kari heiskanen kirjoitti: ↑22.08.19 11:29
Löytyykö muista, esim Orlovista tai Savonenkovista tietoa. Tai sisäpiirin kuvauksia elämästä ja oloista Tornissa?
Tässä pätkä Turtolan artikkelista, joka ilmestyi Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Hotelli Torni oli vuokrattu kaikkine irtaimistoineen ulkoasiainministeriön sotilasasiainosastolle 24. päivästä syyskuuta 1944 alkaen. Vuokranmaksuun oli sisällytetty - kuten edellä on jo todettu - irtaimiston normaali hotellikulutus.Tarkastuksessa todettiin kuitenkin, että useimmissa tapauksissa ei ollut kysymys tavallisesta kulutuksesta, vaan irtaimistoa oli käsitelty huolimattomasti ja väkivaltaisesti. Arviomiesten mukaan tämä oli ymmärrettävää, koska hotellia oli noin kolmen vuoden ajan käytetty sotilasmajoitukseen.Esimerkkeinä tärvelemisestä arviomiehet mainitsivat pöytäkirjassaan:”
1. Huonekalujen vaakasuorat pinnat, kuten sohva-, ravintola-, kirjoitus-, pukeutumispöytien ja yökaappien levyt oli melkein sataprosenttisesti vedellä, alkoholi- tai muilla juomilla pilattu. Pinnat oli muutenkin musteella tahrittu tahi teräaseilla piirrelty;
2. Tuolien puuosia oli vahingoitettu joko korkoraudoilla, kannuksilla tai hakasilla. Myöskin havaittiin joissakin tapauksissa koiran nakerrelleen tuolin jalkoja. Istuimia oli tahrattu alkoholijuomilla, ruuanjätteillä tahi musteella. Myöskin on useassa tapauksessa tuolien ja sohvien päällisiä poltettu tupakalla tahi suoranaisesti revitty;
3. Sänkyjen päätyjä on melkein poikkeuksetta vahingoitettu sotilassaappailla tahi potkimalla, niin että kromaus ja puuosat ovat kärsineet pahoja vaurioita;
4. Vuodevaatteet on huolimattoman käytön tähden joko osittain tahi kokonaan pilattu. Niinpä voitiin huomata, ettei vuodevaatteita oltu koko aikana tuskin kertaakaan puhdistettu tahi tuuletettu. Myöskin voidaan monessa tapauksessa todeta, että niinhyvin jouhi-, joustin- kuin ”Dux”-patjat- kin ovat veren, virtsan ja musteen tahrimat (lihavointi M.T.). Onpa patjojen välistä löytynyt rotan ja hiiren likaakin. Niinikään on patjoja revitty joillakin teräaseilla, esim. kannuksilla;
5. Oviverhoja on paloiteltu ja käytetty muihin tarkoituksiin kuten esimerkiksi rikkirevittyjen tuolien päällisiin;
6. Ikkunaverhoja ovat joko hiiret repineet tahi on niitä kiinnitetty teräviin rautanauloihin, jolloin ovat repeytyneet. Storesverhot ovat monesta ikkunasta joko revitty tahi kadonneet, joskin osa niistä on korvattu sillasta valmistetulla sidekankaalla.”
Tarkempi luettelo korjattavista huonekaluista, rautasängyistä, vuodevaatteista, ikkunaverhoista ynnä muuta seurasi pöytäkirjan liitteenä. Tarkastajat katsoivat, että ulkoasiainministeriön sotilas- toimisto oli kaikista vahingoista täydellisesti korvausvelvollinen. Normaalissa käytössä, jolloin pienimmätkin viat heti korjataan, olisi Hotelli Torni täysin käyttökelpoinen. Mutta nyt oli tilanne toinen. On muistettava, että vuonna 1947 ja vielä pitkään myöhem¬minkin maassa vallitsi ankara pula-aika, eikä samantasoisia huo¬nekaluja tai muita esineitä ja materiaaleja ollut saatavissa edes rahalla. Hotelli itsekin joutuisi uhraamaan varoja korjauksiin, koska ei ollut ajateltavissakaan, että esimerkiksi samassa huoneessa eri tuolien päälliset olisivat eri kangasta. Sellainen ei käynyt päinsä ensimmäisen luokan hotellissa.
Martti Turtola: ”Kauhua Tornissa.” Liittoutuneiden valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen (Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, 1997)