Waldemar
Viestit: 3
Liittynyt: 04.08.13 16:55

Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Tavoitteiksi on mainittu eteneminen Aunuksen "kannakselle" joka olisi helposti puolustettava "kapeikko". Noin olen lukenut, mutta nyt en tuota tavoitetta löytänyt esim. CGEM:n "muistelmista". Mistä kirjasta tavoitteen löytäisi?

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Ylipäällikön käsky Karjalan Armeijalle 29.6. 41 löytyy esimerkiksi Jatkosodan Historian 1.osasta s. 227.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Waldemar kirjoitti:Noin olen lukenut, mutta nyt en tuota tavoitetta löytänyt esim. CGEM:n "muistelmista".
Mannerheimin muistelmien 2. osasta sivuilta 326-327 löytyy aiheesta tekstiä.Tavoitteiksi todetaan Syväri ja Äänisjärvi eli Aunuksen kannas.

Waldemar
Viestit: 3
Liittynyt: 04.08.13 16:55

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Kiitos yst. vastauksista. Muotoilin vain kysymyksen huonosti. Tavoite siis oli kiistatta Aunoksen kannas, mutta tavoitetta on perusteltu jossain sillä, että ko. "kannas" oli helposti puolustettava, perustelu, mikä mielestäni voidaan kyseeenalaistaakin. Olen käynyt läpi -50-luvulla ilmestynyttä kirjallisuutta (esim. Heinrichs), mutten ole löytänyt jostain joskus :-) taatusti lukemaani tekstiä tyyliin, että Suomi eteni helposti puolustattaville kannaksille, ml. siis myös Aunus.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Waldemar kirjoitti: Tavoite siis oli kiistatta Aunoksen kannas, mutta tavoitetta on perusteltu jossain sillä, että ko. "kannas" oli helposti puolustettava, perustelu, mikä mielestäni voidaan kyseeenalaistaakin.
Olisikohan kyseessä ns. "johdatteleva kysymys"?
Ainoastaan jatkosodasta, jota valvontakomissiokin odotti Eirik Hornborgin työryhmältä, joka oli asetettu 1945 alussa tutkimaan Suomen poliittisen johdon toimia ja
"toimenpiteitten laillisuutta ja poliittista tarkoituksenmukaisuutta ajanjaksona 1938 - 1944."
Ja
kun työryhmän mietintö 12.7.1945 ei ollutkaan odotetun kaltainen, A.Zhdanov julisti sen salaiseksi.
Talvisotaa ja Neuvostoliiton väirauhan aikaista painostusta Suomea kohtaan ei saanut tuoda esille, http://karjalankuvalehti.com/sso/asiaki ... g_1945.pdf oli puhuttava vain ja ainoastaan jatkosodasta.
Hornborgin komitea vielä mainitsi Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan sopimuksenkin, johon tutkimusryhmän SKDL-jäsenet professori Yrjö Ruutu ja Eino Pekkala eivät näyttäisi ottaneen kantaa tutkimustulokseen liitetyissä eriävissä mielipiteissään.
Sotien
aikaista sensuuria Hornborgin työryhmä näyttää arvostelevan Itä-Karjalan kysymyksessä: Suomen väitetystä strategisesti edullisempien rajojen tarpeesta idässä, sensuuri salli positiiviset lausunnot, mutta negatiiviset kiellettiin. ( s.94. )

Professori Yrjö Ruudun ja Eino Pekkalan, SKDL:n edustajien eriävässä mielipiteessä sanotaan *s o t i e n* syistä mm. ( s. 115. ):

"Nykyään on pidettävä sotasyyllisenä jokaista valtiota, joka ei omalta osaltaan tee kaikkea voitavaansa sodan torjumiseksi.
Samoin
on pidettävä rikoksena kansakuntaa kohtaan sitä, että (talvi-)sota päästettiin syttymään, vaikka ei ole olemassa voiton toiveita tai edes voiton mahdollisuuksia, mutta sensijaan on edellytyksiä estää sodan syttyminen.
Syksyllä 1939
oli edellytyksiä estää sodan syttyminen suostumalla aluevaihtoon, mutta tämä ratkaisumahdollisuus hyljättiin ja sen sijaan syöstiin maa sodan uhkapeliin."
sivun 85.
mietintökohtaan: "Kohtalokkaan kesän 1939 aikana sekä Neuvostoliitto että Saksa suhtautuivat kylmästi Suomeen", skdl:n toverit Eino Pekkala ja professori Yrjö Ruutu eivät näyttäisi 12.7.1945 esittäneen eriävää mielipidettä?

