Derkku kirjoitti:
Edelleen, jos Suomeen tarvitaan markkinaehtoista ulkomaista työvoimaa EU:n ja koko maailman työmarkkinat ovat avoinna.
Suomen palkat ovat hyvät ja täällä on useita vetovoimatekijöitä. Siitä huolimatta paria erikoisalaa lukuun ottamatta suomalaiset työnantajat eivät rekrytoi työvoimaa vaikkapa Etelä-Euroopasta, Etelä-Amerikasta tai Pohjois-Afrikan / Lähi-Idän alueelta.
Näinhän se on, markkinaehtoisesti Suomeenkin saa ulkomaalaista työvoimaa tarvittaessa.
Näinhän se on ollut aiemminkin, historian professori Dick Harrisonkin puhuu rekrytoidun työvoiman eduista Ruotsille historian aikana toteutuneena, mm. sepät ja vuorityömiehet Keski-Euroopasta.
Mutta milloin pakolaiset ja turvapaikanhakijat alkoivat syrjäyttää historian kuluessa `normaalia´ siirtolaisuutta käsitteenä?
Vuoden 1951 pakolaisyleissopimus solmittiin vain Eurooppaa koskevana ja 1949 perustettu YK:n UNHCR alkoi listata pakolaisia ja YKssa pakolaissopimus laajennettiin 1967 maailmanlaajuiseksi. Kylmän sodan loppuun saakka, 40 vuotta, pakolaisyleissopimus oli toimivakin, pakolaisista eli "loikkareista vapaaseen maailmaan" ei ollut erimielisyyttä ja Berliinin muuri suojasi Varsovan liiton maita länneltä.
Mutta Kylmän sodan loputtua turvapaikanhakijoiden lukumäärä alkoi kasvamistaan kasvaa ja nythän UNHCR:kin on listannut jo 60 miljoonaa pakolaista.
Berliinin muurikin romahti ja entisen DDR:n alueelta muutettiin runsaasti länteen ja gastarbeitereiden sijaan Saksaankin alkoi enenevässä määrin tulla turvapaikanhakijoita, vuonna 2015 jo 1,1 miljoonaa.
"Maahanmuuttajien pieni vähemmistö on pakolaisia 2001", kirjoitettiin
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaaj ... uutto.html median Suomessa jo laajalti käyttäessä lähes kaikista maahanmuuttajista yhteisnimikettä pakolainen.
Turvapaikanhakijoiden suurimmat ryhmät 2000 - 2002 olivat suurimmasta alkaen Puolasta, Slovakiasta, Venäjältä, Romaniasta, Jugoslavian ltv, Turkista, Ukrainasta... tulleita.
Noissa maissa ei tuohon aikaan sodittu ja 1951 pakolaisyleissopimuksen mukaisia vainottujakaan ei ollut, mutta maista "paenneet" hakivat Suomesta turvapaikkaa.
Joiltakin yksittäisiltä mailta turvapaikanhakijoiden ja hakemusten käsittelyyn kirjoitetaan kuluvan rahaa jo UNHCRn vuosibudjettia enemmän ja enemmän kuin noiden maiden antamaan kehitysapuun.
Jos vuoden 1951 pakolaisyleissopimus tehtäisiin tänä vuonna, niin olisikohan se sisällöltään entisenlainen?
lisäys: YK:n pakolaisjärjestö perustettiin 1949 hoitamaan pakolaisuutta ja erityisesti Kylmän sodan jälkeen UNHCR on listannut vuosi vuodelta yhä enemmän pakolaisia konfliktimaasta naapurimaihin ja maiden sisäisiä pakolaisia, unhcr:n vuosittainen budjetti on noussut vuoden 1950 300 000 $:sta noin 4+1,3 miljardiin.
Saksaan 2015 tulleet 1,1 miljoonaa turvapaikanhakijaa maksavat Saksalle erään arvion mukaan 15 miljardia. Ehkä summa on pienempi tai ehkä se on kaksinkertainen, mutta 15 miljardia on sekin kolme kertaa unhcr:n budjetti.
Euroopan maissa vuoden 1951 pakolaisyleissopimuksen tulkinnat vaihtelevat suuresti ja Norjassakin 1951 sopimuksen vaatimukset on ylitetty maan omalla päätöksellä. Mutta 2015 Norjaan tulleille turvapaikanhakijoille alettiin maksaa palkkioitakin
http://www.independent.co.uk/news/world ... 63496.html turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisesta paluusta kotimaahansa. Nelihenkinen perhe voi saada 80 000 kruunun ( = lähes 8000 € ) palkkion lentolippujen lisäksi paluustaan mm. Somaliaan ja Afganistaniin.
Turvapaikkapolitiikka Euroopassa on saanut erilaisia muotoja, Unkaria on arvosteltu raja-aitojen rakentamisesta ja Norja maksaakin saadakseen turvapaikanhakijoita lähtemään ja pakolaisjärjestö IOM näyttää pitävän tuollaista "palkkiopalaamista" lähtömaahan esimerkillisenä "maahanmuuttopolitiikkana."
Jörgen Randers oli 1972 mukana laatimassa Kasvun rajat ennustetta ja 2012
http://globalforesightbooks.org/Book-of ... years.html on laadittu tulevaisuusennuste vuoteen 2052. Ennusteita on kritisoitu ja kannatettu.
Äskettäin professori Jörgen Randers ennusti, että Eurooppa joutuu sulkemaan ulkorajansa muutaman vuoden sisällä.
Mitähän tuon ennusteen luotettavuudesta voisi sanoa, puolesta ja vastaan?
Veikko Palvo