Vetehinen kirjoitti:Mielenkiintoinen on myös muinainen Raumariki. Sanassa esiintyy osa riki, joka merkitsee "valtakuntaa" ja on kelttiläinen sana. Riki esiintyy myös Ruotsin ruotsinkielisessä nimessä Sve-rige..
Tuohon rauma-sanojen esiintymiseen ei tullut mitään kommenttia. Maallikkona ihmettelen hiukan sitä, ettei kukaan ole aikaisemmin viitsinyt selvittää asiaa. Onhan se kuitenkin näkyvä ja selvästi ollut tiedossa, että Norjassa on rauma-nimisiä jokia ja myös Raumariki eli Romerike on myös varmasti ollut tunnettu nimi.
Tässä oli hiukan aikaa taas paneutua uusiin asioihin eli sanaan ranta. Sanan ranta sanotaan olevan lainaa kantagermaanin sanasta *strindi-z tai *stranda-n. Katsoin tuolta Ruotsista missä siellä esiintyy strand nimisiä paikkoja. Yllättävää että ne paikat sijaitsevat pääasiassa Mälaren pohjoispuolella. Esimerkiksi Blekingessä ei ole ainuttakaan strandia (merkityksessä luonnonkohde), Skånessa on vain viisi ja nekin näyttävät olevan kaupunkien rantoja, joka viittaa myöhäiseen nimeämiseen. Kronobergissa ja Hallandissa on kummassakin vain yksi kappale. Mälaren pohjoispuolella Gävleborgissa on 33 kpl ja Västerbottenissa 64 kpl. Strand-nimet keskittyvät Pohjois-Ruotsiin, joka on merkillistä ottaen huomioon sen, että strand sanan pitäisi olla kantagermaaninen sana. Jos se sitä on, luulisi että sitä esiintyisi varhaisimmalla germaanisella alueella enemmän kuin 0 - 5 kpl. En tiedä mikä selitys tuohon on oikea, mutta paikannimistö viittaa siihen, että strand olisikin kantagermaania myöhäisempi sana.
Ok. Se strandista. Katsotaanpa mikä on tilanne ranta-paikannimien suhteen. Ranta-nimisiä paikkoja on kymmeniä Norrbottenissa ja muualla Mälaren pohjoispuolella. Mielenkiintoisia ovat eteläisimmät paikat ja niitä ovat
Rantamossen, joka on Gransjön järven ranta, Örebro län, Hällefors
Rantaåsen, St Åbbortjärnen järven rantaharju, Örebro län, Ljusnarsberg
Rantebacken, Unnan järven rannalla oleva alue, Kronobergs län, Ljungby
Tuo edellä mainittu joen nimi Unnan on muuten saamea ja merkitsee pientä.
Rantebomaden, Yttran järven ranta, Kalmar län, Högsby
Ims-sana ranta on luultavasti muotoutunut ruotsissa myös muotoon randa. Katsotaanpa sitäkin.
Randal, Mösjön ranta, Kalmar län, Oskarshamn
Randalsmosse, Kroksjön ranta, Hallands län, Varberg
Randalstorpet, Puron ranta, Västra Götalands län, Åmål
Randbomossarna, Långån joen ranta, Uppsala län, Tierp
Randbäckeängen, Niittyalue, jolta puro laskee Tjustgölen järveen, Kalmar län, Oskarshamn
Randen, Antavarden järveen laskevan puron ranta, Kalmar län, Västervik
Randevik, Rottnen järven ranta, Kronobergs län, Lessebo
Randskär, Saari, Västra Götalands län, Tanum
Jätin rand-nimistäkin pohjoisimmat luettelematta, koska tulisi liian pitkä luettelo, eikä se ole tarpeellista tässä yhteydessä.
Ims:n ranta sanan johdannaisia siis näyttää olevan ihan Etelä-Ruotsissakin ja voisi sanoa, että paikoittain jopa enemmän kuin germaanisia strand nimiä.
Tarkistan vielä mitä rand ja ranta merkitsevät germaanisessa kielissä. Rand on SEO:n mukaan sköldbuckla ja siitä on tullut suomen sana "ranne". Se ei siis ole rantaan viittaava sana, jollaisia nuo yllä mainitut paikannimet ovat. Hylkään siis germaanisen etymologian tältä osin.
Entä sitten ranta? Se merkitsee SEO:n mukaan "ränna omkring" eli juoksennella sinne tänne. Sekään ei viittaa rantaan joten tämänkin sanan kohdalla germaaninen etymologia voidaan hylätä.
Jäljelle jää siis ims-etymologia noiden rantaa tarkoittavien paikannimien selitykseksi.
