SAK:n viides sodanjälkeinen yleislakkouhkaus toteutui 1/3 1956, samana päivänä, jolloin Urho Kekkosesta tuli presidentti ja hänen hallituksensa jatkoi jonkinlaisena toimitusministeriönä.
UKK asetti K.A-Fagerholmin muodostamaan II hallituksensa, joka SAK:n, STK:n ja MTK:n ohella oli yksi 19 pv kestäneen lakon osapuolia.
Hallitus kantoi enemmän huolta poliisin toimista mellakoissa kuin lakkolaisten toimista.
SAK julisti lakossa olevan ""työ sellaisenaan"", eivät ainoastaan työntekijät-
sillä koko Suomen tuli pysähtyä.
Oikeisto katsoi kyseessä olevan ammattiyhdistysliikkeen taistelun koko yhteiskuntaa vastaan.
Väinö Tanner ei uskonut SAK:n voivan hallita tilannetta, jonka valta oli siirtymässä lakkolaisille, mikä oli lainvastaista - eikä V.Tanner väärässä ollutkaan.
Myös yleislakon aikana voimassa olleen lain mukaan kyse oli kapinasta, minkä johdosta SDP:n puoluesihteeri Väinö Leskinen vaati poikkeustilan julistamista.
Yleislakko 1956 olikin siinä suhteessa harvinainen, että lakkolaisia oli puolitoista kertaa SAK:n jäsenmäärä - sillä SKP-SKDL yritti saada lakon johtoonsa ja saada jalansijaa SAK:ssa, sekä luoda yhteistä kansanrintamaa SDP:n kenttäväen kanssa - lähentymistä olikin lakon aikana havaittavissa, yhteinen päämäärä saattoi yhä yhdistää.
SKP-SKDL velvoitti myös kansanedustajansa puhujiksi lakkotilaisuuksiin ja
yritti hakea tuke suurlähettiläs Lebedeviltä, mutta NKP:n keskuskomitean kanta oli kielteinen.
Tuolloin yli 1000 junanvaunua jonotti Suomeen pääsyä Vainikkalassa.
Suopo
seurasi SN-Seuran ja kommunistien toimintaa, mm. H:gissä Koiton talolla oli Tuure Lehénin johtama propaganda- ja mielipidetutkimuskeskus.
SAK näennäisesti voitti Yleislakon 1956 ja kunnian otti SKP-SKDL, joka yleislakon tosiasiallinen hyötyjä näyttää olleenkin, sillä jatkossa SAK hajosi - jakautui yhä enemmän.
Oliko SKP:llä 1956 muitakin tavoitteita ?
Veikko Palvo
Yleislakko 1956
Viimeksi muokannut Ciccio, 21.11.08 21:44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Liimataisen kirjoitus 1956 yleislakon opetuksista
Nimim. Liimatainen = presidentti Urho Kekkonen kirjoittaa närkästyneenä
19/3 1971 ( UKK892249 ) hylätystä UKK-palkkaehdotuksesta, joka olisi Liimataisen mukaan taannut 10 %:n palkankorotuksen, 6 %:n inlaationnousun ja n. 4 %:n reaalinousun - hieman vähemmän kuin 1970.
Presidentti Kekkonen
sanoo 1956 yleislakon jälkeen kestäneen 5 vuotta ennen kuin reaaliansiot olivat lakkoa edeltävällä tasolla.
(Ja Liimatainen-Kekkonen armahti pahimmat yleislakon mellakoitsijat näiden istuttua pari kk:tta vankilassa)
Liimatainen kirjoittaa SKP:n toverien keskinäisistä riidoista - ovat harvinaisen kovasanaisia jopa meidänkin politiikassamme -
SAK:n Arvo Hautalan ja erityisesti "Taisto Sinisalon kohortin" välisestä
ehdotuksensa kaatajana ja ehdottaa erään laulun sanoja muutettavaksi
esim. näin:
"Niin huomispäivänä puoluetoveritkin ovat veljet keskenään."
Näyttäisi 1970-luvulta lähtien olleen selviö palkkojen ja sitä seuraavasta hintojen noususta, laskeskeltiin reaaliansionnousua ja lakkoiltiin poliittisistakin syistä ?
Kuinka laajassa tiedossa 1971 on ollut nimimerkki Liimataisen olleen
presidentti Kekkonen ?
