Kansallisarkiston alainen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55 -tutkimushanke on julkistanut verkossa projektin tuloksia.
STT:lle antamassaan haastattelussa projektin johtaja Lars Westerlund
Toteaa, että jatkosodan aikana suomalaisilla sotavankileireillä neuvostosotilaiden kohtelu vaihteli kansallisuuden mukaan. Venäläisten vankien suhteellinen kuolleisuus oli suurempaa kuin esimerkiksi suomensukuisten, balttien tai saksalaista syntyperää olevien vankien.
- Tämä kuvaa mielestäni eri kansallisuusryhmien kohtelua leireillä, totesi dosentti Lars Westerlund Helsingissä perjantaina STT:lle.
STT:n uutisen mukaan tilanne sotavankileireillä kärjistyi erityisen huonoksi talvella 1941-1942.
”Vankien joukkokuolleisuus alkoi joulukuussa 1941 ja jatkui alkusyksyyn 1942. Kymmenessä kuukaudessa kuoli kaikkiaan 16 000 neuvostosotavankia eli yli 80 prosenttia kaikista kuolleista."
"Usein sotavankien korkeita kuolleisuuslukuja juuri tuolloin on selitetty Suomen yleisellä huonolla elintarviketilanteella. Westerlund kuitenkin muistuttaa, että voimassa ollut elintarvikesäännöstely toimi maassamme tarkoitetulla tavalla ja että sotavangit ja siviilileiriläiset edustivat vain kolmea prosenttia kaikista ruokittavista."
"- Arvelenkin, että tuolloin olisi ollut mahdollista järjestää asianmukainen muonitus myös vangeille, hän toteaa."
Verkkouutiset kirjoittaa aiheesta myös uutisessaan
Nyt avatulta sivustolta on saatavissa tietoja 135:stä talvisodan ja 19 000:sta jatkosodan aikana kuolleesta neuvostosotavangista. Sivuilla on nimitiedosto myös Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-1944 kuolleista noin 4 400 neuvostoliittolaisesta.”Jatkosodassa suomalaiset ottivat vangiksi kaikkiaan 72 000 neuvostoliittolaista sotavankia, mutta tutkijat ovat löytäneet Suomen Punaisen Ristin tekemän henkilökortin vain 64 000 vangista.
- Näin ollen noin 8 000 on kadonnut ennen kuin heistä on tehty sotavankikortti. Heitä on ilmeisesti karannut, kuollut haavoihinsa tai ammuttu, Lars Westerlund kertoi.
Sotavangeista leireillä kuoli aliravitsemuksen lisäksi muun muassa heikkouden ja väkivallan takia.
Jatkosodan aikana leireillä ammuttiin 970 sotilasta sekä Itä-Karjalan keskitys- ja siirtoleireillä 18 siviiliä.
- Sotavankeja ammuttiin muun muassa karkaamisyritysten yhteydessä ja muissa välikohtauksissa. Sodan jälkeenhän muutamia kymmeniä vartiomiehiä tuomittiin murhista ja tapoista vapausrangaistuksiin, Westerlund sanoi.”
Verkkoon on tulossa myös tiedot 138:sta Miehikkälän siviilileirillä kuolleesta sekä 44:stä Suomessa menehtyneestä saksalaisvangista.
Sivustolla on luettavissa seuraavat nimitiedostot:
* talvisodan 1939–1940 aikana kuolleet neuvostosotavangit (135 henkilöä)
* jatkosodan 1941–1944 aikana kuolleet neuvostosotavangit
(18 952 henkilöä)
* Itä-Karjalan siviilileireillä 1941–44 kuolleet (4 361 henkilöä)
Internet-sivustojen osoite on:
http://kronos.narc.fi/