Pentti Renvall Äänislinnassa

[Tapio Onnela]

Luin vastikään Paavo Alkion Sotatuomarin päiväkirjaa, (toim. Erkki Rintala, Ajatus 2003) jossa törmäsin minulle aiemmin tuntemattomaan seikkaan, eli siihen, että tunnettu suomalainen historiantutkija Pentti Renvall (1907-1974) oli myös sodan aikana Itä-Karjalassa, ainakin Äänislinnassa (siis Petroskoissa). Mikähän virka hänellä siellä mahtoi olla, valistusupseeri? Alkio kirjoitaa:

5.9. 1943: Kävin päiväkahvilla tri ja rva Renwallin luona. Renwall tutkii suomalaisten osuutta Karjalan SNT:n kulttuurissa. s. 404

ja toisen kerran:

2.8. 44: Renwall lähetti ylipainoksen suomalaisuustutkielmastaan, Itä-Karjalan oloja koskevan siis. Mielenkiintoinen, objektiivinen. s.479

Kiinnostava pikku tutkielma suomalaisten asemasta Neuvosto-Karjalassa, ja löytyyhän se sitten netistä, eli tästä:
Neuvosto-Karjalan suomalaisuuden kriisin alkuvaiheita (Historiallinen Aikakauskirja 1944, n:o 2)

[ajnyga]

Lähempänä kuin arvaatkaan todetaan seuraavaa:

Itä-Kar.SE:n tiedusteluosaston fil.tri Pentti Renvall 10/1941 Äänislinna-Petroskoihin sotasaalisarkistojen ja -kirjojen keräämistä organisoimaan.

[Jyrki Ilva]

Pentti Renvallin roolia sivutaan myös seuraavassa artikkelissa:

Ilkka Mäkinen: Kirjat ja arkistot suomalaisten saaliina jatkosodassa
(Kansalliskirjasto 2/2006)

Artikkeli on myös luettavissa verkon kautta (edellyttää Elektra-palvelun
käyttöoikeutta, joka useimmilla yliopistoilla on):
http://www.doria.fi/handle/10024/24392

Renvallin HAik:in numerossa 2/1944 julkaistu artikkelin lukeminen
verkon kautta edellyttää Peri+:n käyttöoikeutta (kuuluu samaan
pakettiin Elektran kanssa); Tapion viestissä käytetty proxy-linkki
toimii ainoastaan Turun yliopiston käyttäjille, mutta HAik:in vanhat
vuosikerrat löytyvät siis seuraavasta osoitteesta :

http://digi.lib.helsinki.fi/aikakausi/s ... rnalTitles

Lehden tiedot näkyvät vain niille, joilla on aineiston käyttöoikeus;
etäkäyttö on mahdollista oman organisaation etäkäyttöpalvelun kautta.

[nylander]

Perusteellisin tiedossani oleva selvitys aihepiiristä on Tenho Pimiän tutkimus Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941 - 1944. Ajatus 2007, joka pohjautuu tekijän väitöskirjaan.

Pimiän kirjassa on mainintoja Renvallista Itä-Karjalassa, ja onpa teokseen läydetty valokuvakin Renvallista harjoittamassa "kansallisia tieteitä" tällä Akateemisen Karjala-Seuran ylimuistoisella perintömaalla.

[Jyrki Ilva]

Perusteellisin tiedossani oleva selvitys aihepiiristä on Tenho Pimiän tutkimus Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941 - 1944. Ajatus 2007, joka pohjautuu tekijän väitöskirjaan.

Pimiän kirjassa on mainintoja Renvallista Itä-Karjalassa, ja onpa teokseen läydetty valokuvakin Renvallista harjoittamassa "kansallisia tieteitä" tällä Akateemisen Karjala-Seuran ylimuistoisella perintömaalla.