UKK lienee käyttänyt muitakin nimimerkkejä presidenttikaudellaan ?
Veikko Palvo
19/3 1971 ( UKK892249 ) hylätystä UKK-palkkaehdotuksesta, joka olisi Liimataisen mukaan taannut 10 %:n palkankorotuksen, 6 %:n inlaationnousun ja n. 4 %:n reaalinousun - hieman vähemmän kuin 1970.
Presidentti Kekkonen
sanoo 1956 yleislakon jälkeen kestäneen 5 vuotta ennen kuin reaaliansiot olivat lakkoa edeltävällä tasolla.
(Ja Liimatainen-Kekkonen armahti pahimmat yleislakon mellakoitsijat näiden istuttua pari kk:tta vankilassa)
Liimatainen kirjoittaa SKP:n toverien keskinäisistä riidoista - ovat harvinaisen kovasanaisia jopa meidänkin politiikassamme -
SAK:n Arvo Hautalan ja erityisesti "Taisto Sinisalon kohortin" välisestä
ehdotuksensa kaatajana ja ehdottaa erään laulun sanoja muutettavaksi
esim. näin:
"Niin huomispäivänä puoluetoveritkin ovat veljet keskenään."
Näyttäisi 1970-luvulta lähtien olleen selviö palkkojen ja sitä seuraavasta hintojen noususta, laskeskeltiin reaaliansionnousua ja lakkoiltiin poliittisistakin syistä ?
Kuinka laajassa tiedossa 1971 on ollut nimimerkki Liimataisen olleen
presidentti Kekkonen ?
UKK lienee käyttänyt muitakin nimimerkkejä presidenttikaudellaan ?
Veikko Palvo
Onko maallamme malttia vaurastua
Sotakorvausten päättyessä 1952 Urho Kekkosen "Onko maallamme malttia vaurastua" on ollut ainakin ajankohtainen, resurssejä riittäisi nyt omankin maan rakentamiseksi ja Urholla näyttäisi olleen selkeä käsitys siitä, miten se tulisi tehdä. UKK89346
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
Investoinneista Suomessa ja muissa maissa.
Presidentti Liimatainen- Kekkonen kirjoittaa 1971 Yleislakosta
puhtaasti palkkalakkona, samoin puhutaan useinkin yhä 2008:kin.
Hinta- ja palkkasäännöstely lopetettiin Tammikuussa 1956, miksi vasta neljän vuoden kuluttua sotakorvausten loppumisesta ?
Olivatko
Arabian ja Kemin lakot olleet esteenä, SKP:n sisäpoliittiset offensiivit ulkopoliittisin perustein ?
Kemin lakossa ja mellakoissa SKP-SKDL ja SNS:kin näyttäisivät olleen keskeisinä toiminnan alullepanijoina 1949.
Hallitus Sapeli-Simosineen oli Kemin lakon osapuolena ja kohteenakin, sillä SKP oli vaatimuksineen jäänyt hallituksen ulkopuolelle ja entinen H:gin Liikkuvan poliisin päällikkö Eero Hautojärvikin ( pidätettiin 19/8 1949 klo 1.10) oli saapunut Kemiin lakkoa johtamaan.
Kemin lakon alkaessa SKP:n suunnittelemat lakot alkoivat kautta Suomen kommunistien julistaessa sosiaalidemokraattien hajottavan ammattiyhdistysliikettä amerikkalaisten ohjeiden mukaisesti.
SAK oli julistanut lakot työrauhavelvoitteen vastaisiksi - hinta-ja palkkasäännöstely oli voimassa - ja SAK:n sääntöjen vastaisiksi
äänin 8 - 6 julistaen työmaat avoimiksi. SAK:lla oli jäseniä n. 100 000 ja
lakkolaisten määräksi arvioitiin 35 000- 70 000, SKP:n poliittisen jaoston kokouksissa lakkolaisten määräksi elokuun 27 pv:nä 1949 arvioitiin 60 - 65 000.
Kemin lakkomellakoiden jälkeen Hertta Kuusinen Budapestistä Moskovan kautta tulleena sanoi SKP:n Politbyroon kokouksessa 23/8 1949 ettei nyt olla ( vielä ? ) vallankumouksellisessa tilanteessa, tilannearviointi
perustunee isän, Otto Wille Kuusisen kannanottoon.
