Ukraina ja Suomi: historiallisia rinnastuksia

[Veikko I Palvo]

Informaatiosodan rintamamieheksi itseään nimittävä Johan Bäckman sekoittaa jatkuvasti kirjalluksissaan näkemyksiään Ukrainan ja Suomen asemasta Moskovasta katsottuna.
Beckman kirjoittaa "Krimin olleen vasta alku" sanoen tuon otsikon olevan
euraasian imperiumin tulkin Aleksander Duginin kirjoituksesta RIA Novostissa.
"Venäjä
alkaa palauttaa historiallista ja geopoliittista suuruuttaan muuttuen Suur-Venäjäksi."
Ja Bäckman kirjoittaa A.Duginin vaativan myös Venäjää sisltä päin uhkaavan liberaalien ja uusnatsien viidennen kolonnan hävittämistä: "Jos haluamme säilyttää Venäjän, viides kolonna pitää hävittää sota-ajan lakien mukaisesti."

Ketkä sitten Johan Bäckman katsookaan Venäjän viidenteen kolonnaan kuuluviksi?

Samassa "Krim on vasta alku"-kirj. Johan Bäckman sanoo: "Erkki Tuomioja jatkaa tannerilaista ristiretkeään Venäjää vastaan" ja "Suomen ulkopolitiikka ajoi karille samalla hetkellä, kun Putin pisti nimen Krimin liittämispaperiin."

Noinhan
ne *tiltut* lukemani mukaan sota-aikanakin radiossa puhuivat; Rytin, Tannerin, Mannerheimin......
Andrei Illarionov nosti esille Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen vuodelta 1992, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 2/19920063 sanoen Kremlin voivan ottaa 27.7.1992 sop. esille, jos Suomi hakisi NATO-jäsenyyttä.
Johan Bäckmanin tannerilaisksi nimeämän ulkoministeri Erkki Tuomiojan vastaus on lyhyt: Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus ei estäisi Suomen NATO-jäsenyyttä ja toteaa, ettei Suomi ole hakemassa jäsenyyttä NATOssa.
Tällä hetkellä?
Onhan tuo myös toteamus siitäkin, ettei Venäjä päätä Suomen sisäisistä asioista?
Tuo 1992 valtiosopimus
siirsi YYA-sopimuksen historiaan, mutta ehkäpä noitakin aikoja muistellaan yhä kaihoisasti Venäjällä? Johan Bäckmankin?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Informaatiosoturi Johan Bäckman kirj. Euraasian unionista ja lainailee Aleksander Duginin kirjoituksia. Etsiskelin netistä tietoja tuosta Euraasiasta ja A.Duginin kirjoja
J.Beckman instituuttikaan Pietarissa ei näyttäisi julkaisseen.
Euraasian
aate näyttäisi olevan emigranttiprinssi Nikolai S. Trubetzkoin ajatus 1920-luvulta.
Ja Aleksander Geljevitsh Dugin ( tiedustelun kenraalieverstin poika )
on kehitellyt emigranttiprinssi Trubetzkoin ideaa, perustanut Venäjällä puolueenkin.
Dugin on ennen Georgian 2008 sotaa vieraillut Etelä-Ossetiassakin ja
Ukrainan Krimin Simferopolin eurasianisti Dugin on käännytetty 6.2007 takaisin ja
Eurasianismi-liike on kielletty Ukrainassa.
Business Insider
kirjoittaa 12.2013 Neo-Euraasianismistakin Ukrainassa alkaneiden mielenosoitusten http://www.businessinsider.com/eurasian ... ap-2013-12 yhteydessä.

Rinnastus
Suomeen näyttäisi olevan mm. venäläisen politiikan tutkija Dmitri Orlovin esittämä:
Historiallisia liittolaisia: Mongolia ja Suomi, jopa Kuuba ja Venezuela:
"Euraasian Unionin
olisi koottava yhteen kansoja, jotka ovat historiallisesti tai kulttuurillisesti lähellä Venäjää ja jotka ymmärtävät Venäjän etuja."