Pimiän väitöskirja (joka on vuodelta 2009) löytyy myös verkosta, mutta sen
rajaus näyttää olevan kapeampi, eikä siinä ainakaan pikaisen selailun/haun
perusteella käsitellä Renvallia:

Tenho Pimiä: Tähtäin idässä : suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa (Jyväskylä studies in humanities 124, 2009)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3686-0

[Tapio Onnela]

Artikkeli on myös luettavissa verkon kautta (edellyttää Elektra-palvelun käyttöoikeutta, joka useimmilla yliopistoilla on):
http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1220134
...
Renvallin HAik:in numerossa 2/1944 julkaistu artikkelin lukeminen
verkon kautta edellyttää Peri+:n käyttöoikeutta (kuuluu samaan
pakettiin Elektran kanssa);
...
Lehden tiedot näkyvät vain niille, joilla on aineiston käyttöoikeus;
etäkäyttö on mahdollista oman organisaation etäkäyttöpalvelun kautta.

Suuret kiitokset Jyrkille lisäyksistä. Ikävä todeta kuitenkin miten hankalaa ja rajoitettua näiden aineistojen käyttö kuitenkin käytännössä vielä on.

[Jyrki Ilva]

Nyt kun luin (selailin) tuon Renvallin HAik-artikkelin läpi, täytyy kyllä
sanoa, että se on (aikakauden retoriikasta ja kansallisuuskäsityksistä
suodatettuna) oikeastaan varsin asiallinen, ja historiantutkijoiden
tavanomaisiin intresseihin nähden yllättävä myös siksi, että se on hyvin
tuoretta historiaa käsittelevää tutkimusta.

Perusteellisin aihepiiriä käsittelevä moderni tutkimus lienee Markku
Kangaspuron vuonna 2000 ilmestynyt väitöskirja, joka on luettavissa
myös verkon kautta (edellyttää Elektra-palvelun käyttöoikeutta):

Markku Kangaspuro: "Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta :
nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä vuosina
1920-1939" (Bibliotheca Historica 60, Suomalaisen kirjallisuuden seura,
Helsinki 2000).
http://www.doria.fi/handle/10024/12661

Kangaspuro kirjoittaa Renvallin artikkelista seuraavaa (em. teos, sivu 33):

Neuvosto-Karjalan suomalaista vaihetta käsittelevän tutkimuksen uranuurtajan paikalle voidaan sijoittaa kuitenkin vain yksi henkilö, Pentti Renvall. Hän kokosi Suomen Itä-Karjalan miehityshallinnon palveluksessa ollessaan Petroskoista nyttemmin Kansallisarkistoon tallennetun aineiston, jonka perusteella hän kirjoitti Historiallisessa Aikakauskirjassa 2/1944 ilmestyneen artikkelin ”Neuvosto-Karjalan suomalaisuuden kriisin alkuvaiheista”.

Artikkeli oli tarkoitettu avaukseksi myöhemmin tapahtuvalle aiheen perusteellisemmalle käsittelylle. Renvall pyrki hahmottamaan Neuvosto-Karjalan kehitystä ja suomalaisten punaisten toimintaa suomalaiskansallisessa hengessä. Hänen käsityksensä mukaan suomalaiset syrjäytettiin, koska he ”eivät olleet riittävän internationalistisia voidakseen unohtaa kielensä ja kansallisuutensa”. Renvallin mukaan oli luonnollista, että ”länsimaisen sivistyksen piiristä” tulleet suomalaiset tunsivat ”ylemmyyden tunnetta” venäläisten rinnalla ja eristäytyivät heistä. Tämä johti kansallisuuksien väliseen kilpailuun ja lopulta suomalaisten jo verenperintönä saaman venäläisvihan puhkeamiseen. Suomalaisten kansallinen ”vaisto ja harkinta” johtivat heidät Renvallin mukaan ”niin erottamattomasti suomenkielisyyteen Neuvosto-Karjalassa... että heidän oli mahdotonta noudattaa kansallisuuspolitiikassa niin varovaista linjaa, että se olisi pelastanut heidät”.

