Sivu 3/4

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 02.04.14 19:04
Kirjoittaja timokohvakka
Sami Raninen kirjoitti:500-luvulla Pohjois-Euroopassa esiintyy suhteellisen runsaasti esineitä tai esineellisen kultuurin lainoja alueelta, jota voi löyhästi luonnehtia frankkilaiseksi. Tämä vaikutus ilmenee jossain määrin toki Etelä-Suomessakin, mutta ei sillä tavoin eikä niin voimakkaana, että ajatusta tänne muuttaneista frankeista voisi kovin vakavasti perustella.
Asiaa monelta kantilta mietittyäni olen kääntynyt samalle kannalle ja kulttuuria vain todellakin lainatun, hieman samalla tapaa kuin kopioimme viime vuosikymmeninä ilmiöitä jenkeistä. Tämä antaa mielestäni uskottavan perusteen täällä esiintyneille ilmiöille ja toisaalta on mielestäni ristiriidattomin. Uskonkin saksalaisten itsensä tulleen Suomeen vasta ristiretikien jälkeen kauppiaina ja sotilaina.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 04.10.15 09:01
Kirjoittaja timokohvakka
Alussa esittämääni kysymykseen Saxa/Saksa-paikannimien syntyyn Savossa on löytynyt nyttemmin vastauskin: Kauko Pirisen Savon Historia II:1, Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Siinä kerrotaan Mikkelistä Haukivuoren suuntaan pohjoiseen Ihastjärvellä olleen 1500-luvulla saksalainen siirtokunta. Joitakin sukuja mainitaan kirjassa nimiltäkin, mutta nimeä Koch ei ole joukossa. Jos joku pystyy ja viitsii, niin Mikkelin Moision ja Ihastjärven siirtokuntaa koskien kiinnostaa löytyykö tuota nimeä Savon maakirjoista. Muutoin kuva on jo kasassa.

Saksa-nimen alkuperälle ja kulkeutumiselle Savoon on kuitenkin löytynyt selitys. Esimerkiksi Albrektien, erään kirjassa mainitun siirtokunnan suvun myöhäisempi asuinpaikka löytyy kirkonkirjoista Kangasniemen Harjumaalta. Eräs Harjumaasta lohkottu tila on nimeltään Saksa. Tämä Albrekt-Harjumaa-Saksa -yhteys on sikäli merkityksellistä, että myös Ihastjärvellä Harjumaa ja Saksa ovat kartalla vierekkäin. Saksalaiset ilmeisimmin valitsivat ja nimesivät asuinpaikakseen harjun, sillä Haukivuorelta löytyy lisäksi Saksalanharju ja Saksala vierekkäin. Nimet ovat siis kulkeutuneet Haukivuorelle Ihastjärveltä ja voidaankin päätellä Saksa ja Saksala -nimisten paikkojen nimen muodostuneen saksalaisten mukaan, eikä saaneen merkitystään suomalaisesta kauppiaasta tai muusta mahtimiehestä. Tämä pätee myös sukunimiin Saksa ja Saksalainen.

Nämä siirtokunnan saksalaiset olivat olleet kruunun palveluksessa, joten perimätiedossamme Saksasta tulleessa sotilaasta näyttää todellakin olleen perää. Kuitenkin karjalainen hokema kertoo nimien muodostumisesta näin: "Mies on -nen, nainen on -tar, orja on -kka, talo on -la." Nykyajan vastine orjalle olisi palvelusväki ja näin ollen -kka -päätteinen nimi kertoo, ettei kyseessä ole itse talon isäntä, vaan kyse on palkkalaisesta. Lisäksi päätteellä ilmaistaan jotain vähentävässä (myös hellittelevässä) muodossa. Punakka ei ole punainen, mutta siinä on punaista. Se ilmaisee jonkin ominaisuuden vaikuttaneen nimen kohteeseen. Tätä selitysmallia käyttäisin myös Kohvakan nimen alkuperän selvittämiseen.

Perimätietohan kertoi meidän olleen alkujaan Koch-sukua ja nimemme muodostuneen siitä. Ottaen huomioon -kka -päätteen tiedetyn historian, voimme olettaa, ettei sukumme ollutkaan alkuperäinen Koch, vaan sukumme esi-isä asui Kochin isännöimässä talossa tai oli muutoin hänen palveluksessaan ja tuota esi-isäämme alettiin kutsua isäntänsä mukaan nimellä Kochvakka. Näin ollen perimätietomme kertoikin sukunimemme historian ja kulkeutumisen Saksasta, eikä etnistä alkuperäämme, kuten olisi voinut päätellä. Tälläinen näkökulman muuttuminen 500 vuotta vanhassa perimätiedossa onkin nykyisen tiedon valossa hyvin selitettävissä.