A.G.Duginkin
näyttää esitelleen useitakin karttojaan nelinapaisesta ja -alueisesta globalisaatiosta, Euraasian Uniokin ulottuisi jossakin kartassa Intian valtamerelle asti etelässä ja "kolmannen maailman" asema Duginin globalisaatiossa näyttäisi ehkä hieman epämääräiseltä. Mutta Venäjän presidentin kirjoitetaan puhuneen Ukrainasta Euraasian osana ja Duginin kirj. arvostelleen Venäjää "Ukrainan menettämisestä" ja
USA on Duginin mukaan "ehdottomasti Venäjän vihollinen."
Englanti
näytetään "Euraasia-kartoissa" merkityn Pohjois-Amerikkaan kuuluvaksi ja loput Euroopasta ja EU:sta "Itä-EU:hun" kuuluvaksi.
Ja EU-Suomen osalta Venäjällä näytettäisiin haluttavan eurasianismin yhteydessä vähintäinkin jonkinlaista YYA-ajan aikaisen tilanteen palautumista?

Veikko Palvo

[jsn]

Kun puhutaan taluospakotteista ja taloudellisesta sodankäynnistä, historiasta löytyy mielenkiintoinen paralleeli reilu 200 vuoden takaa.

Koska ei kyennyt lyömään Englantia sotilaallisesti Napoleon pyrki nujertamaan sen sulkemalla Euroopan brittiläisiltä tavaroilta, joista koko Eurooppa oli tuohon mennessä tullut hyvin riippuvaiseksi. Käytännössä Ranska ei itse noudattanut kieltoa, jota soveltamaan se kuitenkin määräsi liittolaismaansa ja satelliittinsa. Ranskan tavarahuolto oli pääasia ja muiden tuli alistua siihen eli ne joutuivat kärsimään mannermaasulkemuksen seuraukset. Tämä koski vuoden 1807 Tilsitin sopimuksen jälkeen myös Venäjää. Muutamille tuotannonaloille tämä merkitsi nousua. Kokonaisuuden kannalta tilanne oli kuitenkin synkkä.

Usein todetaan, kuinka Suomen valloitus vuosina 1808-1809 liittyi mannermaasulkemuksen toimeenpanoon: Ranskan kanssa vastikään liittoutunut Venäjän Aleksanteri sai siltä tehtäväkseen pakottaa uppiniskainen Ruotsi mukaan kauppasaartoon, kun Englanti oli ensin tuhonnut Tanskan laivaston. Historiantutkimukselle on yhä edelleen epäselvää, mitä Aleksanteri Suomesta tarkalleen ottaen halusi ja mitkä olivat hänen motiivinsa sopimukselle Napoleonin kanssa, joka oli hänelle itselleen monella tapaa haitallinen.

Todellisuudessa Englannille asetettu kauppasaarto ei pitänyt mistään kohden vaikka sen perusteella Napoleon liitti Hollannin ja Pohjois-Italian osaksi Ranskaa. Mannermaasulkemus oli käytännössä täysin mahdoton toteuttaa ja valvoa. Venäjä joutui mukaan liityttyään kärsimään suuresti. Sen talous meni sekaisin, rupla romahti ja tuottoisa kauppa Englannin kanssa päättyi. Tästä alkoi tavallaan Venäjän uusi taloudellinen ja poliittinen eristäytyminen, vaikka suhteet läntiseen Eurooppaan palasivat vuoden 1815 jälkeen joksikin aikaa ennalleen. Vaikka Napoleonia ei enää ollut, välirikko Englantiin ja Ranskaan oli pari vuosikymmentä myöhemmin jo lähes täydellinen.

[Veikko I Palvo]

Historiantutkimukselle on yhä edelleen epäselvää, mitä Aleksanteri Suomesta tarkalleen ottaen halusi ja mitkä olivat hänen motiivinsa sopimukselle Napoleonin kanssa, joka oli hänelle itselleen monella tapaa haitallinen.

Tästä alkoi tavallaan Venäjän uusi taloudellinen ja poliittinen eristäytyminen .

