Klaus Lindgren kirjoitti:
Darwinin oppi "olemassaolon taistelusta" pitää toki luonnossa edelleen paikkansa, vaikka sana "taistelu" tuottaakin helposti hieman liian dramaattisia mielikuvia. Ihmisyhteisöjen kohdalla asia on sen sijaan toisin, ainakin siellä, missä ruokaa on riittävästi ja järjestynyt yhteiskuntakin toimii.
Oppi Olemassaolon taistelusta tehokkuuden tuottajana tai välttämättömyytenä on yksi suuri myytti. Se ei _todellakaan_ole biologiasta nouseva ajatus. Päinvastoin! Biologiassa toisia ei hävitetä tahallaan. Biologiset systeemit asettuvat tasapainotilaan ja "gyrostaattiseen" kommuunieloon kemiallisista entsyymiseoksista mikrobiologian biofilmeihin ja hyönteispopulaatioihin. Yhteistyö on voimaa.
Taistelu elintilasta on huono paradigma myös yritysmaailmaan: Jos markkina on kovin kilpailtu - keksi parempi liikeidea. Australialaisten keltainen halpa kenguruviini. Kanadalaisten idea yhdistää sirkusesitykset teatterimaiseen koko illan läpi kulkevaan käsikirjoitukseen. Yhdistä kopiokone, tulostin ja skanneri. Etc. Ja tilaa löytyy kyllä.
Ukko-Darwinin ihailu on oikestaan aika huvittavaa. Lainaus:
"The more civilized so-called Caucasian races have beaten the Turkish hollow in the struggle for existence. Looking to the world at no very distant date, what an endless number of the lower races will have been eliminated by the higher civilized races throughout the world." Charles Darwin, Life and Letters, p. 318. Francis Darwin (editor).
"Nämä kansat, rumuuden ja mitättömyyden perikuvat, eivät tunne suurempaa iloa kuin se, että parempirotuinen mies lähestyy heidän vaimojaan tai tyttäriään, niin että isä tai puoliso tai sulhanen voi toivoa itseään rodullisesti etevämmän sekaverikön ilmaantumista majaansa." Kreivi Gobineau suomalaisista. Matti Kuusi, Ohituksia s. 143. Otava 1985. (Gobineau oli ranskalaissyntyinen saksalaisten - ja ruotsalaisten - imartelija, joka työskenteli pitkään Tukholmassa.)
Satunnainen opiskelija saa hakea kissojen ja koirain kanssa tietoa, mikä oli Newtonin viereen haudatun Darwinin tutkinto. Säälistä häntä nimitettiin MA, Master of Arts -nimikkeellä vanhemmiten. "Specimen" joita mies nuorena metsällä keräsi, päätyivät yleensä lautaselle. Darwin lainasi ajatuksensa isoisältään Erasmukselta. Eikä KOSKAAN viitannut pappaansa tai antanut tälle siitä kunniaa. Luonnonvalinnan prioriteetti taas oli Alfred Wallacella. Hänet otettiin "kädenojennuksena" mukaan yhteiseen prior art -paperiin joka esiteltiin häthätää kiireesti kyhättynä hetimiten Wallacen v. 1858 kirjeen jälkeen Royal Societyn nimimiehille. Vahinko vaan että Wallacelta itseltään ei tähän menettelyyn lupaa kysytty. Hän oli Sumatralla keltataudissa edelleen ja Darwinin kirjeen kesti kulkea sinne 3-6 kuukautta.
Sir Francis Darwin mitä ilmeisimmin hävitti isänsä kirjeenvaihdon ajalta ennen vuotta 1859 eli Lajien syntyä. Hän oli niin hävytön, että meni peukaloimaan jopa isänsä vielä eläessä tekemää omaelämäkertaa, editoiden siitä juuri valintaopin prioriteettia koskevia huomioita pari sivua, "Delicate Arrangement" -kirjan mukaan.
Ja Darwinko tosiaan kielti hankittujen ominaisuuksien periytymisen? Niinkö tosia? Hän jopa käytti omaa kekäleestä laikun saanutta koiraansa esimerkkinä gemmuleistansa ympäri kehoa, jotka keräävät tietoa kokemuksista ja välittävät ne eteenpäin.