On paljon mahdollista, että nämä saksalaiset ovat saaneet tilansa palkkiona palveluksistaan kuninkaalle ja jääneet viettämään eläkevirkaansa, sillä tapa oli tuohon aikaan yleinen.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 13.11.17 03:09
Kirjoittaja taittirya
timokohvakka kirjoitti:
29.03.14 11:12
Itämerellä vaikuttivat frankkilaiset, jotka siis olivat todennäköisesti pohjimmiltaan chatteja, mutta toisaalta valtaapitävän kulttuurin edustajia Itämerellä kutsuttiin gooteiksi. Sattumaksi tätä chatti-gootti nimien äänteellistä läheisyyttä usko, vaan uskon kyseessä olleen saman uskonnollisen nimen variaatiot. Gooteille antoivat siis nimen chattilaisia juurian tunnustavat frankkilaiset.

Goottilasten nimen uskon merkinneen kissaa eli kattia, goottilaisten palvomaa jumalaa (jättiä), joka jäi elämään vaakunoihin ja lippuihin, josta Suomen leijonakin on periytynyt. Muinaisien kulttuurien äitimaan jumalankuvissa leijonat tukevat molemmilta sivuilta ja kannattelevat jaloillaan äitimaata. Maanperustusta symboloi leijona, eläinten kuningas. Sumerissa kissa oli ´tukiseinä´ tai ´kantava seinä´, jota kuvaten valtaistuin (leijonaistuin) oli sumerissa guzza ja tuoli akkadin sumerissa kussû ja hebreassa kisse, mutta kreikan kielessä gissa onkin ´kivi´. Assyrialaisen maaemon nimi oli puolestaan Kishar. Kivet ja vuoret olivat maaemon valtaistuimia, joilla niitä palvottiin. Valtaa symboloiva leijona on suomen kielessä kissa. Leijona oli siis maanperustus, valtias ja hallitsija. Länsi-Suomessa leijonan korvasi sille läheinen ilves.

Lukuisissa maaemoa esittävissä veistoksissa maaemo esiintyy leijonien kantamana, joten leijonalla oli muinoin uskonnollisessa mielessä kiistämätön yhteys maahan, hiiden voimien valtakuntaan ja sitä kautta Länsi-Suomen hiidenkiukaisiinkin. Leijona oli samalla tulen tunnus. Voisiko nimestä chatti, juontua sana hiisi? Uskon näin. Chattien asuttama alue tunnettiin jo ajanlaskun jälkeen muodossa Hesse, Hessia (Hessen), ja sen uskotaan tulleen chattien nimestä. Ilmiö on siis varsin mahdollinen. Tätä todistaa myös kissan nimityksen eri variaatiot, kissa ja katti, jotka ovat kuitenkin alkujaan olleet sama sana. Chatti nimen ch-äänteen lientyneen pelkäksi h-äänteeksi (vrt. muinaisen Turkin chattilaiset > heettiläiset) t > s -muutoksen lisäksi, jolloin ovat syntyneet muodot hiisi ja Hessen. Hiisi on näin ollen mahdollisesti ollut aiemmin muotoa hiiti, (vrt. käti>käsi, veti>vesi), jota todistaa muoto hiiden.

Hessiläiset olisivat olleetkin siis hiisiläisiä, joka selittäisi monet hiiteen liittyvät nimet ja hiidenkiukaat Länsi-Suomessa. Hiisi esiintyy Sääksjärven alueella Hiidenjoen nimessä, ja hiidestä ovat uskoakseni syntyneet Sääksjärveä lähellä olleet Carta Marinassakin mainitut nimet Huittis (Huittinen), Hattola (Hattula), joista jälkimmäinen on samassa kohtaa kartassa kuin Sääksmäki. Koska ne ovat jo 1500-luvulla tuossa muodossaan, niiden voidaan olettaa tätäkin kautta olevan iältään paljon 1500-lukua vanhempia. Luultavasti juuri frankkilaiselta aikakaudelta. Ristiretkiä myöhempiä ne eivät voi ollakaan uskonnollisista syistä johtuen.

