Venäjän nykyinen romahdustila - historiallisia esimerkkejä?

[Ciccio]

Neuvostojärjestelmän ongelmien juuret olivat vallankumouksessa ja marxilais-leninläisessä suppeassa ajatusputkessa. Bolshevikit ja Tsheka muovasivat työläisten diktatuurin, joka ei ilman Tsheka - KGB:tä olisi pysynyt vallassakaan.
Vallan otti lopulta turvallisuuspalvelu, Anropov ja Tshernenko jne.

Neuvostoliiton valtavat raaka- ainevarat antoivat sosialismille pelivaraa, öljyn hintakin nousi jatkuvasti. Viljaa mm. ostettiin lännestä Hrustsovin ajoista alkaen - Stalinin aikana N-liitto oli "omavarainen" ja jos ei ollut, niin ylimääräiset joutivat....., viljaa Stalinin N-liitto ei ostanut.

Ongelmat kasaantuivat.
Hintamekanismilla ei ollut mitään yhteistä tuotantokustannusten kanssa.
Hävikit olivat valtavia.
Keskussuunnittelun tilastot sekaisin, traktoreiden tuotantoyksikkö oli tonni- painoyksikkö.
Moskovassa oli mm. toimisto, joka etsi "kadonneita" junanvaunuja, vaunuja, jotka olivat jääneet seisomaan jonnekin - kukaan ei piitannut mistään mitään.

Nkp:n keskuskomitea teki 1987 päätöksen "uuden talousjärjestelmän vaatimasta hinnanmuodostuksesta", perestroikaa.
Valtion hintakomitean asemasta tuli keskeinen, se vaati laatua ja tehokkuutta.
Komitea kritisoi jopa N-liiton sisämarkkinoiden hintatason eristäytyneisyyttä maailmanmarkkinahinnoista, raaka- aineille ja energialle vaadittiin alempaa hintatasoa.

Logistiikkaongelmat
olivat kasvaneet valtaviksi, teollisuuslaitoksia oli perustettu piittaamatta
tuotteiden kuljetusongelmista.
Oikean jalan kumisaapasta tuotettiin suunnitelmataloudellisesti Siperiassa ja oikean kokoiseksi päätetyn kokoista vasemman jalan kumisaapasta balttiassa.

Puna- armeija antoi apuaan esimerkiksi sadonkorjuussa: Leningradin sotilaspiiristä lähetettiin pataljoona jonnekin "keskelle ei mitään".
Pataljoonan komentaja lähetti viestin: "olemme käsketyssä pisteessä."
Eihän hän voinut viestittää olevansa pataljoonineen ilmeisesti väärässä paikassa ja niin pataljoona otti kuukauden aurinkoa. Oikeammin kaikkien armeijoiden tapaan sotilaille järjestettiin kylläkin ajankuluksi harjoituksia.
Kukaan ei voinutkaan piitata mistään mitään.

Nkp:n keskuskomitea teki 1985 päätöksen: "taloudellinen potentiaali on hyödynnettävä paremmin sosialismin kehittämiseksi."
"Kaikki teoreettiset kysymykset on puntaroitava uudelleen."

Suomesta katsoen N-liitto näytti monoliittiselta maailmanvallalta, vaikka
N- liitossa käydessä tai "rakennusviennissä" kyllä naureskeltiinkin
N- liiton talouden erikoisuuksia.

Miksi reaalisosialismi ei romahtanut aikaisemmin ?

V.P.

[lentava kirvesmies]

Lueskelin ketjun läpi ja mieleeni tulivat Hitlerin sanat 1941 syksyllä esikuntakenraaleille.
"me hävitään tämä sota, virheemme oli se, että hyökkäsimme tuntemattomaan maahan"

Venäjän ja Neuvostoliiton historian tuntemusta voisimme kyllä Suomessa parantaa.

Esimerkiksi vaikkapa aivan perusasioihin kuuluisi tietää milloin Venäjän sisällis-sota alkoi. (Keväällä 1918).