Renvallin selitykset nationalismin merkityksestä ja roolista perustuvat vielä käsityksiin ikiaikaisista verenperintöön perustuvista kansakunnista ja niiden luonnollisesta kansallisvaistoon perustuvasta nationalismista. Renvallin tulkintojen ja kysymyksenasettelun vanhentuneisuudesta huolimatta hänen tutkimuksensa lähtökohta kansallisen elementin ja suomalaisten toiminnan merkityksestä Neuvosto-Karjalassa on säilyttänyt kiinnostavuutensa. Myös tässä tutkimuksessa yritetään vastata näihin samoihin kysymyksiin erilaisesta kysymyksenasettelusta huolimatta.

[Jyrki Ilva]

Suuret kiitokset Jyrkille lisäyksistä. Ikävä todeta kuitenkin miten hankalaa
ja rajoitettua näiden aineistojen käyttö kuitenkin käytännössä
vielä on.

Juu, sanopa muuta, käyttöoikeudellistenkin käyttäjien kohdalla ongelmia
aiheuttaa etäkäyttö: kun kaikilla organisaatioilla on omat etäkäyttö-
palvelunsa, ei ole mitään yleispätevää ja suoraan toimivaa linkkiä,
jonka voisi antaa kaikille. SFX-linkityskään kun ei ole mikään
yksinkertainen ratkaisu.

Unohdin lisäksi, että nuo Elektran urnit vievät tällä hetkellä suoraan pdf:ään
eivätkä artikkelin metatietoihin (tilapäinen bugi), joten muutin ne
perinteisiksi URL:eiksi, jotta niiden kautta päätyy vähän informatiivisempaan
paikkaan myös ilman käyttöoikeutta.

[Tapio Onnela]

Ikävä todeta kuitenkin miten hankalaa ja rajoitettua näiden aineistojen käyttö kuitenkin käytännössä vielä on.

Juu, sanopa muuta, käyttöoikeudellistenkin käyttäjien kohdalla ongelmia aiheuttaa etäkäyttö: kun kaikilla organisaatioilla on omat etäkäyttö-palvelunsa, ei ole mitään yleispätevää ja suoraan toimivaa linkkiä, jonka voisi antaa kaikille. SFX-linkityskään kun ei ole mikään yksinkertainen ratkaisu.

Tämä on oikeastaan aika vakava puute, koska se todellakin hankaloittaa huomattavasti tieteellistä keskustelua verkossa. Onhan tilanne mahdoton, jos ei voida linkittää suoraan artikkeliin, johon viitataan, vaikka periaatteessa sen pitäisi olla mahdollista. Kuinka moni "taviskäyttäjä" esim edes tietää mitä hittoa tuo SFX-linkitys edes tarkoittaa, minä ainakaan en tiedä, muistan ihmetelleeni jossain kirjastotietokantojen hakutuloksissa sitä ennenkin.

[MM]

Tässä linkissä on dosentti Ilkka Mäkisen luentosarja Itä-Karjalan sotasaaliskirjoista ja -arkistoista.

http://www.suomenkirjastomuseo.fi/sotasaalis.pdf

[Eki]

Tässä linkissä on dosentti Ilkka Mäkisen luentosarja Itä-Karjalan sotasaaliskirjoista ja -arkistoista.

http://www.suomenkirjastomuseo.fi/sotasaalis.pdf

Tuli vastaan pieni dokumentti, jonka mukaan "Äänislinnan keskuskirjaston" lainaustoiminta on alkanut juuri siitä, että Pentti Renvall on toimittanut sotatuomari Paavo Alkiolle lainaksi painotuotteen nimeltä "Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan perustuslaki." Kirja on annettu lainaksi 14.10.1941, siis kaksi viikkoa Petroskoin valtaamisen jälkeen.