Saksalaisilla oli siis näkyvä osa Suomen nimistössä, mutta oliko Länsi-Suomi saksalaisten asuttama missä laajuudessa on toinen kysymys. Nähdessään naapuriensa rikkauden, muutkin tahtovat päästä osalliseksi tästä loistosta matkimalla heitä, joten mikään arkeologisista kaivauksista löydetty tyylisuunta ei kerro suorasta etnisestä yhteydestä. Vasta aineanalyysit kertovat esineiden alkuperän. Varsin usein tuontitavaraksi uskotut esineet ovatkin olleet kotimaista tuotantoa. Vielä tuontitavaraksikaan osoittautunut ei takaa etnistä yhteyttä. Tämä kaikki pätee myös Länsi-Suomen saksalaisiin. Onkin kysyttävä, jos kerran saksalaiset olivat saaneet Suomen valtaansa, niin miksi he myöhemmin ristiretkissä sotivat itseään vastaan?

Vetäisin kuitenkin jonkinlaiset yhtäläisyysmerkit katolilaisuuden nousulle ja muuttoaallolle Reiniltä pohjoiseen. On mahdollista isiensä uskoa tunnustaneiden chattien jättäneen kotimaansa ja muuttaneen pois. Ehkä he ovat puolustaneet täällä uskoaan katolilaisuutta ja samalla entisiä maanmiehiään vastaan. Tämä olisi mielestäni varsin hyvä syy kääntyä omaa heimoaan vastaan. Ja varsin painava syy. Etenkin huomioiden sen, että katolisten uskonsodissa usko oli vain tekosyy, todellisen syyn ollessa kirkon varallisuuden kartuttaminen. Katolisia vastaan taistelevilla oli pelissä panoksena oma usko, mutta myöskin oma varallisuus. Näistä syistä tänne tulleet saksalaiset olisivat olleet sitoutuneita taistelemaan katolilaisuutta vastaan suomensukuisten rinnalla.

Samalla tavoin kuin kuurilaiset kävivät sotaa katolilaista kirkkoa vastaan saksalaisen sodankäynnin opeilla myös länsi-suomalaiset ovat olleet pitkältikin saksalaisen sotataidon varassa. Asetyypit, esim. ango-keihäät ja frankkilaiset miekat, jo itsessään pakottavat valitsemaan niihin sopivan tekniikan. Linnoittautumisenkin uskon olleen ainakin jossain määrin saksalaisen kaavan mukainen, vaikkakaan en ole tähän puoleen paremmin tutustunut.

Yhteenvetona totean länsi-suomalaisten nimien Saksa/Saxa, ja siitä johtuneen nimen Sääks ja lukuisten muiden saksalaisesta kulttuurista omittujen nimien voivan olla siis jo puolentoista tuhannen vuoden takaa. Melko suurella varmuudella ennen ristiretkiä syntyneitä, mutta ehdottomasti ennen Kustaa Vaasan aikaa.

Palatakseni kysymykseni juurille, on vaikea osoittaa saksalaisten vaikutusta Savossa. Täytyy kuitenkin muistaa Savon saaneen asutusta Länsi-Suomesta 700-luvun juurikin hämäläisvaikutteisessa muuttoaallossa (samaiseen aikaan myös Etelä-Pohjanmaa tyhjeni), jossa voi epäillä saksalaiseksi kutsutuillakin olleen joku osuus. Ehkä tähän ajankohtaan sijoittuu Savolaisten Sääks-paikannimien synty, ehkä jopa Haukivuoren Saksa-paikannimienkin. Toinen vaihtoehto on Mauno Ladonlukon aika.

Nämä saksalaiset muuttajat tunnettiin mahdollisesti myöhemmissä historiankirjoituksessa ruotsalaisina, joten kysymys savolaisia Saksa/Saxa-paikannimiä koskien täytyykin esittää uudessa muodossa: Onko ruotsalaisilla suvuilla yhteys Saksa-paikannimiin Savossa?
Hienoja oivalluksia, paras etymologiaan ja historiaan liittyvä viesti tai tutkimus mitä olen lukenut mukaan lukien monet ns. professoritason sanalainafantasiat.

Goottien alkuperäinen, finnoarjalainen heimonimi oli todellakin katti. Kateilla oli monia siirtokuntia ympäri Eurooppaa ja pronssikauden alusta lähtien he asuttivat Suomeakin. Raamatun heimo Gad oli muuten sekin katti. Eräs kattien klaani oli Ves, josta roomalaiset väänsivät visigootin. :)
Kreikan Anatoliassa Kattila- niminen paikka, merikansa Veshin tukikohta ei jättäne sekään arvailujen varaan näiden Kattilan asujien identiteettiä.
Lycaonia oli kattien Lukkawanna. Nämä mahtavan upeat katit muiden finnoarjalaisheimolaisten muassa asuttivat muinaisen Suomen ja toivat suomen kantakielen tullessaan. Katit tottakai vaikuttivat myös Persiassa, onhan Avastan Gathat itse kattien kirjoittamia kuvauksia heimonsa ja veljesheimojensa elämästä. Gathoissa mainitaan mm. vanai (danai), jotka ostivat maata Akaasta ja lepäsivät. Danait olivat kattien vesien lailla merikansa ja Van- paikat ovat tuttuja Suomen alueellakin.