Olikohan Aleksanteri I:llä Tilsitissä paljoakaan sanomista Austerlitzistä alkaneiden sotilaallisten tappioiden jälkeen ja Ruotsi oli sentään Venäjän perivihollinen, jota vastaan saattoi hyökätä. Joskus näytetään kirjoitettavan Aleksanterin halunneen ´voittaa aikaa´ samalla tavoin kuin tehtiin myöhemmin Brest- Litowskissa ja Stalin- Hitler sopimuksellakin.
Aleksanteri I kuoli Taganrogissa 1825 aloitettuaan Kaukasuksen valloituksen, Sotshin Venäjä taisi valloittaa vasta Nikolai I:n hallituskaudella?
Ja
Taganrogilla on yhtymäkohtia Sotshin talviolympialaisten avajaisissa esitettyynkin; Pietari Suuri avasi ikkunoita Eurooppaan ja purjehti maailman merillä.
Usein
sanotaan Pietari I:n avanneen "Venäjän Eurooppa-ikkunan" Itämerelle ja Riilahden / Hankoniemen ( Gangut ) meritaistelun 1714 olleen Venäjän kaleerilaivaston ensimmäinen voitto. Ruotsin avomerilaivasto ei Riilahdella, http://www.riilahti1714.fi/typo3/index. ... entaistelu saaristossa kyennyt taistelemaan soudettavia kaleereja vastaan. Ja olisikohan se ollut syynä Suomenlinnan ja Svartholman rakentamisten aikana Ehrensvärdin ja Chapmanin suunnitelmien mukaisesti perustetuille avomeri- ja saaristolaivastolle? Ruotsinsalmessa (Svenksund )
Ruotsin yhdistetty laivasto saavuttikin myöhemmin suuren voiton Venäjän laivastosta.

Mutta Pietari I
näyttää rakennuttaneen Venäjän ensimmäisen laivaston jo aiemmin Donin varrella ja Asovan piirityksessä tuo laivasto esti Osmanien laivaston avun piiritetylle Asovalle.
Ja Pietari I valitsi Taganrogin 1696 Venäjän laivaston rakennus- ja sotasatamatukikohdaksi ja tuota pvm. 20.10.1696 pidetään Venäjän laivaston syntymäpäivänä.
Ja Venäjän imperiumin ja Osmanni-imperiumin väliset sodat jatkuivat, Katariina II:n
aikana Venäjä valloitti Krimin ja Sevastopolista tuli uusi sotasatama. Potemkin taisi Krimillä esitellä Katariinalle "Potemkinin kulissejakin"? Pohjoisen suunnalla käytiin Venäjän ja Ruotsin välisiä sotia.
"Eurooppa-ikkunan" avaajaksi sanottu Pietari I ja hänen seuraajansa kävivät laajentumissotia etelässä osmaneja ja persialaisia vastaan, sekä valloittivat Kaukasuksen ja pohjoisessa Ruotsia vastaan.
St.Petersburgkin perustettiin ruotsalaislinnoituksen ja -kaupungin tienoille Nevalle Pietarin kaupungin ´oikeutetut´ turvallisuusintressit samalla luoden vuonna 1712.
Ja kovin ottein,
kaupungin asukkaiksi määräämiltään Pietari Suuri kuulemma leikkautti parrankin pois.
Mutta avasiko Pietari I Venäjän ikkunan Eurooppaan, eurooppalaisia asiantuntijoita kylläkin palkattiin, vai jatkoiko Pietari Venäjän aina haluamaa eristäytyneisyyden linjaansa?
Pietari Suuren Eurooppaan- ja valtamerille-pääsyn "ikkunat" Tanskan salmissa ja Bosporilla pysyivät kuitenkin suljettuina hänen seuraajiensakin, punaisen tsaari Stalininkin aikana. Venäjän ydinohjussukellusveneiden on edelleenkin käytettävä Iivana Julman aikaisia Jäämeren rannan satamia esim. Arkangelin lähistöllä.

