselle kuvaa hyvin muinaisessa Egyptissä olleen ensimmäisen kirjastolaitoksen nimi: Sielun Huoltola.

Ylen haastattelussa syyskuussa 2017 Savikko toteaa:
– Kirjoja hävitetään tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, jotka ovat olleet varmoja kuin pankki. Meillä on ollut varaa pitää kirjoja sotien aikana ja pahimpien lamojen aikana. Jotenkin tuntuu järjenvastaiselta, että 2010-luvulla ei ole varaa pitää kirjoista huolta.
Inarilaisen kalamiehen kulttuuriteko – keräsi Suomessa vuosisatojen aikana julkaistut kalakirjat ja rakentaa niille kirjaston Muonioon (Yle, 26.9.2017)

Kuva
Kuva: Kalakirjaston kalalehtien kansikuvia
Kuva
Kuva: Kalakirjaston kalakirjojen kansikuvia
Lähteenä käytetty Kalakirjaston verkkosivuja ja Ylen uutista.

* Kalakirjasto