Mitä tulee Saxaan, niin finnougrilaiset moksat, aksat ym. ovat pohjimmaltaan saksojen ja mm. askaanien kanssa samaa heimoa. Jäämit, katit, vanait, jätit olivat finnoarjalaisia heimoja, Suomenkin asuttajia, joiden historian tutkimus on nykysuomalaisittain järkyttävän huonolla tasolla ja muinaisjäänteet selitään itäisten mongolidien ym. toimesta jääkauden aikaansaannoksina. Tyrmistyttävän alkeellista.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 13.11.17 03:22
Kirjoittaja taittirya
Mitä tulee hiisi-sanaan, niin se tarkoitti johtajaa. Johtajaa tai johtamista kuvaavia sanoja olivat lisäksi hirsi, riihi, lupa (vrt.Levantin Labaju tai Lubaju), sali, saalis, hovi jne. Nykyhebreassa on hoviyl, shalish ym. pohjimmiltaan samoja sanoja. Englannin shire- hirsi, his- hiisi, sanskritin shi(va), frankkien salian- sali, saalis ym. Olen miettinyt, koska frankit olivat ainakin osittain finnoarjalaisia taustaltaan kuten katteja, olisiko frank vain IE-muoto ja originaali sana ollut varangi?! Merovingien nimissä toistuu usein kolo, kuten Klodvig eli Koloves.

Nykysuomalaiset "itäiset" eivät varmaan näe näissä(kään) sanoissa mitään yhteyksiä, ja olenkin vakavasti sitä mieltä, että finnoarjalaisten historia ja kielentutkimus pitäisi saada germaanien ja finnoarjalaisten tutkittavaksi :idea: . Mongolideista siihen ei ole.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 13.11.17 09:39
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Nyt on nimimerkki "taittirya" antanut mopon karata käsistään. On ehkä parasta tarttua vain tuohon omituiseen termiin "finnoarjalainen". Mikä? Ymmärtääkseni jonkun uralilaisen kielimuodon puhujat ovat asuneet aika lähellä arjalaisia, ja siitä meille on periytynyt joukko lainasanoja, kuten vaikkapa sana "sata". Suomen kieli on siis yksi tuon uralilaisen tai suomalais-ugrilaisen kielimuodon jälkeläisist6ä ja arjalaisten kielestä periytyy muun muassa persian kieli. Mutta ne olivat siis kaksi eri kieltä ja eri kansaa. Kenestäkään "finnoarjalaisista" en ole koskaan kuullutkaan, enkä nyt guugeloimallakaan löytänyt mistään vakavasti otettavasta lähteestä mitään tuollaisiin liittyvää. Ja kun ei taittirya viitsi edes kertoa, mihin lennokkaat teoriansa perustuvat, pyydän, että jättäisi tämän tähän. Ei enempää, kiitos.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 13.11.17 14:46
Kirjoittaja taittirya
Meille ei ole suinkaan lainattu "sata"- sanaa tai muitakaan "indoarjalaisia" sanoja, vaan kieli oli todellisuudessa finnoarjalaista. Kielenhistoria ja Suomenkin alueen kielenhistoria loksahtaa paikoilleen, kun vaihtaa sanan "indo" tilalle "finnon". Ja kyllä todellakin tutkimuksia on tehty runsaasti, mitkä tukevat tätä näkemystä. Jostain syystä niitä ei vain tuoda esille takakonttitasoisessa tutkimuksessa Suomessa, jossa politiikka muutenkaan ei päätä huimaa.

The great English phonetician Henry Sweet argued for kinship between Indo-European and Finno-Ugric in his semi-popular book The History of Language in 1900 (see especially Sweet 1900:112-121). Sweet's treatment awakened "[g]reat interest" in the question, but "his space was too limited to permit of actual proof" (Pedersen 1931:337). A somewhat longer study by K. B. Wiklund appeared in 1906 and another by H. Paasonen in 1908 (i.e. 1907) (ib.). Pedersen considered that these two studies sufficed to settle the question and that, after them, "it seems unnecessary to doubt the relationship further" (ib.).

