Veikko Palvo kirjoitti: Jokseenkin samaa mieltä, mutta miksiköhän Vihavaisen "Länsimaiden tuhoa" näytettäisiin laajalti kritisoitavan?
Varmaan siksi, koska on hyvin hankala käsittää, mitä Vihavainen oikeastaan haluaa tai yrittää sanoa.
Veikko Palvo kirjoitti: Vihavainen kirjoittaa sivulla 127. "Klisee tai ei, joka tapauksessa on vaikea liioitella sen seikan merkitystä, että kulttuurimme muutos on viimeisen puolen vuosisadan kuluessa ollut valtava."
Otetaan vertailun vuoksi länsimaisen kulttuurin muutokset erään toisen vastaavan puolen vuosisadan ajanjakson aikana, vuodesta 1850 vuoteen 1900. Ajanjakson alkaessa orjuus oli vielä laillista eräässä atlantintakaisessa länsimaassa, ja Euroopan kartasta huomattavan osan muodostivat dynastisesti hallitut itsevaltaiset suuret ja pienet valtiot. Talouselämä oli edelleen maatalousvaltaista. Tieto kulki paikasta toiseen lähinnä painettuna sanana tai lennättimellä.
Ajanjakson loppuun mentäessä teollistumiskehitys oli käytännössä viety loppuun, kansallisvaltiot olivat muotoutuneet Euroopassa, edustuksellinen ja perustuslaillinen hallinto tekivät tuloaan, radio ja elokuvat oli keksitty, ja valloitetuista siirtomaista saapui jatkuvasti Euroopan suurkaupunkeihin maahanmuuttajia eksoottisine ja outoine tapoineen.
Mikä tekee nyt päättyneen puolivuosisadan muutoksesta jotenkin erityisen radikaalin ja valtavan, ja mikä tässä nykypäivän tilanteessa lopulta on niin erikoista? Paitsi tietysti se, että näillä näkymin ei ole tiedossa mitään massiivisia maailmansotia, mikä tietystikin tekee länsimaisen kulttuurin tuhosta vieläkin epätodennäköisemmän.
Veikko Palvo kirjoitti:Myös niille suurten ikäluokkien edustajille nykyisen nuorison ohella, jotka ovat muutoksen eläneet, tuottaa vaikeuksia palata menneeseen ja tajuta mikä oli toisin. "1950-luv. meillä ei ollut tavarapaljoutta, ......ratkaisevan eron kuitenkin aiheuttavat materiaaliset tekijät eivätkä niinkään kulttuurilliset."
"Maailma oli tuolloin kova ja armoton itse kullekin..............valtio ei vielä pönkittänyt jokaisen itsenäistä toimeentuloa kuten nykyään."
Vertailut voi aina suhteuttaa sen mukaan, mitä kulloinkin haluaa todistaa. Viisikymmenluvullakin oli melkoinen tavaranpaljous verrattuna sota-aikaan, mikä ilmeni suomalaisessakin kulttuurissa. Havukka-ahon ajattelijakin joi maitonsa jo muovimukista, ja Coca-Colalla oli Suomessa jakeluverkosto.
Lisäksi, kaikissa länsimaissa menneisyys ei lopultakaan ole niin kaukana kuin Vihavainen haluaa esittää. Puolalaisen ystävättäreni - hiilikaivosmiehen tytär - suurinta hupia oli lapsena sotatilan aikana kulkea juuttisäkki kourassa noutamaan perunoita, joita tuotiin kaupungin torille hevoskyydillä viikoittain. Hänestä oli hauskaa, miten kärrykuski huuteli jo kaukaa
"kaar-tofly, kaar-tofly".
No, nyttemmin hänellä on Škoda Octavia, kaksi iPhone-matkapuhelinta, kaksi koiraa, mukava asunto puutarhoineen Marymontin kaupunginosassa, hyvä työ journalistina ja kaksi poikalasta, joista vanhin käy yksityiskoulua.
Poikkesimme viime maanantaina Varsovassa käydessäni sushi-lounaalla. On se materialismi, dekadenssi ja monikulttuurisuus sitten hirveää.
Veikko Palvo kirjoitti: Mutta eivätköhän suurimmat ristiriidat Eurooppaan muuttajien ja alkuperäisväestön välillä aiheudu siitä, etteivät turvapaikanhakijat ole historian kuluessa tehneet paljoakaan Euroopan olojen kohentamiseksi?
Meinaatko, että turvapaikanhakijain ja pakolaisten olisi pitänyt ratkaista uuden kotimaansa sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, vai minkälaista "olojen kohentamista" tarkoitat? Eiköhän se nyt riitä, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset pyrkivät elämään ihmisiksi ja kunnon kansalaisina.
Best,
J. J.