Vieraat joukot Pohjois-Suomessa 1945

Tähän foorumiin voi jättää historiaan liittyviä kysymyksiä. Foorumien toimittajat ja lukijat pyrkivät etsimään kysymyksille vastauksia.

Valvojat: Marjo Pihlajaniemi, Riitta Oittinen, Klaus Lindgren, Kati Parppei, Jukka Palm, Anu Lahtinen, Agricola, Jouko Nurmiainen, Annastiina Mäkilä

hepekka
Viestit: 2
Liittynyt: 13.10.17 12:49

Vieraat joukot Pohjois-Suomessa 1945

Viesti Kirjoittaja hepekka » 13.10.17 13:06

Historiakirjojen ja -kirjoitusten mukaan vieraat joukot poistuivat Suomen maaperältä Kilpisjärvellä 25.4.1945. Kuitenkin siellä täällä näkyy mainintoja, että neuvostojoukkoja oli Ivalossa aina syyskuuhun 1945. Myös Kuusamossa (ehkä Suomussalmella ja Hyrynsalmellakin) oleili NL:n sotilaita marraskuuhun 1944 saakka.

Tulivatko nämä joukot Suomeen hallituksemme luvalla tai edes tieten, mikä oli niiden määrä ja tehtävät? Miten ne vaikuttivat evakoiden paluuseen ja millaiset olivat niiden suhteet siviileihin/suomalaisiin joukkoihin? Kovin niukasti olen löytänyt näistä tietoa, jokunen sivulause siellä täällä. Vieläkö asiassa on jotain arkaluontoista vai onko se vain liian vähäpätöinen tarkemmin kommentoitavaksi?

Hepekka

Tapio Onnela
Viestit: 4718
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti:

Re: Vieraat joukot Pohjois-Suomessa 1945

Viesti Kirjoittaja Tapio Onnela » 16.10.17 15:45

Everstiluutnantti evp. ja filosofian maisteri Juhani Susineva kirjoitti aiheesta Savon Sanomissa 17.11.2008
Itä-Suomen unohdettu miehitys
Porkkalan miehitys ja sen vapautuminen vuosikymmentä myöhemmin muistetaan. Suurelle yleisölle lähes sen sijaan tuntematon tosiasia on, että neuvostojoukot miehittivät vuonna 1944 myös kahta itärajan pitäjää Suomussalmea ja Kuusamoa jatkosodan päätteeksi saksalaisten poisajoon liittyen.
Prikaatin toimintaan vaikutti se, että vajaan kahden divisioonan vahvuiset neuvostojoukot olivat edenneet vetäytyviä saksalaisia seuraten rajan yli Suomen puolelle Suomussalmelle ja Kuusamoon. Prikaatin Kuusamoon etenemään käsketty Rajajääkäripataljoona 8 ei voinut täyttää tehtäväänsä, koska sinne johtava valtatie oli neuvostojoukkojen hallussa. Pataljoonan piti kiertää Taivalkosken kautta Oulu-Kuusamo-tielle vajaan kolmen peninkulman päähän Kuusamon taajamasta ja jäädä siihen asemiin.
Saksalaiset lähtivät Kuusamosta 23.9. ja venäläiset tulivat heidän kintereillään saman päivän iltana. Ennen lähtöään saksalaiset polttivat kirkonkylän talot. Kirkon polttivat Kiestingistä vetäytyneet Schutz-Staffel-joukot (SS). Heille tällaiset hävitystyöt oli uskottu muuallakin.
Venäläiset asettuvat taloksi Venäläiset perustivat varuskuntansa Kuusamon kirkonkylän korsuihin sekä harvoihin ehjäksi jääneisiin rakennuksiin ja parakkeihin ulottaen partiointinsa kymmeniä kilometrejä Ouluun, Rovaniemelle ja Sallaan päin.
Suomussalmella venäläiset rakensivat laajan mökkikylän ilmeisesti talvehtimista varten vuoden 1945 puolelle saakka, kun poislähdöstä ei ollut tietoa tai ei haluttukaan heti lähteä.
Miksi venäläiset janttautuivat rajalle? Vajaan neuvostodivisioonan "kaivautuminen" Kuusamoon ja Suomussalmelle jäänee tarkoitukseltaan hämärän peittoon. Oliko päämääränä vallata lisämaata, kuten venäläisten tapana aina on ollut vai epäluottamus suomalaisten kykyyn saada saksalaiset äkkiä pois maasta? Välirauhansopimus nimenomaan edellytti venäläisiltä rajalle pysähtymistä. Venäläisiltä itseltään miehityksen aikana kysyttäessä heidän vastauksensa oli ollut, että "he ovat täällä kaiken varalta".
Kuusamon-Suomussalmen alueella neuvostojoukot vetäytyivät vasta 12.11.1944 rajan yli omalle puolelleen ja vastuu rajanvartioinnista siirtyi joulukuun alussa Rajavartiolaitokselle. Ivalossa, jonka venäläiset olivat myös miehittäneet, he viihtyivät lähes vuotta pitempään, ja se oli jo pahempi paikka Pääesikunnalle ja Lapin joukkojen komentajalle kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuolle.
Juhani Susineva: Itä-Suomen unohdettu miehitys Savon Sanomat, 17.11.2008.

hepekka
Viestit: 2
Liittynyt: 13.10.17 12:49

Re: Vieraat joukot Pohjois-Suomessa 1945

Viesti Kirjoittaja hepekka » 21.10.17 20:06

Kiitos vastauksesta! Tämän artikkelin olin tosin jo löytänyt. Hieman lisää tietoja olen saanut kaavituksi. Neuvostoliitolla ja erityisesti sen Karjalan rintamalla oli hyökkäyssuunnitelmia Pohjois-Suomeen saksalaisjoukkojen tuhoamiseksi, tarvittaessa aina Perämeren rannikolle saakka. Syyskuussa 1944 Sallan alueella NL:n joukot etenivätkin Suomen puolelle jonkin matkaa, mutta hyökkäys keskeytettiin ja joukkoja siirrettiin Petsamon suuntaan, missä (ja Pohjois-Norjassa) lokakuussa sitten tapahtuivat varsinaiset Lapin sodan suurtaistelut. Kuusamon-Suomussalmen alueella venäläiset etenivät peräytyvien saksalaisjoukkojen perässä pitemmälle ja ilmeisesti jäivät kaiken varalta sinne, mikäli suomalaisten toiminta ei olisi terästynyt (minkä Tornion-Kemin suunnan toiminta sitten osoitti). Ilmeisesti viimeistään Rovaniemen valtauksen jälkeen Kuusamon joukoilla ei ollut enää merkitystä ja ne vedettiin pois.
Saksalaiset polttivat lähtiessään Kuusamon kirkonkylän ja kosolti taloja kulkuteidensä varrelta. Evakuointivaiheessa he kylläkin olivat siviilien apuna. Venäläiset sallivat miehitysaikanaan siviilien käydä kotiseuduillaan, mutta sotilaita ei alueelle päästetty. Lähtiessään naapurit veivät sen omaisuuden, mikä saksalaisilta oli säästynyt.
Ivalon venäläismiehitys on edelleen arvoitus.

Kts. Veikko Erkkilä&Pekka Iivari: Jätetyt kodit, tuhotut sillat
Antti Karila: Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 12.11.2014

Vastaa Viestiin