mem0507
Viestit: 1
Liittynyt: 08.02.13 15:29

Mäkituvat n. 1850-1910

Etsin tietoa tyypillisistä Pohjois-Pohjanmaan mäkituvista ajalta 1850-1910.
Sanallinenkin kuvaus esim. tupien koosta/tiloista kiinnostaa ja vihjeet tietolähteisiin,
joista tietoja kannattaisi etsiä, ovat arvokkaita. Valokuvia ei taida olla juurikaan
saatavilla?

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Mäkituvat n. 1850-1910

mem0507 kirjoitti:Etsin tietoa tyypillisistä Pohjois-Pohjanmaan mäkituvista ajalta 1850-1910.
Sanallinenkin kuvaus esim. tupien koosta/tiloista kiinnostaa ja vihjeet tietolähteisiin,
joista tietoja kannattaisi etsiä, ovat arvokkaita. Valokuvia ei taida olla juurikaan
saatavilla?
Eiköhän Urho Kekkosen isän Lepikon torpan valokuva http://nk.oulu.fi/enorssi/gallery/album ... .sized.jpg sopisi. Urhon isän Halla Oy:n metsätyönjohtajan "työsuhdeasunto" 1900 - 1906, jonka savusaunassa ei-torpparitaustainen Kekkonen syntyi v. 1900.
Lepikon torpan valokuvasta "raaputeltiin" myöhemmin savupiiput pois ja jos retusoisi vielä ikkunat ja kammarin tai tuvan pois, eikö se alkaisi jo näyttää mäkituvaltakin?
Tai torpalta.

Sotilastorppia viljelysmaineen näyttää rakennetun 1600-luvun lopulta alkaen perustetun ruotujakolaitoksen sotilasasunnoiksi, mutta minneköhän sotilas ja/tai hänen perheensä asettui asumaan palvelusajan loputtua kenties sotilaan kuolemaankin?

Mäkitupia ilman viljelysmaata vuoden 1762 laki määräsi talonisännän rakentamaan naimisissa oleville tai aikoville piioilleen ja rengeilleen, vuokra taksvärkkityönä.
Lain 1762 tavoitteena on ollut edistää asutusoloja ja syntyvyyttä sekä työvoiman ja
sotilaiden saantiakin.
Henki- ja kirkonkirjoissa vain irtolaiset lienevät olleet mäkitupalaisia alempaa säätyä?

Lampuoti ( landbonde ) on ollut koko tilan vuokraaja, torppari tilanosan vuokraaja.
Lahjoitusmaatalonpoika Pyhtäällä ja Stockforsissa tai Ahvenkosken kartanolla, Salmissa tai Virojoella näyttäisi olleen lähinnä torppari tai lampuoti, joskus ehkä mäkitupalainenkin?

Torppareilla saattoi olla palkollisiakin, vaikka tunnetuinta lienee 1905 jälkeisen sekasorron ajan Laukon 21.6.1906 alkanut torppari- ja lampuotilakko ja jyrkän säätyläisisännän oikeudesta hakema häätö "huoneiltaan ja mailtaan" 91 perheelle.

Torpparilaki 135/ 1918 ja Lex Kallio 278/ 1922 antoivat torppareille, mäkitupalaisille ja lampuodeille mahdollisuuden lunastaa tilansa. Ja vuoteen 1939 mennessä 910 000 hehtaaria lunastettiin, kolmasosa siitä viljelysmaata.
Kenraali Ehnrooth sanoi noita maanlunastuslakeja parhaimmiksi itsenäisessä Suomessa säädetyiksi laeiksi niiden antaessa puolustustahtoa 1939 - 1944 sodassakin.
Asutuslaki 332/ 1936 syrjäytti Lex Kallion ja seuraava olikin kevään 1940 Pika- asutuslaki.
Eiköhän
tietolähteitä löytyisi Pohjanlahden länsipuoleltakin. Mäkitupien ja torppien koot näyttäisivät joskus olleen hyvinkin pieniä, 16 - 20 neliömetriäkin ( 4 - 5 m hirret ).
Savupirttejäkin rakennettiin vielä 1800-luvullakin, vaikka savupiippuja alkoi ilmestyä torppiinkin 1700-luvulla. Ja ensimmäisenä säätyläistaloihin lämmityksellisesti tehokkaita "pönttöuuneja", savukaasun kierrolla varustettuja.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”