Mutta mahtoivatko sotakorvaukset loppujen lopuksi koitua hyväksi? Kun ilmaiseksi saa, niin se ei kannusta uudistuksiin.jsn kirjoitti: Jostakin syystä Neuvostoliitto ei ole koskaan korvannut mitään. Muilta se on kyllä vaatinut ja saanut korvauksia.
Mutta mahtoivatko sotakorvaukset loppujen lopuksi koitua hyväksi? Kun ilmaiseksi saa, niin se ei kannusta uudistuksiin.jsn kirjoitti: Jostakin syystä Neuvostoliitto ei ole koskaan korvannut mitään. Muilta se on kyllä vaatinut ja saanut korvauksia.
Tuossa on se ristiriita, että Ranska oli valtiona olemassa, tosin ensin osittain ja sitten kokonaan miehitettynä, ja ranskalaiset viranomaiset kokosivat juutalaiset ja luovuttivat heidät saksalaisille.Lemmi kirjoitti: Ranska maksaa juutalaisille korvauksia 60 miljoonaa dollaria. Voi olla muitakin saksalaisten kanssa yhteistoiminnassa olleita maita, jotka maksavat juutalaisille korvauksia. En tiedä maksaako Liettua Vilnan juutalaisten hävityksestä mitään. Luulen, ettei maksa ja tuskin Ukrainakaan maksaa.
En tiedä onko koskaan kyetty selvittämään riittävän tarkasti sitä valtavaa omaisuutta, jonka Neuvostoliitto otti vuosina 1940-ja 50-luvuilla Itä-Saksasta ja muualta miehittämästään Euroopasta. Ainakin Itä-Saksan raskas teollisuus siirrettiin joko kokonaan tai pääosan tuotantoa osalta Neuvostoliittoon. Neuvostoteollisuuden nousu 1950-luvulla ilmeisesti perustui huomattavan pitkälle tähän valtavaan operaatioon. Joidenkin arvioiden mukaan Neuvostoliitto sai näin paljon enemmän kuin mitä sen vaatimukset länsiliittoutuneiden kanssa käydyissä sotakorvausneuvotteluissa olivat olleet. Tietenkin taustalla oli aluksi yhteinen pyrkimys Saksan muuttamisesta maatalousmaaksi. Saksan osalta sotakorvauksia ei koskaan virallisesti määritelty kuten ei rauhaakaan tehty.Emma-Liisa kirjoitti:Mutta mahtoivatko sotakorvaukset loppujen lopuksi koitua hyväksi? Kun ilmaiseksi saa, niin se ei kannusta uudistuksiin.
Veikko I Palvo kirjoitti:Eiköhän Neuvostoliitto vienyt 9.1939 sopimuksella, kesällä 1940 ja ww2 jälkeen virolaisilta kaiken ja Viron valtionkin kaiken omaisuuden ja suunnitelmataloudessa Viro oli maatalousmaa, jossa oli muutamia `suunnitelmataloudellisia tehtaitakin´.jsn kirjoitti:Lavrov myös väittää Neuvostoliiton teollisilla investoinneillaan luoneen Baltian maiden nykyisen vaurauden perustan.
Vapautumisprosessi Baltian taloudessa alkoi jo hieman ennen itsenäisyyttä, eikä se enää perustunut neuvostosysteemiin. Vapaakauppa itsenäistymisen jälkeen lisäsi talouskasvua.
Toisaalta Lavrov ei huomioi sitäkään, että Neuvostoliitto riisti huomattavan määrän yksityistä omaisuutta ilman korvausta liittäessään Baltian maat itseensä, maatalousmaa, teollisuus ja kiinteistöt ym. Tämä ehkä pitäisi huomioida myös neuvostokauden "taseessa".
Neuvostoliiton alkaessa rakoilla ja viimeistään miehitysajan päätyttyä Virossa oli päätettävä, jatkaako entisellä talouslinjalla tuottamalla ylihintaisia elintarvikkeita alipalkatulla työvoimalla vaiko päättää muuttua markkinatalousmaaksi. Viron yksityistämisohjelmassa ei syntynyt oligarkki-luokkaa ja soviet-aikana Viroon tulleet/siirretyt venäjänmaalaiset jäivät 1990-luvun yksityistämisestä osattomiksi.
Lavrovin väittämiä suunnitelmatalouden investointeja Virosta on vaikea löytää, harvat tehtaat yhtiöitettiin ja Viron valtio piti tarjoushuutokaupoissa osan osakkeista itsellään jakaen ne korvaukseksi sellaisille virolaisille, joille ei voitu palauttaa heidän sosialisoitua omaisuuttaan. Oikeastaan Viron talouskehitys sopisi esimerkiksi siitä, miten Venäjälläkin olisi tullut tehdä NL:n hajottua?
Lavrov näyttää tavallaan tunnustavankin tämän puhuessaan Baltian nykyisestä vauraudesta?
Veikko Palvo
En tiennyt tuollaisesta mitään.Veikko I Palvo kirjoitti:Neuvosto-Viron maataloudessa olen lukenut olleen noin 20%:a enemmän työntekijöitä tarpeeseen verrattuna.
Veikko I Palvo kirjoitti:oli päätettävä, jatkaako entisellä talouslinjalla tuottamalla ylihintaisia elintarvikkeita alipalkatulla työvoimalla vaiko päättää muuttua markkinatalousmaaksi.
____________________________________________________________________________lentävä kirvesmies kirjoitti: Jotenkin ei koskaan ole ollut erityistä kiinnostusta Viroon ja tietämykseni on aika vähäistä, joten voisitko valistaa niiden kuvailemiesi "ylihintaisten elintarvikkeiden" hinnoista. Erityisesti toivoisin tietoa Viron maataloudesta, niin nyt, kuin Neuvostoaikanakin.
Voisitko antaa joitain lukuja. En ole kiinnostunut niinkään arvokysymyksestä, kuten onko työntekijä ongelma.Veikko I Palvo kirjoitti:Neuvosto-Viron maataloudessa olen lukenut olleen noin 20%:a enemmän työntekijöitä tarpeeseen verrattuna. Kolhooseissa ja sovhooseissa ei liene ollut riittävästi maatalouskoneita, jolloin olisi päästy tuohon 20%:a pienempään työvoimamäärään? Eiköhän pienillä neuvostoajan tuloillakin ylisuuri työntekijämäärä saanut aikaiseksi "ylihintaisia elintarvikkeita"? Paljonkohan N-Viro sitten suunnitelmataloudessa veikään e-tarvikkeita Venäjän muihin osiin,
palstaviljelyä ainakin harjoitettiin sekä lähettäjien ja vastaanottajien piirissä? Ja Neuvostoliitto osti viljaa lännestä.
Venäjällä oli 1990-luvun alussa maataloudessakin jonkinlainen yksityistämiskampanja ja kolhoosien viljelymaat lienevät päätyneet osittain entisen johdon käsiin, mutta maa Venäjällä lienee edelleenkin valtion omistamaa, joten vuokrataankohan sitä? Pystyisikö maatalous nykyisin Venäjällä maksamaan tuollaista veroa ja tuottamaan saman verran kuin neuvostoajan lopussa ja onkohan Venäjällä yhä palstaviljelmiäkin?
Veikko Palvo