[Veikko Palvo]

"Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan perustuslaki." Tämä on tapahtunut 14.10.1941, siis kaksi viikkoa Petroskoin valtaamisen jälkeen.

Tuo "Karjalais-Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavaltahan" perustettiin maaliskuussa 1940 heti samassa kuussa tehdyn Moskovan rauhan jälkeen ja monet Terijoen hallituksen ministerit jatkoivat toimiaan Petroskoissa.

Otto Wille Kuusinen oli päämiehenä 1956 saakka, jolloin Hrushtshov muutti jälleen neuvostotasavallan nimen.
Milloinkahan tuo Uuden Neuvostotasavallan perustuslaki on laadittu?
Neuvostoliiton
Moskovan rauhassa ottama Suomen Karjala - entinen - lienee lakia laadittaessa ollut tyhjä asukkaista, NL ei ollut vielä ehtinyt siirtää siviiliväestöään alueelle?
Ja
olikohan laki kopio Neuvostoliiton laeista tarkoitukseensa sopivalla tavalla täydennettynä?

Veikko Palvo

[Eki]

...
Tuo "Karjalais-Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavaltahan" perustettiin maaliskuussa 1940 heti samassa kuussa tehdyn Moskovan rauhan jälkeen ja monet Terijoen hallituksen ministerit jatkoivat toimiaan Petroskoissa.

...

Veikko Palvo

Kiitti!

Muokkasin omaa viestiäni toivon mukaan hiukan ymmärrettävämmäksi. Sanomani pyrki olemaan se, että aika vikkelään monenlainen toimeliaisuus alkoi Äänislinnassa. Niin, että ensimmäinen kirjaston lainauskin tapahtui jo 14.10.41.

[Veikko Palvo]

Kiitti!

Muokkasin omaa viestiäni toivon mukaan hiukan ymmärrettävämmäksi. Sanomani pyrki olemaan se, että aika vikkelään monenlainen toimeliaisuus alkoi Äänislinnassa. Niin, että ensimmäinen kirjaston lainauskin tapahtui jo 14.10.41.

ItäKar.SH:n rikostutkintaelin mm. perustettiin 10.1941 toimien yhdessä sille alistettujen sotapoliisijoukkueiden kanssa, ensimmäinen Äänislinnan poliisipäällikkö nimitettiin 1942 alussa.
Järjestyspoliisi aloitti toimintansa 6.1942 vahvuutenaan 123, joista 45 oli sotilaspoliiseja.

Äänislinnan varuskunnan ensimmäiseksi päälliköksi nimitettiin 11.1941
ev.ltn. Paavo Susitaival. Ja mm. Äänislinnan ja muualta tuodun väestön kirjaamisen
aloitti Väestötoimisto 10.1941

Urho Kekkonen mm. tuon ajan 1941 - 1943 monissa kirjoituksissaan rinnastaa
3.1940 perustetun O.W.Kuusisen Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan Terijoen hallitukseen.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Karel ... R_1940.jpg

"Pentti Renvall toimitti 14.10.1941 sotatuomari Paavo Alkiolle tuon neuvostotasavallan perustuslain painettuna, 2 viikkoa Petroskoin valtaamisen jälkeen."

Äänislinnan kirjastoa ei mainita perustetuksi myöhemminkään esim.
Jukka Kulomaa, SHS Helsinki 1989, Hist. Tutkimuksia 148. Äänislinna 1941-1944.
Tuohon O.W.Kuusisen Karjalais-Suomalaisen Neuvostotasavallan Perustuslakiin liittyen voisi kysyä, mitä Suomea koskevaa siinä mahdollisesti oli?
Ja
miten O.W.K.:n Neuvostotasavallan perustuslaki poikkesi muiden neuvostotasavaltojen perustuslaeista, jos poikkesi?

