jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Tavastia

Lemmi kirjoitti:Kurssin nimi on Laadulliset menetelmät historiatieteessä ja siinä opetetaan:
Mikään mainitsemistasi ei ole varsinainen historiatieteen menetelmä, vaan sopii missä tahansa humanistisessa tai yhteiskuntatieteessä tai miksei muussakin tieteessä sovellettavaksi. Huomattava osa näistä laadullisista lähestymistavoista on lähtöisin kielitieteestä kuten semiotiikka tai diskurssianalyysi. Osa aihepiireistä taas ei tunnu olevan varsinaisia metodeja ollenkaan, vaan pikemminkin yleistä johdantoa laadulliseen tutkimukseen. Tieteellistä historiantutkimusta voi tehdä myös ilman mitään tältä listalta. Yleensä historiantutkimuksessa ei puhuta havainnoista. Sen sijaan tutkimuseettinen pohdinta kuuluu luonnollisesti kaikkeen tutkimukseen.

Historiantutkimuksen ominta aluetta on lähdekritiikki joka taas sinällään sopii mihin tahansa muuhunkin tutkimukseen, joka käyttää lähteenään kirjallisia aineistoja. Lähdekritiikkiä on usein muillakin tieteenaloilla, mutta sitä voidaan kutsua toisella nimellä. Kysymys on viime kädessä tutkimustuloksen ja päätelmien luotettavuuden arvioimisesta. Historiantutkimus voi käyttää myös haastatteluaineistoja, jolloin käytetään termiä Oral History. Tällöin kysymykset rajautuvat yleensä ihmisten käsityksiin tietyistä menneisyyden ilmiöistä, ei niinkään ilmiöihin sinänsä ja siihen oliko niitä vai ei. Lähdekritiikkikin tulee pohtia hieman eri tavoin kuin kirjallisissa lähteissä. Myös perinteisempi poliittinen historia käyttää haastatteluaineistoja täydentävänä aineistona, jos se on mahdollista.

On turha etsiä tiukkoja raja-aitoja, koska niitä ei ole.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Tavastia

Luulen ettei historian alalla pidä olla vain historian alalla käytössä olevia menetelmiä vaan sillä voi ja saa olla menetelmiä, joita käytetään muillakin aloilla kuten kirvestä käytetään talonrakennuksessa ja metsätöissä.

Ajattelin, että menetelmät ovat tutkijan työkaluja ja ne on osattava, jotta voi olla hyvä tutkija kuten kirveen käyttö on osattava voidakseen kaataa puun.

Löysin oikeustietelijöille tehdyn oppaan, joka kertoo alan metodeista. Kirjoittaja on Ari Hirvonen ja oppaan nimi on Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. http://www.helsinki.fi/oikeustiede/tutk ... etodit.pdf

Luulen, että opas voi olla osin sovellettavissa historian alalle.

Hirvonen kirjoittaa mm seuraavasti:
Metodisia taitoja tarvitaan yhtä hyvin oikeustieteen opiskelussa ja tutkielman kirjoittamisessa kuin tutkimuksen tekemisessä, koska:
1. Metodit ovat välttämättömiä työkaluja, joita jokainen oikeustieteen harjoittaja tavalla tai toisella, tietoisesti tai tiedostamatta käyttää.
2. Hyvässä oikeustieteellisessä tutkimuksessa osataan valita tutkimukseen sopivimmat tutkimusmenetelmät, joita käytetään asianmukaisesti, joustavasti ja taidokkaasti.
3. Jotta tämä menetelmällinen taito olisi mahdollista, täytyy oikeustieteen harjoittajalla olla tieto siitä, mitä metodit ylipäätänsä ovat ja mitä metodeja oikeustieteen piirissä on.
4. Oikeustieteen metodien opiskelussa on kyse myös oikeustieteilijän itseymmärryksen kehittämisestä. Raimo Siltalan sanoin: ”tutkija, joka on tietoinen omista tutkimuksellisista lähtökohdistaan, onnistuu työssään todennäköisesti paremmin kuin tutkija, joka tyytyy vain sokeasti seuraamaan jotain tutkimuksellista esikuvaa tietämättä, mihin siinä oikein sitoutuu” (Siltala 2010, 90).
5. Opas käsittelee oikeustieteen metodologiaa, jonka eräs osa on oikeustieteen metodiikka.
Hirvosen yhteenveto tiedettä koskevan lain lopussa kuuluu:
1. Tieteellinen tieto on objektiivista, kriittistä, epäilevää, todistettua, koeteltu ja perusteltua, avointa ja julkista, edistyvästi itsensä korjaavaa, itsenäistä.
2. Tieteellisen tutkimuksen täytyy täyttää nämä kriteerit ollakseen tiedettä. Kriteerejä voidaan käyttää mittatikkuina arvioitaessa tutkimuksen ansioita ja puutteita.
3. Kriteerit määräävät myös tutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä.
4. Oikeustieteellisessä tutkimuksessa ei tule vain toistaa ennalta tuotettua tietoa eikä ladella itsestäänselvyyksiä. Jo opinnäytetöissä edellytetään tutkimuksen tekijän omia oivalluksia tai omaa panosta.
5. Oikeustiede on oikeudellinen ja tieteellinen käytäntö, mutta sen tuotoksia arvioidaan tiedeyhteisössä tieteen kriteerein, mikä ei tarkoita suinkaan, ettei sen yhteiskunnallisilla vaikutuksilla olisi merkitystä.
Vahvistin muutamia omasta mielestäni tärkeitä, mutta helposti unohtuvia kohtia.

