Jukkis kirjoitti:Kuten tiedämme, vuodet 1000-400 eaa olivat hyvin kylmiä joka katkaisi pronssikautisen maanviljelyn. Sitten alkoi lämmetä hyvin hitaasti mutta vuosina 150-200 alkoi lämmetä sen verran että lapinrauniokulttuuri otti orastavia askeleitaan. 300-luvulla lämpeni sitten sen verran että maanviljely voitiin aloittaa uudelleen ja kuten näemme siitepölyistä, se on alkanut savon suunnalta.
Tämä on ihan ilmastohistoriallista faktaa eikä se siitä muutu.
Et ehkä nähnyt, mutta annoin sinulle linkin, jonka kuvaajista käy hyvin ilmi, ettei Suomessa alkanut tuolloin mitään lämpenemistä. Jos et ymmärrä englantia, niin "temperature" tarkoittaa 'lämpötilaa'. Meillä on nyt siis sinun sanasi asiantuntijan artikkelia vastaan.
Olet hävinnyt, ellet löydä toista asiantuntija-artikkelia, joka tukee väitettäsi.
Jukkis kirjoitti:Sitten on ihan pakko kysyä, miksi itse otit valikoivasti esiin vain germaaniset lainasanat? Tiedämmehän kuitenkin että sanoja on tullut myös idän suunnasta. Meidän kannaltamme mielenkiintoista on, että ns. kristillisperäiset sanat liittynevät itäiseen kristinuskoon joka tuli hämeeseen 700-800 -luvuilla kuten arkeologiasta tiedämme. Tämän pitäisi olla ihan lukiotasoa joten toivoakseni emme juutu tähän.
Häme muuten kirjoitetaan isolla alkukirjaimella; tämä on ihan ala-astetason tieto.
Vanhat germaaniset lainasanat oli jo omaksuttu siinä vaiheessa kun muinaishämäläinen asutus levisi itään. Slaavilaiset kristilliset sanat taas eivät vielä siinä vaiheessa olleet levinneet; se tiedetään siitä, että osa niistä on saksasta slaaviin omaksuttuja - se määrittää niille vanhuusrajan.
Luulet taas todistukseksi jotain mikä on vain yksi mahdollisuus.
1. kristillisperäiset esineet eivät automaattisesti todista kristinuskon omaksumisesta, koska koruja on voitu käyttää amuletteina muiden joukossa.
2. Arkeologisesti havaittava varhaisin kristillinen vaikutus ei voi todistaa, mitkä sanat levisivät sen mukana; nykyinen kristillinen sanastomme on voinut levitä vasta jonkin myöhemmän aallon mukana, jos siihen yleensä edes liittyi mitään arkeologisesti havaittavaa vaikutusaaltoa.
Jukkis kirjoitti:En tietääkseni ole ohitellut ja vaikka itse sanonkin, niin perehtymiseni tuntuu vaikuttavan paremmalta kuin arvoisan vastaväittäjäni joka tuntuu kompuroivan ihan perusasioissa.
Tyypillistä Jukkis-retoriikkaa, jolla yrität peitellä sitä, että teoriastasi löytyi heti alussa jo monta aukkoa. Olet tyypilliseen mustavalkoiseen tapaasi tulkinnut todisteiksi sellaisia asioita, jotka ovat vain yksi mahdollisuus monien joukossa.
Se että sinä julistat jotain todeksi ei tee siitä totta.
Se että sinä kuvittelet tietäväsi paljon ei tarkoita että todella tietäisit paljon.
Jukkis kirjoitti:Siksi varmaan että kuppikivet lienevät tehty joskus vuonna 400jKr ja keskiaikainen talo on keskimäärin vuodelta 1323 jKr. en näe niillä yhteyttä.
Eli sinä siis pitäydyt nykyajan taloissa, joilla sitten jonkin loogisen kuperkeikan vuoksi onkin yhtäkkiä selvä yhteys 400-luvun kuppikiviin? Aikamatkustus? Häiriö Matrixissa?
Jukkis kirjoitti:"Gardha olisi siten nykyruotsiksi Gård ja suomeksi kartano. Varsinainen kaupungistuminen alkoi siten Itämeren piirissä jo 700-luvulla".
Tämä nyt oikein alleviivaa sitä, miten heikosti ymmärrät lukemaasi. Jos siis edelleen kuvittelet, että tämä kohta tukee väitettäsi, että kartanolaitos levisi Hämeeseen Novgorodista 700-luvulla? Katsopa tarkemmin, mitä Korpela kirjoittaa:
1. Korpela puhuu ainoastaan käännöksestä – suomen sana kartano sopii
käännökseksi ("olisi suomeksi kartano") muinaisrusilaiselle linnoitetulle asutukselle.
2. Korpela puhuu
Itämeren piirin kaupungistumisesta, ei Hämeestä.
3. Korpela ei tuossa väitä kartanolaitoksen levinneen Hämeeseen tuolloin tai muulloinkaan, ei Novgorodista tai muualtakaan - hän ei lainkaan puhu mistään kartanolaitoksesta.
Ymmärrätkö, miten pahasti olet tulkinnut väärin hänen kirjoituksiaan?
(Tiedän jo: et tietenkään ymmärrä, koska planetoidin kokoinen egosi estää sinua ymmärtämästä mitään, mikä kumoaisi ennalta lukitun mielipiteesi.)
