varisev kirjoitti:
Kysymykseni koskee nimenomaan sitä, miksi 1900-luvun lopussa, kun Finlands Medeltidsurkunder julkaistiin netissä, siinä todetaan, että kyseessä on Hattula?
Olisikohan siksi, että teoksessa Finlands Medeltidsurkunder oli sellainen tieto? Tämän voisi varmistaa käynnillä Kansallisarkistossa, mutta pitäisin kyllä aika selvänä, että siinä lukee ”Hartola (= Hattula)” ja että tämä on sellaisenaan esitetty verkkoversiossa.
Se, että sanan ”Hartola” on tulkittu tarkoittavan Hattulaa, on jokseenkin luonnollista. Hattula on tunnettu, tärkeä paikka, ja sen Pyhän Ristin kirkko tiedetään rakennetun 1300- ja 1400-luvun taitteessa. Sellaisen kirkon toiminnan tukemiseen voi ajatella koko katolisen kirkon päämiehenkin uhranneen aikaansa, vaikkakin ehkä vain lukemalla ja allekirjoittamalla jonkun muun valmisteleman bullan. Sen sijaan Hartola oli syrjäinen paikka, eikä tuonaikaisesta kirkosta siellä liene mitään tietoa, vaan lausumat sellaisesta perustuvat puheena olevan bullan tulkitsemiseen Hartolaa koskevaksi.
Bullan kopion kirjainten selvyydelle ei kannata panna liikaa painoa. Bullan tekstissä
http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=1081 sanojen kirjoitusasussa on paljon virheitä (esim. parrochialis pro parochialis). Vaikka ”Hartola” olisikin
kirjainten oikea tulkinta, itse sana lienee väärin kirjoitettu. Ei liene mahdollista selvittää, oliko virhe alkuperäisessä bullassa vai onko se tullut kopioinnissa, joka tietysti tehtiin käsin.
P.S. Hartolan nimi ruotsiksi on ”Hartola”. ”Gustav Adolfs” on vanhentunut, varmaan yhtä vanhentunut kuin ”Östermyra” Seinäjoen nimenä – Hartolassa vain leikitään kuningaskuntaleikkiä, johon vanhan nimen esille tuominen sopii.