Veikko Palvo

[jsn]

Olikohan Aleksanteri I:llä Tilsitissä paljoakaan sanomista Austerlitzistä alkaneiden sotilaallisten tappioiden jälkeen ja Ruotsi oli sentään Venäjän perivihollinen, jota vastaan saattoi hyökätä. Joskus näytetään kirjoitettavan Aleksanterin halunneen ´voittaa aikaa´ samalla tavoin kuin tehtiin myöhemmin Brest- Litowskissa ja Stalin- Hitler sopimuksellakin.

Joskus sanotaan Aleksanterin olleen erittäin haluton koko sotaan Ruotsia vastaan ja Suomen valloitukseen. Toisten mukaan koko alueliitos oli huolella suunniteltu rajoja myöten ja Aleksanteri siihen hyvin innokas. Suomi olisi silloin toiminut hänen ensimmäisenä koekappaleenaan kansojen vapauttajana, jollaiseksi hän sittemmin tahtoi profiloitua. Ainakin Aleksanteri halusi aidosti päästä sopuun Napoleonin kanssa, jakaa Euroopan eikä missään nimessä tahtonut sotia tätä vastaan. Sotaretkeä ei halunnut myöskään Napoleon. Venäjälle lähes katastrofaalista oli liittyminen mannermaasulkemukseen ja sen kaupan päättyminen Englannin kanssa. Suomi oli erittäin potentiaalinen paikka, jonka kautta kiellettyjä englantilastavaroita olisi voinut päätyä Venäjälle.

[Veikko I Palvo]

------------------------------

JSN:lle: Aleksanteri I kävi "kahden rintaman sotaa": aloitti Kaukasuksen valloittamisen 1801 noustuaan valtaan ja Suomen sodan 1808 - 1809. Ja samanaikaiset Napoleonin sodat.
Venäjän imperiumin Kaukasuksen valloituksesta Anssi Kullberg kirj. 2003 otsikolla https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1 Kaukasia geopoliittisen toiminnan näyttämönä.
mm. s. 164.:
"Läpimurto eteläisellä rintamalla tapahtui 1774, kun Venäjä saavutti yhteyden Mustaan mereen."
"Boris Jeltsin julisti turvallisuusneuvostolle jo vuonna 1992: `Venäjä oli ja on
suurvalta`" ( derzhava )
Parikymmentä vuotta myöhemmin näyttää alkaneen imperiumin vastaisku Georgiassa ja Krimillä ?
-------------
lis.: Venäjän palveluksessa oleva Georg ( Göran ) Magnus Sprengtporten esitteli 1788 Katariina II:lle kapinallisten ruotsalaisupseerien Kustaa III:n sodan alussa Pietariin lähetettyä Liikkalan noottia eli kirjettä. Venäjän lahjomat tappiomielialaiset upseerit
lienevät olleet Suomen sodassakin ( 21.2.1808 - 17.9.1809 ) "Liikkalan nootin" tunnelmissaan?
Svartholma ja Viapori antautuivat taistelutta ja Ruotsin armeija vetäytyi nopeasti Pohjanmaalle.
Aleksanteri I nimitti G.M.Sprengtportenin valloitetun Ruotsin alueen kenraalikuvernööriksi jo 1.12.1808 ja Göran ryhtyi hetimmiten käännyttämään säätyjä Venäjän mielisiksi, Porvoon maapäivien valmisteluna. Aleksanteri I saattoikin kutsua valtiopäivät koolle 3.1809 jo ennen Haminan 9.1809 rauhaa.
Sprengtporten
on historiankirjoituksessa esitetty joskus "itsenäisyysmiehenä" ja toisaalta maanpetturina.

Ja Ruotsin suunnan kaltaista taktiikkaa Aleksanteri I näyttäisi harjoittaneen Kaukasuksellakin? Armottomana sotapäällikkönä Kaukasuksen valloituksessa oli kenraali Aleksei Petrovitsh Jermolov, joka rakensi 1818 mm. Groznyin linnoituksenkin.
Ukrainan suunnalla `hajoita ja hallitse-taktiikkaa´ Venäjä ilmeisestikin sovelsi jo 1700-luvun lopulla?

Veikko Palvo