Vielä eräs mielenkiintoinen rantaa koskeva asia. Kuten aikaisemmin mainitsin oli Raumariki, mutta sen vieressä sijaisti Ranriki. Wikipedia osaa kertoa, että nimi tulee meren jumalattaresta nimeltä Rán, mutta jatkaa
"There is no clear etymology of Rán. As the Indo-Europeans did not have a word for sea, it may not be Indo-European, in which case it would be older than the Nordics in the region."
http://en.wikipedia.org/wiki/Ranrike
Eli sanan Rán etymologia on hämärä ja sen epäillään olevan vanhemmalta ajalta kuin mitä germaaniset kielet ovat alueella.
Tämä Ranriki sijaitsi nykyisen Oslovuonon ja Ruotsin Västra Götalands läänin alueella. Katsotaanpa sitten rann(a) paikannimistöä myös. Niitä löytyy kymmeniä nimiä ja paljon on Västra Götalands läänin alueella eli juuri siellä missä Ranrike sijaitsikin. Otan vain muutamia esimerkkejä
Rannamosse, Hoagölin ja Hultagölin välinen suo, Kronobergs län, Växjö
Rannberg, Ingetorps sjön rannassa oleva vuori, Västra Götalands län, Kungälv
Rannberget, Hälltorpsjön rannassa oleva vuori, Västra Götalands län, Ale
Rannberget, Björnvatnett järven rannassa oleva vuori, Västra Götalands län, Färgelanda
Ranne mosse, St Agnsjön rannalla oleva suo, Hallands län, Falkenberg
Ranneberg, Kolbengtserödsjön rannalla oleva vuori, Västra Götalands län, Uddevalla
Rannebergen, Iväg järven rannalla oleva vuori, Västra Götalands län, Bengtsfors
Rannebergen, Nordre älv joen rannalla oleva vuori. Vuorella on muinaislinna, Västra Götalands län, Göteborg
Ranneberget, Göta älv joen rannalla oleva vuori, Västra Götalands län, Ale
Näitä on siis enemmänkin, mutta tuo otos riittäköön. Jokainen rann-niminen paikka on rannalla. Suomen ranta sanan genetiivi on rannan ja virossa ranna merkitsee rantaa yhdyssanoissa ja mm nimissä kuten Pärnu Rannahotel. SEO ei tunne sanaa rann, joka on yhdenmukaista sen kanssa, mitä wikipedia kertoo jumalattaren Rán nimestä. Siis sana ei ole germaaninen, mutta se on muodoltaan ja kartoista päätellen myös merkitykseltään ims-sana, joka merkitsee rantaa.
Otetaan vielä hiukkasen lisää.
Koska jos hyväksymme sen, että ims-sana ranta on lainaa germaaneilta, niin silloin ims-kielessä on täytynyt olla oma rantaa merkitsevä sana. Sitä ei olekaan ihan helppo muuten löytää, mutta läytyy tämmöinen tieto.
Etymologisen tietokannan mukaan uralilaisen rantaa merkitsevä sana on *kanta
English meaning: edge, shore
Saam (Lapp): gad'de -dd- (N) 'bank, shore', kadd_ (L) 'Ufer, Rand' ?
Mansi (Vogul): _ant- (KU), kant- (KM) 'an..., nahe zu...' ?
Siis sille sanalle on saamelainen muoto gadde, jonka tietysti etsin Ruotsista. Ja löytyy, totta kai. Jätän taas Norrbottenista läytyvät huomiotta, koska ne eivät ole kiinnostavia nyt.
Gaddemad, 1,6 km Stensjön järvestä, Kalmar län, Nybro
Gaddemyren, 1.7 km Åbyfjordenista, Västra Götalands län, Lysekil
Gaddesanna, Ranta-alue Vänernillä, Västra Götalands län, Vänersborg
Jälkimmäinen taitaa olla suosittu uimaranta. En ehtinyt selvittää mikä Gadde-sannan nimen jälkimmäinen osa voisi tarkoittaa. Jos se liittyy hiekkaan, niin sopisi kyllä hyvin yhteen sen kanssa, että paikalle on merkittty uimaranta.
Yhteenvetona tästä. Ims:n rantaa merkitseviä paikannimiä esiintyy Ruotsissa jopa hyvin etelässä. Sama kuin rauma sanan kanssa, nuo rantaa merkitsevät muodot ovat ims-kielen muotoja, vaikka sana olisikin ensin lainattu germaaneilta. Eli se on mennyt niin, että germaaneilta lainattu sana ranta, jolla ims-kielen puhujat ovat nimenneet ranta-aiheisia paikkoja ja jotka ovat vääntynet myöhemmin ruotsissa muotoihin rant, rand ja rann.
Odotan mielenkiinnolla parempia selityksiä ja täydellisiä tyrmäysyrityksiä. Minusta nämä nimistöt ansaitsevat tulla tutkituksi ja selvitetyksi ja jos tämä kirjoitus voi olla kimmokkeena jollekin jatkaa tieteellisimmillä metodeilla, niin oikein hyvä.