Hyvät, pahat, uiguurit

[Jussi-Pekka Paija]

Valtaosa Kiinan asukkaista on han-kiinalaisia. Yli miljardin asukkaan populaatioon mahtuu kuitenkin myös useampia vähemmistöjä, kuten uiguurit. Maailman väkirikkaimman valtiossa kyseinen vähemmistö ei kenties täytä ennakkokäsityksiämme: Uiguurien osuus asuttamansa maakunnan 19 miljoonasta asukkaasta on lähes puolet, runsaat 8 miljoonaa henkeä. Turkkilaissukuisten muslimien kansa asuttaa osittain autonomista maakuntaa, Xinjiangia, joka viime päivien ajan on tullut surullisenkuuluisaksi väkivaltaisiksi yltyneiden mellakoiden vuoksi. Kiinan hallinto yhdistää mellakoinnin järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin - vastakeinot ovat sen mukaiset. Miten tähän on tultu?

Xinjiangin maakunta sijaitsee Kiinan luoteisessa osassa. Se liitettiin emämaahan lopullisesti miehityksen kautta vuonna 1949, saaden erikoisaseman autonomisena alueena kuusi vuotta myöhemmin. Historiallisesti tärkeän silkkitien läpikulkualueen merkitys suurvallan kansantaloudelle tänäkin päivänä on merkittävä. Xinjiang kuuluu Kiinan kehitysalueisiin eikä suotta: alueella on runsaasti mineraaleja, öljyä, maakaasua sekä puuvillan kasvattamiseen sopivia alueita. Pelkästään manneralueiden talouskasvun ruokkimiseen luonnonvarat eivät hupene. Ulkomaankaupan viennin arvo yltää miljardeihin dollareihin. BKT:n suuruuden puolesta maakunta kuuluu Kansantasavallan keskikastiin. Tosin kasvu on ollut huomattavan nopeaa viimeiset 10 vuotta. Myös väestönkasvu on suurta, noin 300 000 vuosittain. Pinta-alaltaan maakunta käsittää noin kuudenneksen koko Kansantasavallan alueesta, ulottuen maantieteellisesti lähelle Keski-Aasian muslimivaltioita sekä entisen Neuvostoliiton satelliittivaltioita. Rajanaapureita ovat mm. Mongolia, Venäjä, Afganistan, Pakistan, Tiibet ja Kashmir. Väestön, yhteyksien, pinta-alan, luonnonvarojen ja talouden suhteen pienestä rajaseudusta ei siis ole kyse.

Internetistä on ongittavissa monenlaisia lähteitä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että verkosta on löydettävissä se mitä joku muu haluaa sieltä löydettävän. Puolueeton informaatio on niukassa, etenkin kun kielimuurin sekä sensuurin vuoksi on yhtä mahdotonta päästä vähemmistön kuin valtaväestönkin omille forumeille. Uiguurien, kuten useiden muiden vähemmistökansojen, puolesta ja kenties toimesta toimii kuitenkin koneisto joka pyrkii vaikuttamaan satunnaisen mutta asiasta kiinnostuneen web-surffailijan mielipiteeseen. Alla on koottuna keskeisiä teemoja, puolesta ja vastaan, mitä konfliktin takana nähdään olevan.

Hyvät

Uiguureja sympatisoivat tahot osoittavat syyttävät sormensa Kansantasavallan keskus- ja paikallista hallintoa vastaan: paikallisen väestön kohtelu ei ole ollut mallikelpoista. Alunpitäen Xinjuang on se alue, jossa Kiina aloitti ydinohjelmansa käytännön kokeet vuodesta 1964 eteenpäin. Tuolloin alueella ei juuri elänyt Kiinan kantaväestön edustusta. Nyttemmin tuo edustus on kohonnut 40% populaatiosta. Suurta kritiikkiä ja huomiota aiheuttanut yhden lapsen politiikka on ollut myös maakunnassa pakotetusti käytössä. Sitä on sovellettu siten, että kaupunkilaisilla on oikeus kahteen ja maalaisilla kolmeen lapseen. Lakia valvotaan ankarasti. Ylimääräisten lasten hankinta voi johtaa sakkoihin, abortin painostukseen, uudelleenkoulutukseen työleirillä, työpaikan menettämiseen tai muunlaiseen vainoon ja syrjintään. Lasten rajoittaminen johtaa eräiden väitteiden mukaan kansan elinvoimaisuuden tyrehtymiseen. Poliittisia vankeja kohdellaan surkeasti, pidätyksiä tehdään mielivaltaisesti. Oikeuslaitos on rasistinen ja jäävi. Lukuisten kehitysprojektien vuoksi vieraalle maalle muuttaneet han-kiinalaiset ovat uhka. Syitä tyytymättömyyteen näyttää löytyvän. Pohjalla elää toive suuremmasta autonomiasta, kenties jopa itsenäisyydestä.