Sweet considered the relationship to be securely established, stating (1900:120; "Aryan" = Indo-European, "Ugrian" = Finno-Ugric):

If all these and many other resemblances that might be adduced do not prove the common origin of Aryan and Ugrian, and if we assume that the Ugrians borrowed not only a great part of their vocabulary, but also many of their derivative syllables, together with at least the personal endings of their verbs from Aryan, then the whole fabric of comparative philology falls to the ground, and we are no longer justified in inferring from the similarity of the inflections in Greek, Latin, and Sanskrit that these languages have a common origin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Indo-Uralic_languages


Eihän eurooppalaisten finnoarjalaisten, aikansa kehittyneimpiin heimoihin kuuluvien ja metallurgian tuojien historiaa ja kielenhistoriaa voi kirjoittaa kuin he olisivat olleet "itäisiä" mk -mongolideja, joita ei siihen aikaan edes asunut Suomen alueella.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 13.11.17 15:31
Kirjoittaja taittirya
Mitä tulee katti- ja muihin finnoarjalaisiin heimoihin, niin nimenomaan heistä ja heidän Suomen asuttamisestaan on jälkiä- niin kielellisiä, arkeologisia, geneettisiä (vieläkin) kuin historiallisiakin. Tacitus kirjoittaa chatti- (katti)heimosta ja mainitsee kaukien asuttaneen samoja seutuja. Kauki-klaani on nimennyt Suomessakin monia asuttamiaan paikkoja klaaninsa mukaan. Kyse ei ollut suinkaan mistään kehitysmaalaisten mk- mongolidien saamista kulttuurivaikutteista toisten heimojen ja kansojen nimet mukaan lukien, vaan ihan oikeista (iiijk!) finnoarjalaisista, jotka asuttivat Suomea aina 1700-luvulle, jolloin idästä tulvi muuta porukkaa. :roll:

To the north of the Chatti, Tacitus places the large area of the Chauci.[13] To the east, the neighbours of the Chatti and Chauci were the Cherusci, who Tacitus describes as excessively peace-loving in his time.[14] (Caesar had described the Suevi, not the Chatti, as living between the Ubii on the Rhine and a forest called the Bacenis, which separated them from the Cherusci. This is why Caesar's Suevi are sometimes thought to be Chatti.)
https://en.wikipedia.org/wiki/Chatti

Kaukijärveltähän on löydetty Merovingien frankki (varangi?)-esineistöä, arabialaisia ja brittiläisiä kolikoita ym. mikä kertoo nimenomaan finnoarjalaisista, ei mk-mongolideista. Ymmärtäkää :!:, ettei Suomen väestö ollut samaa 1700-luvulle asti kuin mitä se on nykyisin. Kyse on aivan eri ihmisistä. Täällä moititaan viestien kirjoittajia, etteivät he osaa tehdä eroa tuhannen vuoden takaisista asioista ja ihmisistä, mutta suomalainen kehitysmaalaistasoinen tutkimus ei osaa erottaa nykyisyyttä ja muinaisuutta missään mielessä missään asiassa. Ei katti, kauki, jäämi, jätti, vani jne. ollut mongolidi, "itäinen" suomalainen, ei edes mix, vaan finnoarjalainen piru (habiru) ja Euroopan protogermaani.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 14.11.17 08:33
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Vai että kielemme onkin joku "finnoarjalainen" ja väestömme vaihtui 1700-luvulla? Evidenssiä taittirya väittää olevan ja mainitsee Tacituksen maininnan chatti-nimisestä, nykyisen Hessenin kieppeillä asuneesta germaaniheimosta. Hämärää, äärimmäisen hämärää. Ja että joku on todistanut fennougrilaisten ja indoeurooppalaisten kielten olevan samaa juurta? Juu, totta kai sellaisia teorioita on esitetty, mutta ei se riitä, että joku esittää teorian, muiden tutkijoiden on se tutkittava ja hyväksyttävä, ennen kuin siihen kannattaa uskoa. Hypoteesi indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielten sukulaisuudesta on vain yksi esimerkki hylätystä hypoteesista. Itse asiassa teosioita uralilaisten kielten sukulaisuudesta muihin kielikuntiin on esitetty paljon muitakin, mutta monet ovat jääneet todistamattomiksi hypoteeseiksi, toiset on todistettu vääriksi. Ei niistä sen enempää.

