V Palvo kirjoitti:Jaettu ketjusta
Talvisota ja 1930-luvun politiikka ja otsikoitu uudelleen ylläpidon toimesta.
*************
Emma-Liisa kirjoitti:
Tuolloin uskottiin yleisesti, että oikeus lopulta voittaa ja kansakunta voi nousta uudelleen sotilaallisen tappion jälkeen, koska se antoi esimerkin seuraaville polville, mutta kaikki oli lopussa, jos "häpeällisesti" alistuttiin. Me voimme toki olla että se oli tyhmää, mutta se on yhtä kaikki fakta.
Tuolloisten suomalaisten päättäjien moraalikäsitykset näyttävät esiintyvän myöskin valtion velkojen maksuissa 1930-luvulla; "maassa joka maksoi velkansa".
Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti/ I hallitus tai Paasikiven senaatti / I hallitus sai Amerikasta 1918 lainaa elintarvikkeiden ostamiseksi 8,3 miljoonaa $:a.
Nälkäiseen Suomeen saatiin 170 000 tonnia viljaa ja elintarvikkeita 1918- 1920, "wilsonin pintaakin." USA oli lainannut Eurooppaan kaikkiaan n. 11,5 miljardia $:a 15:sta maalle. Ja lama-aikaan Euroopan velallisille annettiin lykkäystä lainojen maksuissa yksi vuosi, minkä jälkeen 6 maata maksoi pari vuotta vain näennäisiä lainanlyhennyksiä ja 1934 Suomi oli ainoa maa, joka maksoi edelleen velkaansa.
lis.:
Ruotsista 2 v. lyhytaikainen laina 1918 28,6 miljoonaa Suomen mk
U.S. Grain Corporationilta vuoden laina viljan ostamiseksi, takaisinmaksu viivästyi ja
Suomen valtio otti ja sai lisää lainaa.
Elintarvikelainat USAsta kohosivat yli 250 miljoonaan Suomen mk:aan ja saatiin vakautettua 1923 82%:iin niiden kokonaisarvosta ja mm. Englanti vakautti sotalainansa samoin 82%:iin. Euroopan mailla US-sotalainat perustuivat 4.,9,1917 ja 1918 vahvistettuun Liberty Bonds Actiin ja Suomen, Puolan ja Baltian maiden lainat
perustuivat 1919 Victory Liberty Bond Actiin.
Sotaa käyneet Länsi-Euroopan maat näyttävät kytkeneen USAlta saamiensa sotalainojensa takaisinmaksun Saksalta saamiinsa sotakorvauksiin. Ranska mm. näyttää saaneen Saksalta huomattavasti enemmänkin kuin mitä se USAlle maksoi ainakin jonain ajanjaksona 1920-luvulla.
Roosevelt oli 1933 tarjonnut Suomelle laina-ajan puolittamista, jolloin korkoa 5 854 903 $:n lainalle ei tarvitsisi maksaa. Suomen päättäjät ja Suomen Pankin Risto Ryti pitivät moraalisena velvoitteena maksaa, mitä oli lainattu.
lis.:
J.K.Paasikiven johtama Valtion menojen supistamislautakunta keväällä 1931 näyttää olleen tuolla kannalla, jäsenet kaikista puolueista; Alexander Frey RKP ja PYP, J.K.Paasikivi KOK ja KOP, Risto Ryti Suomen pankki, Väinö Tanner SDP ja
Tyko Reinikka Maalaisliitto.
Pres.vaalit Rooseveltille 11.1932 hävittyään Hoover on antanut Euroopan maille näiden haluaman moratorion, 1 vuoden maksuvapauden sotalainojen maksamisessa.
Suomi
ei ilmeisesti käyttänyt moratoriota, Paasikivi mm. oli sitä vastaan, ja usein näytetään kirjoitettavan Rytin halunneen ulkomaisten lainojen takaisinmaksua jopa etuajassa, mutta kyse lienee siitä ettei yhden vuoden maksulykkäystä käytetty?
Eikö tuossa "neuvottelutilanteessa" 1932 olisi voinut tinkiä lainan vaikkapa 2 miljoonaan tai jättää kokonaan maksamatta kaikkien toisten Euroopan maiden tavoin? Nykyisessä €uro- Euroopassa kenties meneteltäisiin samankaltaisesti kuin 1930-luvun alussa ja miten lienee ollut Marshall- avun takaisinmaksujen laita?
lis.:
Aikanaan 1931-33 kirj. Suomessa odotetun, että Euroopan maat saisivat Saksan sotakorvaussuorituksiin sitomistaan sotalainasuorituksista USAlle sovun ja sopimuksen aikaiseksi. ( elintarvikelaina Suomelle näytettäisiin USAssa luetun "sotalainaksi"? )
Saksan
sotakorvausta leikattiin ja sotalainat USAlle vakautettiin obligaatiolainoiksi ja vakautettu velkasumma oli 40 %:a alkuperäisestä velkasummasta.
Ja Saksa ei maksanut sotakorvauksia ja Euroopan maat eivät maksaneet lainojaan USAlle. Saksan tosin uutisoitiin maksaneen ww1-velkansa loppusuorituksen 2010.
Mutta
millainenkohan lienee Marshall-avun takaisinmaksujen nykytilanne?
mm.:
http://www.fulbright.fi/sites/default/f ... n-1995.pdf ja Kari Tarkiainen: Vieraista pääomista kotimaiseen velkaan, Suomen valtionvelka 1930-luvulla
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12213 1998.
Veikko Palvo