Veikko Palvo

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Waldemar kirjoitti:Olen käynyt läpi -50-luvulla ilmestynyttä kirjallisuutta (esim. Heinrichs), mutten ole löytänyt jostain joskus taatusti lukemaani tekstiä tyyliin, että Suomi eteni helposti puolustattaville kannaksille, ml. siis myös Aunus.
Asiaa käsitellään kyllä esimerkiksi Jatkosodan Pikku Jättiläisessä ss 144-145. Varmaan se esiintyy muuallakin, sillä olihan käytösä iskulause "lyhyt raja - pitkä rauha", jolla tarkoitettiin nimenomaan kolmen kannaksen rajaa. Nyt kylläkin viimeinen osuus eli Uikujärvi-Sorokka jäi saavuttamatta.

"Helppo puolustettavuus" voidaan todella kyseenalaistaa, sillä varsin lujaa sieltä lähdettiin ja laajat linnoitustyöt jäivät lähes hyödyntämättä. Ainoaksi hyödyksi jäi tila vetäytymiselle ennen vanhaa rajaa.

On huomattava, että Suomen voimat eivät oikein riittäneet täysivoimaisen hyökkäyksen torjuntaan edes yhdellä kannaksella, vaikka muu rintama kuin "kolme kannasta" oli lähes kokonaan saksalaisten vastuulla. Ajatus omin voimin puolustettavasta "lyhyestä" rajasta oli siis alun alkaen epärealistinen.

Pikavilkaisu karttaan osoittaa, että Aunuksen kannas on ainakin kaksi kertaa Karjalan Kannaksen levyinen ja matkaa Karhumäestä Sorokkaan on saman verran. Raja Suomenlahdesta Vienanmereen ei siis ole ollenkan niin lyhyt, kuin propaganda halusi kertoa.

On myös huomattavaa, että vaikka vesistö tarjoaa puolustuslinjan, niin se on myös hyökkäystie sekä talvella ( Suomenlahti 1940) että kesällä (Laatokka 1944).

Waldemar
Viestit: 3
Liittynyt: 04.08.13 16:55

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Ev. Kekkonen, kiitokset vaivannäöstä.

Mitä tulee Palvon höpinään asian vierestä "Olisikohan kyseessä ns. "johdatteleva kysymys"?", käy selväksi, miksi en 10 v. ole tänne mitään kirjoittanut. Jos täällä kysyy vaikkapa viikonpäivää, seurauksena on loputon pulina, johon ylläpitokin ajoittain osallistuu täysin epäonnistuneesti.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Waldemar kirjoitti:Ev. Kekkonen, kiitokset vaivannäöstä.

Mitä tulee Palvon höpinään asian vierestä "Olisikohan kyseessä ns. "johdatteleva kysymys"?", käy selväksi, miksi en 10 v. ole tänne mitään kirjoittanut. Jos täällä kysyy vaikkapa viikonpäivää, seurauksena on loputon pulina, johon ylläpitokin ajoittain osallistuu täysin epäonnistuneesti.
Höpisiköhän Pekka Peitsikin "asian vierestä" kirjoittaessaan 10.6.1942 kolmen kannaksen turvallisesta itärajasta ja http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 sanoessaan:

"Fennoskandian luonnollinen raja kulkee kolmen kannaksen linjaa, siis yli Karjalan kannaksen Laatokalle, siitä yli Aunuksen kannaksen Äänisjärvelle ja siitä edelleen yli Uikujärven molemmilla puolilla olevien kannasalueiden Vienanmerelle."

Urho Kekkonen näyttäisi kesäkuussa 1942 olettaneen Neuvostoliiton jossain muodossa säilyvän, olisiko Urho muutoin turvallisesta itärajasta kirjoittanut?
Olihan
Urho tuohon aikaan kansanedustajakin, mutta eduskunnassa ei keskusteltu Suomen turvallisesta itärajasta, eikä Suomen Karjalan ja Itä-Karjalan yhteenkuuluvuudesta, vain Suomen Moskovan rauhassa 1940 menettämä Suomen Karjala oli liitetty muun Suomen yhteyteen ja evakkoja oli paluumuuttanut ja muuttamassa n. 300 000 entisille kotipaikoilleen takaisin.

Kyllähän Urho Kekkonenkin myöhemmin poliitikkomaisesti "tarkisti kantaansa" turvalliseen itärajaan nähden ja sitä on joskus kutsuttu jopa "takinkääntämiseksikin" joidenkin puhuessa valtiomiesmäisestä realismista.
UKK:n
hyvä ystävä Hillilä oli sodan jälkeen ministerinä samassakin hallituksessa Urhon kanssa, mutta uudelle ulkopoliittiselle linjalle siirtyminen ei näyttäisi hänen osaltaan sujuneen niin hyvin kuin Urkilta, vaikka he olivatkin yhdessä kantaansa tarkistaneet?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Eirik Hornborgin komiteamietintöön 12.7.1945
eriävän mielipiteensä kirjannut professori Yrjö Ruutu
esiintyy myös Lasse Laaksonen, Eripuraa ja arvovaltaa, Ajatus 2004 lähdeluettelossa:
Sota-arkisto ( SArk ):
Pikkukokoelmat ( Pk ): Professori Yrjö Ruudun kokoelma. Pk 1483
/1 Talvisota III. Muistiinpanoja Päämajan sotahistoriallisen toimiston toimistoupseerina 1939 - 1940. Sotavarustus, koulutus, sodan loppuvaihe, tausta

