Seppo Jyrkinen kirjoitti:Onko tietoa muusta avusta?
Tämä Molotovin puhe ja -teksti on jäänyt vähälle huomiolle:
Mitä kaikkea Molotov luettelikaan Suomen saamasta aseavusta maailmalta? Jos tuollaiset asemäärät olisi todellakin tulleet, niin Moskovan pakkorauhaa ei välttämättä olisi tarvinnut tehdäkään, ei ainakaan sellaisilla ehdoilla.
Tässä Suomen saama ulkomainen aseapu on kerrottuna NL:n silloisen ulkoministerin esittämänä. Mukana saattaa olla pientä paisuttelua ja sen takia vastuu onkin lukijalla:
V. M. Molotov 29.4.1940 kertoi puheessaan Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa maaliskuun 29 pnä v. 1940
http://www.histdoc.net/historia/molotov.html
Sama puhe löytyy täältäkin:
Stalinin istunnot, Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982, sivut 21-30
Molotov unohtaa erään tärkeän avustajan: NL:n itsensä.
NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.
Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka.
Talvisodan aikana kiväärejä saatiin reilut 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.
Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 1941 melkeinpä 2-3 divisioonan varustus.
Onkin siis ihmeellistä, että aikoinaan kun 1. Kenttätykistön museonäyttely 25.5.1973 avattiin Niinisalossa (?) niin näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei NL ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman.
Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historia, osa 3:ssa sivuilla 363-364.
Luvussa 3. Tykistömuseo, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.
Kaikki ulkomailta Suomeen tehdyt ja hankitut (kenttä)tykkikaupat kerrotaan Suomen Kenttätykistön historia 1-3 -teoksen osassa 2.
Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto, sivu 530:
Ranskasta saatiin jäykkälavettisia tykkejä kaikkiaan 232 kpl ja joustolavettisia 84 kpl ja niille 258 000 + 124 000 laukausta.
Ruotsista saatiin kaikkiaan 101 tykkiä ja niille 48 179 laukausta.
Sotasaaliina saatiin 160 tykkiä ja menettiin 25 tykkiä.
Luvussa E. Kenttätykistön materiaalinen kehitys
Talvisodan tykit, sivut 523-532
Sivulla 531 on maininta kuinka 13.3.1940 oli rintamatykkejä käytössä 496 kpl eli saadut määrät oli melko suuria. Ei siis ihme, että Jatkosotaan lähdettäessä 1941 oli kenttätykeistä suoranaista ylitarjontaa ja siksi varastoihin jäikin paljon reserviä.
Talvisodan historia 1-4 -teoksen osassa 4 kerrotuista 157 700 kranaatista en löytänyt mainitaan Suomen Kenttätykistön historia, osa 2:sta, pikaisella vilkaisulla. Olisiko kyse ollutkin KRH:n kranaateista?
Talvisodan historia, osa 4 s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
---
Eräs Tykistömuseota koskeva juttu vuosien takaa kertoo kappaleen karua historiaa.
(Linkki ei taida enää toimia.)
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1 ... :0:0:0:0:0:
"Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."
"Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa."
Lisää mielenkiintoisia juttuja:
http://www.histdoc.net/historia/velikie1939_s.html