Suomenkielinen kirjanen se on nähtävästikin ollut, täydensikö se NL:n perustuslakia?
Suomen
Moskovan rauhassa menettämä "Autio - Karjala" tuskin tuollaista perustuslakitäydennystä ja -lisäystä tarvitsi?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Tässä linkissä on dosentti Ilkka Mäkisen luentosarja Itä-Karjalan sotasaaliskirjoista ja -arkistoista.

http://www.suomenkirjastomuseo.fi/sotasaalis.pdf

Tenho Pimiä, Sotasaalista Itä-Karjalasta, Gummerus 2007 mukaan ( s. 32. )
Äänislinnan
museon kirjastossa oli 40 - 50 hyllymetriä enimmäkseen venäjänkielistä kirjallisuutta,
seassa myös Talvisodan jälkeen ilmeisesti Viipurin kirjastosta Petroskoihin tuotua.

Sot.virkailija, kansantieteilijä Eino Nikkilä ( 1904 - 1985 ) laati alkusyksystä 1941 It.KarSE:lle toimintasuunnitelman "Kiireellisimmistä tehtävistä Itä-Karjalan kulttuurimuistojen" säilyttämiseksi. ( Kustaa Vilkuna mukana suunnitelmaa laadittaessa )
Kaksi kk:tta Petroskoin valtaamisen jälkeen E.Nikkilä sai It.Kar.SE:ltä käskyn tehdä selkoa Aunuksen alueen kulttuurimuistoista. Ja 2 vk:n aikana Nikkilä ehti alustavasti paneutua erit. Syvärin luostariin ( neuvostoaikana ollut vankilana ) ja Äänislinnan museoon, S-KSNT valtion keskusmuseoon.

Propagandanäyttely, alakerrassa Itä-Karjalan mineraali-, puunjalostus- ja vähäinen maatalousnäyttely. Toisessa krs:ssa pieni kansantieteellinen osasto vallankumoushistorian osaston varjossa. Kolmannessa krs:ssa arkeologiaa, Itä-K.:n historiaa, Karjalan vapaustaisteluita ja Talvisotaa esittelevät osastot.
Äänislinnan museo oli sijoitettu Omega-tehtaiden ent. kirkkoon.

Kartongille liimattuja venäjänkielisin tekstein varustettuja kuvia rakennuksesta löytyi
18 laatikollista, sekä negatiivilevyjä n. 30 laatikollista. Nikkilän mukaan kuvat olivat samoilta aloilta kuin näyttely ylipäätään ja tekniseltä tasoltaan heikkoja,

Museon
arkisto ja kuvakokoelma oli Nikkilän tarkastuskäynnin ( 2 kk valloituksesta ) aikaan jo siirretty historiantutkija Pentti Renvall´n käyttöön, hän kirjoitti tutkimusta Neuvosto-Karjalan suomalaisvaikutuksesta.

TK-mies Sakari Pälsi kävi myös Äänislinnan museossa, jossa ikonit ja wanhat ortodoksiset liturgiakirjat olivat varastohuoneissa rojun joukossa, Pälsi sanoi myös alueen kylissä heitetyn ikonit yms. rojutavaran sekaan.
TK-miehet Sakari Pälsi, Olavi Paavolainen ja taidehistorioitsija Lars Petterson keräsivät Itä-Karjalasta ikonikokoelman.

Äänislinnan kirjasto näyttäisi olleen pieni ja venäjänkielistä kirjallisuutta joukossa neuvostolaisten sotasaalista 1940 Viipurista Talvisodan rauhan jälkeen.
Ikonit ja harvat ja wanhat ortodoksiset arvoteokset eivät kenties ilman suomalaistoimia olisi säästyneetkään, eivät myöskään vanhat ikonit?
Mutta
mitenkähän NL:n sanelema sotasaaliin arvo, 22 sotakorvausmiljoona $:a on selitettävissä?
Luokitteliko NL ja LVK myöskin PunaArmeijalta sotasaaliina saadun "aseavun" mukaan?

Veikko Palvo