arepo@utu.fi

poliittiset murhat

Suomessa (Itsenäisyysajalla) on tapahtunut vain yksi poliittinen murha :Heikki Ritavuori, Hki 1922 Miksi oikeastaan juuri Ritavuori joutui vihan ja murhan kohteeksi (murhaajana Tandefelt, "köyhtynyt aatelismies" ) ollen vasemmistollekin suvaitsevainen edistyspuoluemies ja joidenkin tietojen mukaan " koska hän sulki Itärajan". Oliko hän jotenkin Karjalan kysymyksessä (Suur-Suomi ja heimosotien ja Tarton rauhan ) ensiisijainen ja pääasiallinen vaikuttaja ?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: poliittiset murhat

arepo@utu.fi kirjoitti:Suomessa (Itsenäisyysajalla) on tapahtunut vain yksi poliittinen murha :Heikki Ritavuori, Hki 1922 Miksi oikeastaan juuri Ritavuori joutui vihan ja murhan kohteeksi (murhaajana Tandefelt, "köyhtynyt aatelismies" ) ollen vasemmistollekin suvaitsevainen edistyspuoluemies ja joidenkin tietojen mukaan " koska hän sulki Itärajan". Oliko hän jotenkin Karjalan kysymyksessä (Suur-Suomi ja heimosotien ja Tarton rauhan ) ensiisijainen ja pääasiallinen vaikuttaja ?
Wikipediasta perustiedot
http://en.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori

Juha Roihan erinomainen katsaus Ylen sivulta (Roihan kirja) käsittelee
Risto Nikun teosta Ministeri Ritavuoren murha

http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut ... 10731CA253


Katkelma Juha Roihalta:

Nikun kirja luettelee yksityiskohtaisesti Heikki Ritavuoren synnit: tiukkana laillisuusmiehenä hän oli vaatinut lain noudattamista myös punavankien kohdalla. Armahduslaki vapauttikin lähes kaikki punavangit tärkeimpiä johtajia lukuun ottamatta.

Ritavuori oli vahvana vaikuttajana myös uuden hallitusmuodon hyväksymisessä ja hän tuki Ståhlbergin nousua presidentiksi. Äärioikeiston monarkistioppositio oli tuohtunut. Ns. suojeluskuntaselkkauksessa Ritavuori astui jälleen oikeiston varpaille järjestämällä suojeluskuntapäälliköksi oman ehdokkaansa Mannerheimin sijaan.

Lopullinen niitti Ritavuoren arkkuun oli Itä-Karjalan selkkaus. Venäjä oli luvannut Tarton rauhassa Repolan ja Porajärven pitäjille erikoiskohtelua, mutta neuvostohallitus ei pitänyt lupaustaan. Niinpä Itä-Karjalassa puhkesi aseellinen kapina. Karjalaiset metsäsissit saivat apua Suomen aktivisteilta. Virallinen Suomi joutui tukalaan tilanteeseen ja päätti pitää kiinni Tarton rauhansopimuksesta. Hallitus sanoutui irti kapinaliikkeestä, joukkojen ja varusteiden vienti rajan yli kiellettiin. Käytännön toimintaohjeet allekirjoitti sisäministeri Ritavuori. Tästä kaikesta nousi iso huuto ja mekkala.

Oikeistolehdet alkoivat hyökätä Ritavuoren kimppuun vuoden 1921 lopulla. Kokoomuksen ja ruotsalaisen kansanpuolueen lehdet syyttivät häntä bolshevikkien myötäilystä ja karjalaisten jättämisestä oman onnensa nojaan. Ahkerimmin sisäministeriä nokkivat Hufvudstadsbladet ja Iltalehti. "Punikkiministeri" osoitti "uskomatonta nöyräselkäisyyttä" Neuvosto-Venäjää kohtaan.

Myös vasemmisto sai aihetta käydä Ritavuoren kimppuun, kun tämä pidätytti kommunistijohtajia Itä-Karjalan kansannousun jälkimainingeissa ja perusteli päätöstään maanpetosepäilyillä. Kun sisäministeri vielä ryhtyi uudistamaan aktivistien miehittämän Etsivän keskuspoliisin organisaatiota, alkoi lehtikirjoitusten sävy jyrkkeni entisestään myös oikeistolehdissä. Pelin aloitti Hufvudstadsbladet ja sitä jatkoi Iltalehti, jonka mukaan "jossain muussa maassa pyyhkäisisi yleisen mielipiteen myrsky tämän teon tekijän hetkessä pois hallitustuolilta".

http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut ... 10731CA253

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”