SAK:ta kommunistit eivät halunneet hajottaa peläten joutuvansa eristetyksi omassa järjestössään.
SAJ , 1960 perustettu , oli kommunistien kannalta ammattiyhdistysliikkeen hajoittaja.
Siis mitä 1956 yleislakolla saavutettiin ja miltä taholta ?
Veikko Palvo
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
Investoinneista Suomessa ja muissa maissa.
Presidentti Liimatainen- Kekkonen kirjoittaa 1971 Yleislakosta
puhtaasti palkkalakkona, samoin puhutaan useinkin yhä 2008:kin.
Hinta- ja palkkasäännöstely lopetettiin Tammikuussa 1956, miksi vasta neljän vuoden kuluttua sotakorvausten loppumisesta ?
Olivatko
Arabian ja Kemin lakot olleet esteenä, SKP:n sisäpoliittiset offensiivit ulkopoliittisin perustein ?
Kemin lakossa ja mellakoissa SKP-SKDL ja SNS:kin näyttäisivät olleen keskeisinä toiminnan alullepanijoina 1949.
Hallitus Sapeli-Simosineen oli Kemin lakon osapuolena ja kohteenakin, sillä SKP oli vaatimuksineen jäänyt hallituksen ulkopuolelle ja entinen H:gin Liikkuvan poliisin päällikkö Eero Hautojärvikin ( pidätettiin 19/8 1949 klo 1.10) oli saapunut Kemiin lakkoa johtamaan.
Kemin lakon alkaessa SKP:n suunnittelemat lakot alkoivat kautta Suomen kommunistien julistaessa sosiaalidemokraattien hajottavan ammattiyhdistysliikettä amerikkalaisten ohjeiden mukaisesti.
SAK oli julistanut lakot työrauhavelvoitteen vastaisiksi - hinta-ja palkkasäännöstely oli voimassa - ja SAK:n sääntöjen vastaisiksi
äänin 8 - 6 julistaen työmaat avoimiksi. SAK:lla oli jäseniä n. 100 000 ja
lakkolaisten määräksi arvioitiin 35 000- 70 000, SKP:n poliittisen jaoston kokouksissa lakkolaisten määräksi elokuun 27 pv:nä 1949 arvioitiin 60 - 65 000.
Kemin lakkomellakoiden jälkeen Hertta Kuusinen Budapestistä Moskovan kautta tulleena sanoi SKP:n Politbyroon kokouksessa 23/8 1949 ettei nyt olla ( vielä ? ) vallankumouksellisessa tilanteessa, tilannearviointi
perustunee isän, Otto Wille Kuusisen kannanottoon.
SAK:ta kommunistit eivät halunneet hajottaa peläten joutuvansa eristetyksi omassa järjestössään.
SAJ , 1960 perustettu , oli kommunistien kannalta ammattiyhdistysliikkeen hajoittaja.
Siis mitä 1956 yleislakolla saavutettiin ja miltä taholta ?
Veikko Palvo
SAK siltojen rakentajana ja rakentamisen estäjänä
DDR:n tunnustamiskomitea perustettiin 1/1970 ja SAK lähetti sen varapuheenjohtajaksi edustajansa,. DDR-komitea perustettiin Neuvostoliiton aloitteesta, perustajina mm. Hakaniemen Suomi-DDR-Seura, SAK,
SN-Seura, SKP- SKDL, TPSL ---------
Molemmat Saksat Suomi tunnusti virallisesti 24/11 1972 ja diplomaattisuhteet solmittiin 7/1 1973.
Niilo Hämäläinen - Eheytyksen vuodet, Tammi 1975
ISBN 951 - 30 - 3476 - 3 s. 176 - 177:
"SAJ:n johto ei pitänyt tärkeänä hyviä, maamme virallisen ulkopoliittisen linjan mukaisia suhteita Neuvostoliittoon."
"SAK toimi monissa kansainvälisissä asioissa edelläkävijänä, viittaan vain SAK:n omaksumaan kantaan Saksojen kysymyksessä.
Solmimalla viralliset suhteet molempien Saksojen ammatillisiin järjestöihin
SAK ## tunnusti ## kahden suvereenin Saksan valtion olemassaolon ja niiden nykyiset rajat ennen kuin Suomen valtio."