Jukkis kirjoitti:Tässähän tämä kartanojärjestelmä jo nousikin kivasti esiin mutta oheisen lainauksen perusteella näyttää siltä että ettet kielitieteen saralla ole kovinkaan kummoinen mies. ja ei, älä vaan mulla rupea perustelemaan yhtikäs mitään, soittele tolle Korpelalle jos asia jäi korpeen.
Tässä vaiheessa kaikille on jo selvää, ettei kartanolaitos lainkaan noussut esiin tuossa lainauksessa, ainoastaan kartano
sanana.
Tuo oli kyllä vuoden paras: mies joka ei tiedä kielitieteestä yhtään mitään yrittää vähätellä ammattikielitieteilijää! On sulla Jukkis pokkaa.
Jukkis kirjoitti:No jos asiat eivät uppoa ensimmäisellä kerralla niin otetaan uusiksi. otetaan nyt vaikka tuo kaskiviljely kun se jäi vähän kesken.
1. Jos 300-luvun viljely itäisessä suomessa olisi ollut kaskiviljelyä, niin silloin siellä ei pitäisi olla kuppikiviäkään, jotka leimallisesti kuuluvat peltoviljelyn yhteyteen. Kuitenkin siellä niitä on joka tarkoittaisi että sillonhan ne on hakattu keskelle korpimetsää. Se tieto romuttaisi silloin kaiken kuppikivistä tietämämme joten tässä kohtaa sellainen väite pitäisi myös perustella, sillä se on ristiriitainen ja nollaisi koko kuppikivitietämyksen.
Kehäpäätelmä!
– Sinä oletat että 300-luvun viljely oli peltoviljelyä, koska kuppikivet.
– Sinä oletat että kuppikivet ovat noin vanhoja, koska peltoviljely.
Tajuat kai jo, että fantasiasi lepää tukevasti ilmassa?
(Tiedetään: et tietenkään tajua.)
Vuoden toiseksi paras läppä: mies, joka haastaa perinteisen käsityksen kuppikivistä, vastustaa perinteisen käsityksen romuttamista.
Jukkis kirjoitti:2. kuitenkin kerimäen kuppikivet ovat peltojen yhteydessä joten silloin olisi pakko otaksua että ensin oli kuppikivet ja sitten tulivat vasta pellot. tämä on looginen - lähes mahdoton - ristiriita.
Selitäpä logiikkasi auki. En usko, että tässä mitään todellista ongelmaa taaskaan on.
Jukkis kirjoitti:3. Jos kuppikivet + pellot ovatkin syntyneet vasta 800-luvulla tai jopa 1200-luvulla, seuraa jälleen looginen ristiriita. Kuppikivet ovat maailmanlaajuisesti pakanallinen muinaismuisto, ja silloin pitäisi edellyttää että ne olisivat kristittyjen tekemiä. Toinen että hämäläiset olivat tässä vaiheessa jo omaksuneet kalmistot, joten loogisesti savosta pitäisi löytää myös kalmistoja - joita ei siis ole.
Itä-Suomessa ei oltu kristittyjä ennen kuin 1300-luvulta alkaen. Pakanallisille kuppikiville oli siis kosolti aikaa.
Miten hämäläiset todistavat savolaisista? Teet melkoisia loogisia loikkia.
Jukkis kirjoitti:4. Kuten ei ole kartanoitakaan koska seutu tyhjeni asukeista 400-500 -luvuilla samaan aikaan kun hämeessä väkimäärä lisääntyi, eikä tarvitse olla sherlock nähdäkseen miten muuttovirta on mennyt. erityisesti kun reitti on merkitty kuppikivillä kuin leivänmurut ikään.
Millä perusteella seutu tyhjeni? Mitä todisteita on muuttovirrasta idästä länteen?
Et edelleenkään vastannut kysymyksiin.
Jukkis kirjoitti:Loogisesti siis: Savossa on kuppikiviä mutta ei kalmistoja. Johtuen siitä että kalmistokulttuuri oli näihin aikoihin (200-400 jKr) keskittynyt länsirannikolle. Kalmistot saapuivat hämeeseen hivenen sen jälkeen kun kuppikivikulttuuri oli sinne saapunut idästä (500-luvun lopulla?). Tästä on ajallista näyttöä tottakai. Jos siis hämäläiset olisivat palanneet itään, heillä olisi myös kalmistotkin olleet mukana. joten ainoa reaalinen johtopäätös on, että itäsuomen kuppikivikulttuuri on ajalta ennen kalmistokulttuuria.
Logiikka on kiva laji.
...joka edellyttää loogista mieltä. Sinun logiikassasi on pahoja aukkoja: perustelet asioita kehäpäätelmillä ja valitset aina nähdä vain yhden mahdollisuuden monista. Onhan historia silloin hyvinkin yksinkertainen juttu.
Kerropa aluksi jo lopultakin,
mihin perustat kaikki nuo ajoituksesi? Miten ajoitat kuppikivet ja niiden leviämisen? Olet ilmeisesti vain mielivaltaisesti yhdistänyt ne maanviljelyyn, joka idässä oli kaskiviljelyä mutta joka sinun fantasioissasi olikin peltoviljelyä.