Pahat

Uskontonsa islamin vuoksi uiguurit leimataan helposti terroristeiksi. Vahvistusta tälle on sen verran, että USA:n johtaman koalitio on pidättänyt Afganistanin puolella sotakoulutuksesta palaavia uiguureja. Epäillään, että radikaaleja aatteita keränneet kokeneet sotilaat olisivat keräämässä kannattajia Xinjuangin uiguurien keskuudesta. Tästä todisteena juuri ennen Olympialaisia kaksi uiguuria suoritti itsemurhaterrori-iskun räjähteiden ja teräaseiden kanssa Kiinan poliiseja vastaan tappaen ja haavoittaen useita kymmeniä. Kiinan hallinto on tarttunut terrorismi -korttiin yhtä hanakkaasti kuin Tsetseenejä hieman kaikesta syyttävä Venäjä tai al-Qaidaa yhä jahtaava USA. Syyskuun 11. mainingeissä uiguurien eräs kannattama järjestö joitui Yhdysvaltojen mustalle listalle antaen Kiinan hallinnolle lähes vapaat kädet toimia kapinamielisten uiguurien kanssa kaikessa hiljaisuudessa. Nyttemmin kun uiguurien mellakkoja on taltutettu, viralliset kommentit ovat yhtä tylyjä kuin yksipuolisia. Xinjiangin maakunnan puhemiehen mukaan (joka kuuluu han-valtaväestöön) veriseksi yltyneet protestit ovat ulkomailta johdetun, kansainvälisen rikollisuuden ja terroristien toimeenpanemaa. Muut syyt mellakoihin ovat virallisesti huhuja, tuulesta temmattua propagandaa. Uiguurien itsensä mukaan mellakat syntyivät siitä kun han-kiinalaiset hyökkäsivät rauhanomaisen protestimarssin kimppuun. Viranomaisten haluttomuus rangaista pahantekijöitä laukaisi laajemmat levottomuudet. Toisaalta uiguureja on enemmän kuin meitä suomalaisia. Jos kuitenkin vain joitain satoja osallistuu väkivaltaisiin mielenosoituksiin, kyseessä on oltava jonkinlainen ääriaineisto mikä ei nauti suurempien kansanjoukkojen tukea. Tai kenties osallistusmishaluttomuuden syynä on kostotoimien pelko?

Lopuksi

Olivat taustatekijät mitkä tahansa, on selvää että tilanne ei ratkea verenvuodatuksella. Han-kiinalaisten osuus Xinjuangin väestöstä on saavuttanut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana jo lähes uiguurien tason syöden uskottavuutta itsenäisyysvaatimuksista. Sisäinen sekasorto ei kuitenkaan ole minkään suurvallan kuin pienemmänkään valtion etu. Historia opettaa, että vastaavissa tilanteissa väkivallan kierteen voi pysäyttää vain myönnytysten ja kompromissien avulla. Kiinalle tärkein lienee päämäärä; assimiloida etniset ryhmät mahdollisimman tehokkaasti. Aika näyttää, millaisilla keinoilla tämä toteutetaan.

Lähteet:
Verkkolehti CNN (7.7.2009)
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html

Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen kotisivu (7.7.2009):
http://www.kepa.fi/kumppani/3134/

Maailmansivu Ry:n kotisivu (7.7.2009):
http://www.maailmansivu.fi/uutiset?82

Asia Times Online (7.7.2009):
http://www.atimes.com/atimes/China/KE28Ad01.html

Muslimien uutissivusto ja nettiyhteisön Muslim Village keskustelut (7.7.2009):
http://muslimvillage.com/forums/index.p ... pid=677737
http://muslimvillage.com/forums/index.p ... ntry832984

Irmgard Coninx Stiftung (7.7.2009):
http://www.irmgard-coninx-stiftung.de/f ... /DiDio.pdf

Wikipediasta talous- ja yleistietoa (7.7.2009):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkitie
http://en.wikipedia.org/wiki/People%27s ... c_of_China
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Ch ... per_capita

[Jussi-Pekka Paija]

Jatkopuheenvuoro aiheesta:

Kiista uiguurien asemasta jatkuu edelleen. Levottomuuksissa on kuollut jo lähes kaksi sataa, tuhansien loukkaantuneiden ohella.

Uusi taistelukenttä oikeuksien puolesta syntyi kuitenkin kaukana luoteis-Kiinasta. Australian Melbournen kansainvälisillä elokuvajuhlilla Kiinan edustajat jättäytyivät pois tapahtumasta paikalla esitettävän uiguurien keulakuvaa, Yhdysvaltoihin paennutta ex-poliittista vankia Rebiya Kadeeria, käsittelevän dokumentin vuoksi. Dokumentin on ohjannut austraalialainen. Ennen poisjäämistä Kiina oli pyrkinyt painostamaan tapahtuman johtajaa jättämään elokuvan pois ohjelmistosta. Painostuksen vuoksi elokuva sai runsaasti huomiota, ja ylimääräisen esityskerran elokuvafestivaaleilla.


Lähde:

YLEn kulttuuriuutiset 23.7.2009

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/07 ... 79288.html

[Jussi-Pekka Paija]

YLE:n teksti-TV:n 26.7. uutisten mukaan uiguuri-dokumentin esittäminen filmifestivaaleilla aiheutti ilmeisesti kiinalaisten hakkereiden hyökkäyksen tapahtuman web-sivulle lauantaina 25.7.. Pahantekijät virittivät sivustoon Kiinan lipun ja aiemmin mainitun uiguurijohtajan vastaisia iskulauseita.