Pyydän nyt toistamiseen nimimerkkiä "taittirya" olemaan kirjoittamatta enempää tällaisia.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 14.11.17 14:55
Kirjoittaja taittirya
Tunnettuahan on, että historia usein kirjoitetaan miten halutaan. Sensuroimalla ja vääristelemällä totuutta se usein saadaan vaikuttamaan mieleiseltä, vaikka niin arkeologiset, historialliset, etymologiset kuin geneettisetkin todisteet viittaavat ihan muuhun. Jokainen voi itse tutkiskella aihetta ja aloittaa vaikka annetuista esimerkeistä. Katti ja Kauki (Chatti ja Chauci) ovat ihan muinaissuomalaista paikannimistöä ja saman heimon jäseniä asui luonnollisesti niin Suomen alueella kuin Keski-Euroopassakin. Hämärää tässä on vain nykysuomalaisten mongolidien käsityskyky. :roll:

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 15.11.17 09:28
Kirjoittaja Klaus Lindgren
Tunnettua on, että tieteellinen historiankirjoitus, arkeologia, kielitiede, genetiikka ja muut sellaiset perustuvat huolelliseen evidenssin keräämiseen ja analyysiin. Siksi juuri ne myös esittelevät sen evidenssin ja avaavat kaiken keskustelulle. Sellaisen tieteen varjossa on sitten kaikenlaisia "vaihtoehtoisiksi" itseään nimittäviä teorioita, jotka sepittelevät mennyttä todellisuutta oman mielensä mukaan. Yksi yleinen tapa on ottaa nykykielten sanoja ja vetää niistä johtopäätöksiä kielten sukulaisuudesta. Ottamatta huomioon sitä, että kielet ovat vuosisatojen ja -tuhansien mittaan muuttuneet. Toinen tapa on nojata muiden tieteiden vanhentuneisiin teorioihin, kuten vaikkapa näkemyksiin "mongolidisesta rodusta". Tyypillistä on myös viitata johonkin "vahvaan evidenssiin", josta ei kuitenkaan kerrota mitään. Huuhaatahan tuollainen on, ei sen kummempaa.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 15.11.17 20:18
Kirjoittaja taittirya
Herätät lähinnä hilpeyttä. Jokainen voi tutustua ihan vaikkapa tämän palstan ketjuun viewtopic.php?f=10&t=288
jossa on sitä itseään suomalaisen "historiankirjoituksen" tasosta, mikä on yleensä yhtä ala-arvoista kirjoitettiin se suomen- tai ruotsinkielellä. Ongelma muinaishistorian suhteen on se, että sen "virallisen" version kirjoittavat ihmiset, joilla, tai joiden esi-isillä ei ollut mitään tekemistä muinaisen Suomen alueen historian kanssa. He edustavat geneettisestikin, saati kulttuurisesti aivan erilaisia ja eritasoisia kansoja. Tämä ulkoeurooppalainen geneettisyys
on todettu geenitutkimuksinkin, joten ihmettelen, ettei tieto ole saavuttanut teikäläisiä, jotka edustatte ruotsinkielisyydestänne huolimatta samaa mongolidipohjaista (N1c)- uustulokkuutta. https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ympar ... siin-ja-ei

Tästä on ollut juttua jopa medioissa.

Suomen alkuperäiset asuttajat tulivat kuitenkin etelästä ja kaakosta, kuuluen R1a- metallikulttuureihin, ei suinkaan mongolidisiin N1c- paimentolais- tai mk-kulttuureihin. Pitäisihän teidän ainakin tämä peruskaura tietää. Jopa Suomen alkuperäinen karjarotu on lähtöisin Mesopotamiasta ja reitti oli Mesopotamiasta Volgalle ja Volgalta Suomeen. Etruskien karja on pohjoiseen tullut etruskien mukana. Ette varmaan ole kuulleet koskaan ruseista tai ruskeistakaan.

Tuo Mesopotamian karjarotu tukee sekin osaltaan Simo Parpolan ja monen muun kielitieteilijän tuloksia sumerin finnougrilaisuudesta. Tämä on vain vaikea asia mk- taustaisille, jotka mielellään selittävät olemattoman muinaishistoriansa Suomen alueella "lainasanoilla",mitkä perustelevat itsekeksimillään pseudosanoilla olemattomaan kantagermaaniin. Yksi esimerkki tästä on fanaatikko-Häkkisen itsekeksimä kantagermaanin "kuningaz", minkä Häkkisen mukaan ovat lainanneet nykysuomalaisten mongolidien esi-isät suomenkieleen. Kuitenkin totuus on aivan toinen. Nykysuomen sana kuningas on juontunut ilmaisusta kunin kas, jossa genetiivi kunin (perusmuoto kun) ja kas (vu)- sana muodostavat nykysuomella ilmaistuna "kuninkaan suuruus". Teikäläiset selitätte olevanne "tieteen" edustajia. Kuitenkin oletatte, että pseudosana ja siihen nojaava pseudohistoria voi syrjäyttää olemassaolevan kielen sanat, joista on ihan oikeassa ja todennetussa historiassa useita vastaavuuksia.

