Jansson kirjoitti:Sitaattioikeus kuulunee nykyisinkin oppikirjoihin oikeustieteellisessä - varmaankin omalla selitysteoksellaan - enkä usko että jsn:n sitaattioikeuden keksiminen ole ainoallekaan lakimiehelle mikään uutuus
”Sitaattioikeus” on hauska ilmaisu tässä yhdessä, varsinkin, kun siihen liitetään oma ”selitysteos”. Tästä voi jollekin syntyä sellainen kuva, että ”sitaattioikeus” olisi jopa oma oikeudenalansa. Valistuneena maallikkona Jansson toki tietää asian oikean laidan.
Jansson kirjoitti:Mutta jsn:n tietysti pitää aloittaaa ensi askeleensa siitä mistä aita – ainakin vaikuttaa – matalimmalta, eli yksinkertaisesta muutaman lakipykälän kopioinnista copy-paste-tekniikalla.
Sikäli kun tällaisten asioiden yhteydessä on ylipäätään tarpeellista lähteä säännöksillä operoimaan, ei copy-paste –tekniikka välttämättä ole aivan huono. Se hyvä puoli on nimittäin se, että väite tulee oikeudelliselta kannalta täsmällisesti perustelluksi. Copy-paste –tekniikkaa käyttävä siis ilmoittaa, että jonkin asia on hänen mielestään A, ja hän perustelee näkemystään lainkohdilla X ja Y. Asiantuntevat palstan lukijat voivat sitten arvioida, kuinka hyvin copy-peistaaja on perusteluissaan onnistunut. Joka tapauksessa tekniikka on parempi ja lukijaystävällisempi, kun Janssonin käyttämä tapa viitata koko lakiin:
Jansson kirjoitti:Suomessa sellaista ei tunneta vaan meillä on voimassaoleva tekijänoikeuslaki, joka sisältää määräykset, joita sovelletaan siteeraamiseen, ei mitään komentojasi tottelevaa ”copyrightia”, joka on peräisin Yhdysvalloista. Ks. Suomen osalta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Tässä lukija joutuu kahlaamaan koko lain lävitse, mikä on työlästä. Tällainen käytäntö on mielestäni puolustettavissa vain sikäli, kuin Janssonin tarkoitus oli osoittaa, ettei tekijänoikeuslaista löydy termiä ”copyright”. Jos taas Janssonin tarkoitus oli tuoda esiin siteeraamista koskevat säännökset, olisi hän mielestäni voinut ne viestiinsä kopioida. Vaihtoehtoisesti hän olisi voinut mainita kysymykseen tulevat lainkohdat tekijänoikeuslaissa.
Jansson kirjoitti:Jos nimim. jsn toisaalta aikoo oikeustieteelliseen opiskelemaan tämän tulisi nyt viimeistään hankkia kirjat sisäänpääsykokeeseen sillä pääsykokeeseen on aikaa enää vain muutama kuukausi (tämä edellyttäen tietysti että nimim. jsn on selvinnyt ylioppilaaksi).
Tällä palstalla käytävää keskustelua varten ei mielestäni tarvitse lähteä oikeustiedettä opiskelemaan. Mutta jos opinnot muusta syystä kiinnostavat, niin ylioppilastutkinto ei ole välttämätön niiden aloittamiseksi. Ainakin Helsingissä voi nimittäin opinnot aloittaa ylioppilaan lisäksi henkilö, joka on suorittanut:
”- vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat
aikaisemmat opinnot
- ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoi-
tetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkin-
non tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon”.