--------------------------------------------------------
Samoilta tahoilta olivat myöskin Suomen EEC- jäsenyyden vastustajat
http://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus 500:n allekirjoittaman 19/9 1973 vetoomuksen tukena oli 6-8000 mielenosoittajaa, sopimus kuitenkin allekirjoitettiin 5/10 1973.
SAK:n TPSL-rahoitus tuli Neuvostoliitosta ja SAJ:n rahoittajana kirjoitetaan olleen CIA:n.
Tiesivätkö järjestöjen jäsenet ja kannattajat olleensa Saksojen tunnustajana ja EEC-jäsenyyttä vastaan ?
Veikko Palvo
SN-Seura, SKP- SKDL, TPSL ---------
Molemmat Saksat Suomi tunnusti virallisesti 24/11 1972 ja diplomaattisuhteet solmittiin 7/1 1973.
Niilo Hämäläinen - Eheytyksen vuodet, Tammi 1975
ISBN 951 - 30 - 3476 - 3 s. 176 - 177:
"SAJ:n johto ei pitänyt tärkeänä hyviä, maamme virallisen ulkopoliittisen linjan mukaisia suhteita Neuvostoliittoon."
"SAK toimi monissa kansainvälisissä asioissa edelläkävijänä, viittaan vain SAK:n omaksumaan kantaan Saksojen kysymyksessä.
Solmimalla viralliset suhteet molempien Saksojen ammatillisiin järjestöihin
SAK ## tunnusti ## kahden suvereenin Saksan valtion olemassaolon ja niiden nykyiset rajat ennen kuin Suomen valtio."
--------------------------------------------------------
Samoilta tahoilta olivat myöskin Suomen EEC- jäsenyyden vastustajat
http://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus 500:n allekirjoittaman 19/9 1973 vetoomuksen tukena oli 6-8000 mielenosoittajaa, sopimus kuitenkin allekirjoitettiin 5/10 1973.
SAK:n TPSL-rahoitus tuli Neuvostoliitosta ja SAJ:n rahoittajana kirjoitetaan olleen CIA:n.
Tiesivätkö järjestöjen jäsenet ja kannattajat olleensa Saksojen tunnustajana ja EEC-jäsenyyttä vastaan ?
Veikko Palvo
Valtalaki 1941 - 1955
Valtalaki oli ollut voimassa 15 vuotta 1941 - 1955 loppuun asti, jolloin eduskunta ei enää jatkanut sitä.
Hallituksella ei enää 1956 ollut hinta- ja palkkasäännöstelyvaltuuksia.
MTK nosti tuottajahintoja ja SAK vaati kirjeessään 24/1-56 pääministeri Kekkoselle
hallitusta alentamaan elinkustannuksia, vaikkei hallituksella enää säännöstelyvaltuuksia ollutkaan.
Presidentinvaaleissa voittanut Kekkonen pyysi K.A.Fagerholmia hallitustunnustelijaksi ja UKK:n hallitus jatkoi jonkinlaisena toimitusministeriönä.
STK:n ja SAK:n neuvottelut katkesivat tuloksettomina ja
yleislakko alkoi 1/3 1956 klo 06.00 kestäen kolme viikkoa.
-----------
Myöhemmin yleislakon on kirjoitettu olleen 12 markan kapinan, oliko se sitä ?
Veikko Palvo
Hallituksella ei enää 1956 ollut hinta- ja palkkasäännöstelyvaltuuksia.
MTK nosti tuottajahintoja ja SAK vaati kirjeessään 24/1-56 pääministeri Kekkoselle
hallitusta alentamaan elinkustannuksia, vaikkei hallituksella enää säännöstelyvaltuuksia ollutkaan.
Presidentinvaaleissa voittanut Kekkonen pyysi K.A.Fagerholmia hallitustunnustelijaksi ja UKK:n hallitus jatkoi jonkinlaisena toimitusministeriönä.
STK:n ja SAK:n neuvottelut katkesivat tuloksettomina ja
yleislakko alkoi 1/3 1956 klo 06.00 kestäen kolme viikkoa.
-----------
Myöhemmin yleislakon on kirjoitettu olleen 12 markan kapinan, oliko se sitä ?
Veikko Palvo