Jos suoraan sanotaan, niin mongolidit ja muut mk:t haukkaavat aryanheimojen, Suomenkin muinaisten aryanheimojen historiankirjoituksen ja arkeologian osalta hieman liian isoa palaa, ei millään pahalla. Ratkaisu, eikä ainakaan "tieteellinen" ratkaisu ole selittää aivovammaisen lailla kaikki muinaiset hautakivet ym. "jääkauden aikaansaannoksina", mikä on Museoviraston standardiselitys, ilmeisestikin Leninin muumiolta haettu selitys tasokkuudestaan ja ammattitaidon osalta pääteltynä.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 16.11.17 11:00
Kirjoittaja Tapio Onnela
taittirya kirjoitti:
15.11.17 20:18
Herätät lähinnä hilpeyttä. Jokainen voi tutustua ihan vaikkapa tämän palstan ketjuun viewtopic.php?f=10&t=288
jossa on sitä itseään suomalaisen "historiankirjoituksen" tasosta, mikä on yleensä yhtä ala-arvoista kirjoitettiin se suomen- tai ruotsinkielellä.
Perustelematon väite, jolla kaiken lisäksi ei ole mitään tekemistä tämän viestiketjun sisällön kanssa.
taittirya kirjoitti:
15.11.17 20:18
Ongelma muinaishistorian suhteen on se, että sen "virallisen" version kirjoittavat ihmiset, joilla, tai joiden esi-isillä ei ollut mitään tekemistä muinaisen Suomen alueen historian kanssa. He edustavat geneettisestikin, saati kulttuurisesti aivan erilaisia ja eritasoisia kansoja.
Mitä tarkoitat "virallisella versiolla"? Ei sellaista ole. Entä mitä tekemistä historiantutkijoiden geneettisillä ominaisuuksilla, tai heidän esi-isillään voisi olla historiankirjoituksen kanssa? Miten mitataan "kansojen tasoa"? Aivan huuhaa väitteitä, joita ei perustella mitenkään.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 16.11.17 16:34
Kirjoittaja taittirya
Tapio Onnela kirjoitti:
16.11.17 11:00
taittirya kirjoitti:
15.11.17 20:18
Herätät lähinnä hilpeyttä. Jokainen voi tutustua ihan vaikkapa tämän palstan ketjuun viewtopic.php?f=10&t=288
jossa on sitä itseään suomalaisen "historiankirjoituksen" tasosta, mikä on yleensä yhtä ala-arvoista kirjoitettiin se suomen- tai ruotsinkielellä.
Perustelematon väite, jolla kaiken lisäksi ei ole mitään tekemistä tämän viestiketjun sisällön kanssa.
taittirya kirjoitti:
15.11.17 20:18
Ongelma muinaishistorian suhteen on se, että sen "virallisen" version kirjoittavat ihmiset, joilla, tai joiden esi-isillä ei ollut mitään tekemistä muinaisen Suomen alueen historian kanssa. He edustavat geneettisestikin, saati kulttuurisesti aivan erilaisia ja eritasoisia kansoja.
Mitä tarkoitat "virallisella versiolla"? Ei sellaista ole. Entä mitä tekemistä historiantutkijoiden geneettisillä ominaisuuksilla, tai heidän esi-isillään voisi olla historiankirjoituksen kanssa? Miten mitataan "kansojen tasoa"? Aivan huuhaa väitteitä, joita ei perustella mitenkään.
Johan tämä Keron esiintuoma asia kertoo oleellisen. Nykysuomalainen historiankirjoitus on sosiaalipoliittisesti tai poliittisesti muotoiltua agendaa, jota syötetään kouluissa oppilaille kuin parempaakin tietoa. Neuvostoliiton aikaan se oli korostetusti NL- ja kommunismimyönteistä, mutta nykyiseen mongolidiaikaan (N1c) se on yleisesti muinaishistorian osalta poliittisesti ja valheellisesti, jopa rasistisesti orientoitunutta mongolidihistoriaa. "Virallinen historia" on juuri sitä itseään, mitä kouluissa ja jopa yliopistoissa tankataan ihmisille, niillekin joilla on oikeus omaan arjalaisgermaaniseen historiaansa ja kulttuuriperintöönsä SUOMESSAKIN, vaikka mongolidisuomalaisten mielestähän vain mongolideilla on (rasistisesti ja rikollisesti) oikeus arjalaisgermaanien kulttuuriperintöön ja kaikki todisteet aryan-asutuksesta sensuroidaan tai selitetään mongolidien saamilla "kulttuurivaikutteilla" ja "lainasanoilla", vaikka mongolideista ei ole Suomen alueella ennen 1700-lukua mitään todisteita, Isovihan raiskauksista kylläkin.
Maija-Leena Kero:

”Koulujen historian opetus suomettui 1970- ja 1980-luvuilla
Leninistä tehtiin pyhimys ja yya-sopimuksesta mantra

Kysymys teille historioitsijoille: Miksi eurooppalaiset tiedemiehet nimittivät suomalaisia mongolideja ali-ihmisiksi 1800- ja 1900-luvuilla? Tämähän ilmeni jo kauan ennen natsiaikaa. Selittivätkö suomalaiset lainanneensa sanoja heiltä vai mistä oli kyse?

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 16.11.17 17:06
Kirjoittaja Tapio Onnela
taittirya kirjoitti:
16.11.17 16:34
Johan tämä Keron esiintuoma asia kertoo oleellisen. Nykysuomalainen historiankirjoitus on sosiaalipoliittisesti tai poliittisesti muotoiltua agendaa, jota syötetään kouluissa oppilaille kuin parempaakin tietoa.
Mihin tutkimuksiin tai lähteisiin perustat väitteesi? Pelkkä mielipiteesi asiasta ei riitä, väitteesi vaikuttavat olevan pelkkää mutua, eivätkä perustu mihinkään asialliselta vaikuttavaan tietoon tai tutkimukseen.

Re: Saxa/Saksa-nimi

Lähetetty: 17.11.17 14:25
Kirjoittaja taittirya
Tapio Onnela kirjoitti:
16.11.17 17:06
taittirya kirjoitti:
16.11.17 16:34
Johan tämä Keron esiintuoma asia kertoo oleellisen. Nykysuomalainen historiankirjoitus on sosiaalipoliittisesti tai poliittisesti muotoiltua agendaa, jota syötetään kouluissa oppilaille kuin parempaakin tietoa.
Mihin tutkimuksiin tai lähteisiin perustat väitteesi? Pelkkä mielipiteesi asiasta ei riitä, väitteesi vaikuttavat olevan pelkkää mutua, eivätkä perustu mihinkään asialliselta vaikuttavaan tietoon tai tutkimukseen.
Et vastannut suoraan kysymykseen, mikä liittyy historiallisesti tunnettuun aiheeseen. Se voi jopa osaltaan kertoa miksi nykysuomalaisen muinaistutkimuksen, lähihistorian kirjoituksen ja jopa ns. politiikan taso on niin huono, jopa kehitysmaalaisen tasoinen. Esimerkiksi keskieurooppalaisten finnogermaanien sekä Keski-Euroopassa, että Suomessa toistuvat heimo-ja paikannimet, esineistö, hautaustavat ja jopa heimotunnuksin kaiverretut, mutta mongolidien ja muiden mk-taustaisten taholta ignoroidut hautakivet ja muut monementit kertovat finnogermaaniasutuksesta, ei mk- mongolidiasutuksesta. Onko loogisuus vain germaanisille ja aryanheimoille ominaista? Tieteellinen tutkimus ja oikeiden johtopäätösten teko edellyttää älyä, moraalia ja kulttuurista kapasiteettia sekä liikkumavaraa. Nykysuomalaisita nuo ominaisuudet näyttävät suurelta osin puuttuvan. Viittasivatko 1800- luvun eurooppalaiset tiedemiehet tuohon seikkaan luokitellessaan suomalaiset ali-ihmisiksi?

Ennen 1700-lukuahan kukaan ei koskaan maininnut suomalaisia tai Suomen alueella asuvia ihmisiä mongolideiksi, vaan heidät luokiteltiin germaaneiksi tai "samanlaisiksi kuin suevit", saameihin viittaavia fennejä lukuunottamatta. Suomen kuninkaat ja heimot olivat germaanisia, ei mongolidisia, ja saagoissakin arvostettuja kuningashuoneiden perustajia. Ei näiden ihmisten tarvinnut lainata sanoja keltään, he itse loivat kielensä ja kulttuurinsa. Eri asia ovat roskajoukkojen siittämät, toisen kansan historialla kutevat kulttuuriset loiset .