Evoluutiota ei olisi KOSKAAN kyetty kauppaamaan pelkän valintaopin avulla. Se popularisoitiin hyvin pitkälle spontaanin alkusynnyn kautta (Pasteur jäi popularisaatiossa jalkoihin); pikakelaus- l. rekapitulaatio-opilla (yksilönkehitys pikakelaa lajinkehityksen); liioitellulla mutta kvantitatiiviseksi väitetyllä biometrialla morfologiasta korvan muodosta klyyvareihin (taas Darwinin serkku, sormenjälkien keksijä, Galton äänessä); ja niiden tyhjästä ilmestyvien toivottujen hirviöiden avulla (Mendel jäi jalkoihin, ei tahdottu kuullakaan että vaaleanpunaiset värit olisivat olleet jo latenttina piilevinä vanhemmissa).
"Galton had so many diverse interests, such an active mind and was so convinced of his own greatness that in later life he hired secretaries to follow him everywhere, lest some of his thoughts escape unrecorded. Few did." Richard Milner, Encyclopedia of evolution (1990) s. 183.
Suomen kuuluisin biologi Erik Nordenskiöld kuvasi Biologian historia -teoksessaan 1910-luvun lopulla, miten teoria luonnonvalinnasta on sukupuuttoon kuollut. Ei siihen enää kukaan uskonut. Eikä se koskaan ollut myyntivoimainen. On anakronistista jankuttaa koko ajan sen merkityksestä tuolloin 1800-luvun lopulla. Vasta kun sitä ympättiin mendelismiin ja populaatiogenetiikkaan, alettiin taas kiinnostua valinnasta. Ja silloinkin... kun mendelismi viimein otettiin käyttöön, oli puhe yhden tai kahden geenin aiheuttamista treiteistä kuten
- alkoholismi
- väkivaltaisuus
- skitsofrenia
- vajaamielisyys
- merimiesten himo merelle
jne.
Arvon ei-biologit: Olen pahoillani, mutta teitä on kusetettu.
Arvon biologi-kollegat: Älkää tehkö samaa virhettä väitöskirjanne kirjallisuuskatsausta kootessa. Kaikki muu on sallittua, paitsi väittäminen. Turpakiinnitukkapoisäläajattele. Tule yliopistolle. Tottele. Sotilasvala ja konfirmaatio se on. Kuka pysyy ruodussa ja polttaa omatuntonsa. Oikeammin se on: con-scientia. sam-vete. Kaikki eikä oma. Ja tietävät, ei ole kyse tunteista. Pelkkää bluffia, tietävät älykkäämmät. Tyhmemmät ovat Darwinin bulldoggeja kuin agnostismin lanseerannut Huxley-pappa tai rotweilereitä kuten suomalaisen evolutionismin isä Ernst Heinrich Philipp August Haeckel.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Sitaatit.htm
”’On todella vaikea ymmärtää mistä johtui se valtava vaikutus joka Ernst Haeckelillä oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun biologiseen ajatteluun. On kyllä totta, että hänen kirjallinen tuotantonsa oli varsin runsas, mutta hyvin harva hänen töistään on jäänyt eloon; monet niistä olivat hänen omana aikanaankin ankaran arvostelun kohteina’. Näin kirjoitti erään amerikkalaisen biologisen tietosanakirjan toimittaja viitisentoista vuotta sitten. Hän päätyi artikkelissaan toteamukseen: Kahden erheellisen ja laajalti hyväksytyn teorian luominen yhden ihmisiän aikana on hämmentävä tausta sille miehelle, jota filosofit usein pitävät nykyaikaisen biologian perustajaisänä.’ ”Peter Gray, The Encyclopedia of Biological Sciences. New York, 1961. Anto Leikola, Oppi elämästä s. 185-186.
"What he did was to take a human embryo and copy it, pretending that the salamander and the pig and all the others looked the same at the same stage of development." They don't. ... There's only one word for this, and Dr. Richardson doesn't flinch from using it. 'These are fakes. In the paper we call them misleading and inaccurate, but that is just polite scientific language." The Times (London), p. 14, 8/11/97