Jos minulta kysyttäisiin, niin käsitän historian puheenalaisessa (mahdollisesti) opettavaisessa mielessä kohdan 9 mukaisesti, kuitenkin pohjautuen kohtiin 4 ja 6. Eli minkä kuvan milloinkin saamme ja haluamme saada historiankirjoja ja muita vastaavia esityksiä ja miksei myös alkuperäisempiä lähteitä tarkastellessamme. Historia ja sen opetukset ovat siis enemmän tai vähemmän henkilökohtaisia kokemuksia.Jossu kirjoitti:Historian hyödyllisyyttä koskeva kysymys on tärkeä. Se kannattaa aina välillä nostaa keskusteltavaksi. Kysymyksen muotoiluun kannattaa kuitenkin kiinnittää hiukan huomiota, sillä historia -sanalla on monia merkityksiä. Historian hyödyllisyyttä koskevaan Kysymykseen ei voi vastata, ellei kysyjä kerro, mitä hän tarkoittaa "historialla".yucca kirjoitti:
Historia opettaa meille vain, että ihmiset eivät opi historiasta mitään.
Voiko joku kertoa esimerkin päätöksestä, jossa olisi menestyksekkäästi käytetty hyväksi historian opetuksia? Miten sellainen asia voitaisiin osoittaa?
Annan muutaman vaihtoehdon, joista voit valita lähinnä omaa käsitystäsi vastaavan:
1. Tarkoitatko historialla menneisyyttä?
2. Tarkoitatko historialla menneisyydestä nykyisyyteen johtavaa kehitystä tai tapahtumasarjaa?
3. Tarkoitatko historialla jotakin prosessia, joka päättynyt, eikä vaikuta millään tavoin nykyisyyteen tai tulevaisuuteen?
4. Tarkoitatko historialla kertomuksen tai aikasarjan muotoon jäsennettyä menneen ajan esitystä?
5. Tarkoitatko historialla falsifioitavissa olevista väitteistä muodostettua tulkintaa jostain menneisyyden tapahtumasta tai tapahtumien sarjasta?
6. Tarkoitatko historialla koulun historiankirjojen sisältöä?
7. Tarkoitatko historialla mitä tahansa menneeseen aikaan sijoitettua tarinaa?
8. Tarkoitatko historialla kaikkea sitä historiantutkimuksen metodisääntöjä noudattaen tuotettua tutkimustietoa, josta tiedeyhteisössä vallitsee tällä hetkellä konsensus?
9. Tarkoitatko historialla omaa käsitystäsi menneisyydestä?
10. Tarkoitatko historialla menneisyyteen jälkikäteen sijoitettua juonta tai muuta mielekkyyttä?
Jos et tarkoita historialla mitään näistä kymmenestä vaihtoehdosta, voinet omin sanoin selittää, mitä historialla tarkoitat. Hyödyllisyyttä koskevaan kysymykseen on mahdollista vastata, kun tiedetään, minkä hyödyllisyyttä kysymys koskee.
Ystävällisin terveisin
Historioiden harrastaja
Kohdalla 1 on tässäkin arvonsa, mutta voimmehan tietää suoraan menneisyydestä vain omien kokemustemme osalta, ja niistäkin rakennamme vaihtelevia käsityksiä.
Jotakin koemme alkuperäislähteistäkin, mutta nekin ovat yleensä jonkun luomia välähdyksiä oloista ja tapahtumista.
Siten menneisyys ei sinänsä voi opettaa meille tuon enempää. Joudumme turvautumaan etupäässä toisten käsityksiin siitä.
Noin pohtien alkaa epäilyttää, että mitä oikein tiedämme todellisuudesta yleensäkään. Joku filosofi on varmaan esittänyt vielä pessimistisempiä käsityksiä tietämisen mahdollisuuksista. On tietysti monia faktoja menneisyydessäkin, joista voimme olla varmoja tai jokseenkin varmoja. Mutta kun on tulkittava todellisuutta, joudumme hyllyvälle perustalle. Jokin aina kuitenkin on otettava perustaksi elämällemme, vaikka emme olisikaan varmoja sen todellisesta kestävyydestä. Tämä on aina ollut (turhia?) ajattelevan ihmisen ristiriita, ja tulee aina olemaan.