Tapio Onnela kirjoitti:Jälkiviisaus on parasta viisautta, mutta kannattaisi minusta kuitenkin aina muistaa, etteivät menneisyyden ihmiset tienneet mitä me tiedämme. Tilanne ennen sotaa, sodan aikana ja heti sodan jälkeen oli kyllä Suomessa hyvin vaikea poliittisille johtajille, joten vaikea mennä nykypäivän moraalin kannalta tuomitsemaan kovin jyrkästi ainakaan.
Mutta kyllä kait "menneisyyden ihmisetkin" tiesivät milloin toimivat tietoisesti väärin tai jopa suorastaan vastoin lakeja. Olihan monet heistä oikein lakimiehiä koulutukseltaan. Lieneekö joiltain lakimiehiltä rehellisyyden tunto haihtunut vaikkapa sotasyyllisyysjutun myötä? Kyllä kait politiikkakin voi olla rehellistä, vaikka ainakin Keskustan piirissä se taitaa olla mahdottomuus ihan jo historiankin valossa ja aina nykypäiviinkin saakka, ihan "yllättäen ja pyytämättä".
Kekkosesta on tällainenkin määrittely olemassa, eli nyt pitää lainata Viljami Kalliokoskea, joka sanoi ”Urho Kekkosen politiikan ainoa sisältö on Urho Kekkonen”.
Kekkosen suhtautumista NL:oon voisi kuvata näinkin: "Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin antoi meille rauhan".
Kekkosen liikuttava puhe Stalinin kuoltua kannattaa lukea tai kuunnella YLEn Elävästä arkistosta.
Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/s ... media=9143
http://antifasistit.blogspot.com/2009/0 ... kosen.html
"Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä."
Kyllä tällainen "10 miljoonan törkeydet" paljastanut tutkia pitäisi palkita vähintäänkin "kullalla ja mirhamilla".
Tuntuu suorastaan kornilta lukea juttuja vaikkapa "Noottikriisin ratkaisusta", jos esitetyt väittet NL:n nootin tilaamisesta ovat totta.
Sain aivan äskettäin sattumalta haltuuni Suomen Kuvalehden numeron 47. Se ilmestyi 25.11. 1961. Lehden kannessa komeilee vasemmalla Kekkonen käsi ojossa keskelle päin ja oikealla Hrutshev samoin käsi ojossa keskelle päin ja taustakuvana on NL:n kartta, jonka keskipisteenä on "Nowosibirsk". Otsikkona kannessa lukee SUOMEN KUVALEHTI ja heti sen alla päiväyksen jatkona Moskovan nootin varjossa s. 18-23.
Itse juttu on Sakari Virkkusen tekemä "Ulkoministeri Karjalaisen epäpoliittinen haastattelu", jossa Ahti ei sano sanaakaan politiikkaa tai kerro mitään kyseisestä noottikriisistä, vaan hän kertoo matkalla nähdyistä taidenäyttelyistä yms. matkatunnelmista. Toinen osa on Eila Jokelan kirjoittama kuvareportaasi "Joko painot riittävät?" eli juttu vakavailmeisistä suomalaisista puoluepoliitikoista vakuuttelemassa Paasikiven linjan pitävyyttä. Loppuosa on Novosibirskin kaupungin esittelyä. Sivulla 25 on vielä erikseen kuvallinen esittely Suomen neuvottelijat Novosibirskissä.
-----------------------------------------------------------
Lisäänpä vielä tähän loppuun tuon neuvotteluporukan mukaan. Silloin ikä lisättiin aina mukaan.
Suomen neuvottelijat Novosibirskissä
SK 47, 25.11.1961, sivu 25:
Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen, 61, ulkoministeri Ahti Kalle Samuli Karjalainen, 38, suurlähettiläs Eero Aarne Wuori, 61, UM:n vt. kansliapäällikkö Eino Jaakko Hallama, 44, presidentin kanslian päällikkö Kurt-Henrik Wilhelm Westerholm, 41, presidentin vanh. adjutantti Kaarlo Olavi Leinonen, 47, tulkki Kustaa Adolf Loikkanen, 64.