Lasse Laaksonen, s.26-27.:
"Muista lähteinä käytetyistä yksityiskokoelmista merkittäviä ovat olleet päämajan sotahistoriallisen toimiston
toimeksiannosta historiallista aineistoa keränneen filosofian tohtori Yrjö Ruudun aineisto. Hän kirjoitti muistiinpanoja pieniin vahakantisiin vihkoihin kierrellessään esikunnissa rintamalla. Sisällöt ovat sporadisia, eikä puhtaaksi kirjoitettuja versioita tiettävästi edes ole olemassa.
Ruudulla on relevantteja merkintöjä arkaluontoisista asioista: henkilösuhteista ja hermopaineista."

Satunnaisen merkittäviä ja Eripuraa ja arvovaltaa-tutkimusta täydentäviä?

Päämajan
sotahistoriallinen toimisto näyttäisi toimineen jatkosodan aikanakin?
mm. s. 106.: "Tohtori Yrjö Ruudulle jatkosodan alussa antamassaan haastattelulausunnossa Öhquist arvioi Östermanin........"

Digitaaliarkistossa noita pikkukokoelmia ei näyttäisi olevan, en ainakaan löytänyt.
Millainenkohan
Päämajan sotahistoriallinen toimisto on ollut kokoonpanoltaan, millaisia tapahtumia se on kirjannut ja missä laajuudessa?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Kalterijääkäri Yrjö Ruuth näyttää vapautuneen Shpalernajan vankilasta helmikuun 1917 vallankumouksessa, lieneekö lähtenyt Saksaan Aarne Sihvon tavoin.
Nimensä muuttanut Yrjö Ruutu
perusti 1932 Suomen kansallissosialistisen liiton, ilmeisestikin ei-marxilaisen ja suomalaiskansallisen, jolla ei ollut mitään tekemistä Stalinin ja Hitlerin sosialismin kanssa.
Liitto ei näytä saaneen kannatusta ja lakkautettiin 1937, jolloin Yrjö Ruutu ja mm.
Unto Varjonen ja Yrjö Kilpeläinen ( "Jahvetti" ) ovat liittyneet SDP:hen.
Professori Yrjö Ruutu
on sodan jälkeen siirtynyt SKDL:ään ja Kouluhallituksen pääjohtajaksi 1945 - 1950.
Sota-aikana Yrjö Ruutu
on kenties ollut Puolustusministeriön sotahistoriallisessa toimistossa, eikä varsinaisesti "Päämajan tsto:ssa", kuten Eripuraa ja arvovaltaa-tutkimuksessa kirjoitetaan?
Yrjö Ruutu
näyttää olleen lukuisten yhdistysten perustaja, http://www.helsinki.fi/jarj/vty/historia.htm Valtiotieteellinen yhdistyskin näyttäisi olleen prof. Yrjö Ruudun 1935 lopussa perustama ja Ruutu toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuoteen 1952 saakka?
Kalterijääkärit ry on perustettu 1935 puheenjohtajanaan Y.Ruutu ja Sanoma Oy:n, Eljas Erkon palveluksessa olleen kalt.jääk. maj. evp. Into Auerin Pro Patria et Legeenkin näyttää olleen yhteyksiä, kuten Urho Kekkosellakin?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen tavoitteet syksyllä 1941

Yrjö Ruudun Kansallissosialistisen liiton hallituksen jäsenenä on 1932 ollut mm.
Heikki Waris, jonka väitöskirjan aiheena 1932 on ollut http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/waris.htm Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin pitkänsillan pohjoispuolelle.

Ensimmäisen painoksen
esipuheessa 5.5.1932 Heikki Waris kirjoittaa "kesällä 1930 keskustelleensa työsuunnitelmista yksityiskohtaisesti Kansasin yliopiston sosiologian apulaisprofessori
Donald C. Marshin kanssa. Tutustutti amerikkalaiseen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kehittyneeseen metodiin sekä antoi useita tärkeitä kirjallisuusviittauksia."

2. painoksen
1973 lähdeluettelossa onkin 4. "Ulkomaisia oloja ja tutkimusmenetelmiä koskevat tutkimukset ja julkaisut:" pitkähkö lista mm. amerikkalaisia tutkimuksia.
Sosiaalipoliittisen
ajattelun lähtökohdat näyttäisivät varsin pitkälti olevan mm. USA:sta 1930-luvulla?

Tässä http://www.kotiposti.net/tuurala/Sosiaa ... storia.htm kirjoitetaan 1800-luvun köyhäinhoidosta 1980-luvun hyvinvointiyhteiskuntaan ja laatuyhteiskuntaan
2000-luvulla.
Hyvinvointiyhteiskunta-käsite näyttäisi kuitenkin olevan yhä jokapäiväisessä käytössä?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”