Nikolaus
Viestit: 1
Liittynyt: 23.07.16 08:41

Re: Tavastia

Liityin foorumiin vain kommentoidakseni tänne, kun tämä aihe jaksaa olla aina hupaisa.

Facebookissa seurailin, miten taas levitettiin totuutena erästä sukutaulua, jonka mukaan Norjan, Ruotsin, Tanksan, Englannin kuninkaat ja Normandian herttuat ja Orkney-saarten jaarlit polveutuisivat suomalaisista https://scontent-amt2-1.xx.fbcdn.net/v/ ... e=582E473F]. Tällä kerralla Suomen muinaissuomalaisesta "kuningazkunnasta" lyötiin todisteeksi pöytään uthbert-miekkalöydöt (todiste korkeakulttuurista ja että kuningas-instituution ja miekkojen välillä on suora korrelaatio), ja vettä myllyyn sai lisää, kun Ylen uutisessa kerrottiin Hämeen viimeisen kuninkaan etsinnästä:

http://yle.fi/uutiset/metallinpaljastim ... f=leiki-uu

Voisinko saada listan muinaissuomalaisten suuruudesta kertovasta kirjallisuudesta? Olen lukenut "Jukkiksen" ja minusta ne ovat aika hyvää fiktiokirjallisuutta, josta voisi ammentaa aiheita johonkin omaan projektiin... Villi Suomen historiakin on tullut luettua.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Tavastia

Nikolaus kirjoitti:Voisinko saada listan muinaissuomalaisten suuruudesta kertovasta kirjallisuudesta?
Luulen muinaissuomalaisista kertovan kirjallisuuden olevan norjalaisten ja islantilaisten muistiin kirjoittamia kertomuksia ja olen ollut siinä uskossa, että kertomukset olisivat aitoja, mutta voit olla oikeassakin, että ne ovat väärennettyjä. Islantilainen munkki Snorri Sturlusson kai kirjoitti tarinoitaan 1200-luvulla ja norjalaiset myöhemmin.

Jos oikein muistan niin yksi kertomus olisi nimeltään Fundin Noreg tai jotain sinne päin ja toisen nimi olisi Orkneyn saaga, mutta muitakin kai on.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Tavastia

Nikolaus kirjoitti: Voisinko saada listan muinaissuomalaisten suuruudesta kertovasta kirjallisuudesta? Olen lukenut "Jukkiksen" ja minusta ne ovat aika hyvää fiktiokirjallisuutta, josta voisi ammentaa aiheita johonkin omaan projektiin... Villi Suomen historiakin on tullut luettua.
Mitenkäs olisi Karimon keetomuskokoelma Kumpujen yöstä ja Jalmari Jaakkolan tutkimukset?

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Tavastia

No nyt osui Nikolaus naulan kantaan, Suomen kuningastarut ovat todellakin hupaisia.
Viihdearvon lisäksi ei niistä paljon aineksia keskustelulle taida olla.
Islantilaisten saagojen yhteys Suomen menneisyyteen on kyllä kovin kyseenalainen juttu.

Lemmi
Viestit: 1146
Liittynyt: 12.12.15 22:57

Re: Tavastia

Ovatko historiantutkijat keksineet syyn norjalaisten ja islantilaisten saagojen väärennykseen?

nelimjaa
Viestit: 75
Liittynyt: 31.08.12 10:31

Re: Tavastia

Väärennös on ehkä tässä yhteydessä turhan voimakas sana, saattaisi olla pikemminkin rohkeista tulkinnoista kysymys. En ole asiantuntija tässä asiassa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”