Mikä kuollut ja maahanlyöty liike oli se, joka vastaanotti 3 miljoonaan markkaa Neuvostoliitolta yli puoli vuotta kestäneen telakkalakon ja lähes vuoden kestäneen satamalakon lakkokassoihin? Mikä kuollut ja maahanlyöty liike oli se, joka harjoitti työmaaterroria, joka kohdistui porvareihin ja "sosialifasisteihin?
Mikä kuollut ja maahanlyöty liike oli se, joka julkaisi kapinaoppaan "Voiton tie" vuonna 1928? Tuure Lehénin kirjoittama kapinaopas Voiton tie julkaistiin myös saksaksi käännettynä nimellä "Der Weg zum Sieg", salanimellä Alfred Langer.
Tuure Lehén: "Tavallinenkin sota on poliittista taistelua sikäli, että se on aina politiikan jatkoa, määrätyn politiikan toteuttamista 'toisilla keinoilla'. Mutta silloin kun tällaisessa sodassa tämän politiikan välikappaleiden, armeijoiden tehtävä voidaan ratkaista yksinomaan puhtaasti sotilaallisten näkökohtien mukaan, niin sodan erikoiselle muodolle, aseelliselle kapinalle on luonteenomaista, että aseellisen taistelun täytyy joka askelella käydä käsi kädessä poliittisen taistelun kanssa joukkojen voittamisessa."
Kapinan keinoina terrori ja panttivankien otto olivat Lehénille yhtä luonnollisia asioita kuin ne olivat olleet myös bolshevikeille vuonna 1918. Vallankumoustaistelujen kokemusten suuri opetus oli se, ettei työväenluokan viholliseen voitu humaanisuudella vaikuttaa eikä sitä sillä voittaa:
"Sen vuoksi on virheellistä osoittaa humaanisuutta ilmeiselle viholliselle. Humaanisuus on paikallaan vain vallankumouksen ystäviä kohtaan ja sellaisia aineksia kohtaan, jotka todennäköisesti ovat voitettavissa vallankumouksen puolelle. Vallankumouksen ilmeisen vastustajan suhteen on välttämätöntä ankaran vallankumouksellisen järjestyksen, siis myös terrorin sovelluttaminen. Missä määrin terroria on sovellutettava, on puhdas tarkoituksenmukaisuuskysymys. Sama koskee kysymystä panttivangeista. Kaikkien vallankumouksellisten taisteluiden ja sotien historia on osoittanut, että panttivankien ottaminen oikealla hetkellä voi olla erittäin tehokas taistelukeino porvariston julmuutta ja raakuutta vastaan."
"Tämän taistelun eräs tärkeimpiä edellytyksiä on väsymätön itsepintainen, mistään terrorista säikkymätön järjestelmällinen työ porvariston aseellisten voimien keskuudessa, sotamiesjoukkojen säännöllinen vallankumouksellinen kasvatus. Tämä työ on aina mahdollista, myös vaikeimmissa olosuhteissa. Mutta parhaimmassakin tapauksessa se jää vain vaarattomaksi näpertelyksi, ellei se nojaudu kiinteihin organisatorisiin tukikohtiin, aktiivisesti työskenteleviin soluihin itse joukko-osastojen keskuudessa. Solun on ymmärrettävä kasvattaa sotamiesjoukkoja vallankumouksellisesti, ryhmittää vallankumoukselliset ainekset ja myötätuntoiset myös organisatorisesti ympärilleen ja asettua sotamiesten kaikkien joukkovaatimusten ja joukkotoimintojen etunenään. On ilman muuta selvää, että sellaisella solulla on ratkaiseva merkitys välittömälle taistelulle sotaväestä."
"Sotilaitten keskuudessa harjoitettava propaganda on niin johdettava, että näiden yleinen mielipide halveksien kääntyy armeijan upseeriston ja suojeluskuntajohdon lahtariaineksia sekä porvariston erikoisjoukkoja, ylioppilaskaarteja, oleellisia rikkurijärjestöjä ym. vastaan. Näin toimien edistetään porvarien väkivaltakeinojen rappeutumista ja kohotetaan työväestössä rohkeutta ja taisteluhalua. Ja sitten kun vallankumouksellisen tilanteen tullen porvaristo aikoo käyttää sotaväkeä vallankumouksellista työväkeä vastaan, on niin toimittava, että mahdollisimman monet sotaväen osastot, porvarillisia johtajiaan vastaan nousten menisivät työtätekevän kansan puolelle ja auttaisivat sitä lyömään lahtarit ja kukistamaan kapitalistisen rosvojärjestelmän."
Edellä mainitusta syystä Suomen valtio jätti 100 000 vasemmistolaista asevelvollista vaille sotilaallista koulutusta 1920-luvulla ja 1930-luvulla.