Helsingin kaupungin tietokeskuksen Kvartti-lehden vuoden 2015 ensimmäisessä numerossa on runsaasti historiaan liittyviä artikkeleita:
Historian tutkimus ja uudet avoimet tietolähteet
Viime vuosina historiallisten aineistojen saatavuus sähköisessä muodossa on avannut tutkimukselle uusia näköaloja, kirjoittaa Asta Manninen Kvartin 1/2015 pääkirjoituksessa:
Kvartti-lehdessä 1/2015 nostamme esille Helsingin historian tutkimusta. Helsingin kaupungin historiatoimikunnan tehtävänä on ollut suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäivään. Lisäksi Helsingin vanhemman historian, Ruotsin vallan ajan historian uudelleenkirjoittaminen on ollut toimikunnan tehtävänä.
Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan
Helsingin historia vuodesta 1945 -sarja ja Ruotsin vallan ajan historia saavat uusia jatko-osia. Myös Helsingin sotasurmia vuosina 1917–1918 on tutkittu.
Helsingin historia vuodesta 1945 -sarja etenee viidenteen ja kuudenteen osaansa. Niissä kuvataan Helsinkiä kaupunkilaisten silmin ja katutapahtumien paikkana sekä tiedon metropolina. Helsingin Ruotsin vallan aikaista historiaa uudelleen luotaava sarja saa myös jatkoa
Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin?
Ensimmäisen maailmansodan aikainen elintarvikekriisi näkyi Helsinginkin arjessa. Sotavuosina tapahtui kummia muun muassa perinteisten silakkamarkkinoiden aikaan.
Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina
Toisen maailmansodan jälkeen Helsingissä 1944–1948 kärsittiin vakavasta asuntopulasta, joka aiheutti jännitteitä. Monet kodit olivat silti valmiita tinkimään omasta tilastaan ja mukavuuksistaan.
Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli
Kallion puutaloalue purettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Millainen saneerausprosessi oli ja mitä sen tuloksena syntyi?
Helsingin Kallion kaupunginosaan syntyi 1800-luvun loppupuolella työväestön asuttama puutaloalue. Tästä sittemmin Puu-Kalliona tunnetusta puutaloalueesta on jäljellä vain vähäiset muistot, koska se purettiin eli saneerattiin kokonaan toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Artikkelissani tarkastelen tätä saneerausprosessia ja sen tuloksia.
Imeväiskuolleisuus laski 1900-luvun alkupuolella
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen käynnistyi 1800-luvun lopulla. Miltä ilmiön kehitys näyttää Helsingin tilastollisten vuosikirjojen tietojen valossa?
Santahaminan vankileiri ja hautausmaa
Viime vuosina on noussut esiin asiakirjoja, joista on selvinnyt uutta tietoa sisällissodan aikaisilla Helsingin vankileireillä kuolleista, jotka on haudattu Santahaminaan. Helsingin valtauksessa huhtikuun 12.–13. päivänä vuonna 1918 saksalaisille antautui yli 4 000 punaista. Saksalaisten ja Helsingin valkokaartin yhteisellä päätöksellä vangit siirrettiin tilapäissäilöistä Helsingin koulurakennuksista sotilassaarille Suomenlinnaan ja Santahaminaan sekä osa – erityisesti venäläiset vangit – Isosaareen.
Aatteiden yhteentörmäys Helsingin valtuustossa
Pian sisällissodan jälkeen työväestön edustajat pääsivät ensimmäistä kertaa osallisiksi kunnallisesta päätöksenteosta. He näkivät kunnallispolitiikan eri tavalla kuin liikemiesmäisesti kaupunkia johtaneet porvarilliset ryhmät.
Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä
Kaupungin väestöä rasittivat lukuisat tartuntataudit. Viaporin linnoitusyhteisön läheisyys vaikutti osaltaan myös tartuntatautien leviämiseen.
Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?
Helsingin porvaristo ja seurakunta jakautui 1650-luvulla ruotsalaiseen ja suomalaiseen ryhmään. Oliko kysymys kuitenkaan kieleen perustuvasta jaosta?
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke
Tutkimushankkeen käynnistämiseen johti tarve selvittää Santahaminan sisällissodan aikaisen joukkohaudan arvoitus.
* Kvartti 1-2015