Toinen asia on talous. Neuvostovenäjän/ Neuvostoliiton talous kasvoi, sota-aikaa lukuunottamatta. vuodesta 1922 vuoteen 1985.
Alimmillaan talouskasvu oli vuonna 1967, jolloin se oli samaa tasoa kuin nyt.

Vuonna 1985 alkoi jyrkkä talouden taantuma, 1987 oltiin jo nollakasvussa.
Jos halutaan todella tietää syitä Neuvostoliiton romahdukseen, tuo aika on varmastikin hyvin merkittävä.

[Ciccio]

Venäläiseltä mieheltä kysyttiin hänen käsitystään tulevaisuudesta.
Mies vastasi: "En ole huolissani tulevaisuudesta - se on loistava - taivaanrannassa, joka on aina yhtä kaukana, mitä lähemmäksi sitä menee.
Menneisyys minua askarruttaa, sillä Venäjän historia muuttuu koko ajan."

Tämänhetkisen Venäjällä vallitsevan virallisen historian mukaan N-Venäjän romahduskehitys alkoi 1985 M. Gorbatshovin tultua
NKP:n pääsihteeriksi.
Öljyn hintakin oli laskenut pohjalukemiin, nyt 20 v. myöhemmin öljyn hinnan oletetaan jatkuvasti nousevan, hinta ei voi kääntyä laskuun -
vai voiko ?

Historiallista jatkuvuutta edustaa myös uuden mannertenvälisen ballistisen ohjuksen kehitystyö, joka ei ollut pysähdyksissä koskaan.

Topol- M, Bulava, RT- 2 UTTH- nimellä tunnetulla kiinteäpolttoaineisella ohjuksella on kuusi ydinkärkeä ja se kykenee muuttamaan suuntaansa lennon loppuvaiheessa, kantama on 11000 km.
"Ydinpelotteesta Venäjä ei luovu koskaan- uutisoidaan Venäjältä."

Topol-M:n onnistuneesta kokeesta, 8000 km:a Kamshatkan koealueelle,
uutisoitiin 8 / 12 2007.
Uusi venäläinen risteilyohjus saavuttaa 2,8 kertaisen äänennopeuden, läntisten vanhanaikaisten ollessa aliääninopeuksisia.
Japanin onnistuneesta ballistisen ohjuksen torjuntaohjuskokeesta Tyynellä merellä uutisoitiin 18 / 12 2007.
Kiinan uutisoitiin 18 / 2 2007 suorittaneen onnistunneen ohjuskokeen satelliitin tuhoamisessa. (Feng Yun 1c- sääsatelliitti)

Historiallista jatkuvuuttako ?
Venäjän Topol-M on ilmeisesti ainoa uusi hyökkäysohjus ?

Veikko Palvo

[Derkku]

Toinen asia on talous. Neuvostovenäjän/ Neuvostoliiton talous kasvoi, sota-aikaa lukuunottamatta. vuodesta 1922 vuoteen 1985. Alimmillaan talouskasvu oli vuonna 1967, jolloin se oli samaa tasoa kuin nyt.

Vuonna 1985 alkoi jyrkkä talouden taantuma, 1987 oltiin jo nollakasvussa.
Jos halutaan todella tietää syitä Neuvostoliiton romahdukseen, tuo aika on varmastikin hyvin merkittävä.

NL:n talouden osalta viitannet NL:n virallisiin tilastoihin? Yleisesti arvioidaan NL:n talouden kasvuvauhdin olleen erittäin pientä 1950-luvun jälkeen, arvioista puuttuu myös useiden neuvostotuotteiden kehno laatu huolimatta usein taidokkaasta suunnittelusta, mikä tuli esille mm. aseiden osalta.

Esim. TsSU:n virallisia kasvulukuja vuosille 1928-1987 (keskimäärin 7,9% vuodessa) on arvioitu erittäin paljon alhaisemmaksi (3,3-3,9%). Vuosille 1928-1940 TsSU:n ulkopuoliset kasvuarviot liikkuvat 2,9-6,1% välillä.

NL:n 1980-luvun talouskehityksen osalta on esitetty mm. arvioita Saudi-Arabian öljyntuotannon merkityksestä; öljyn hinnan alentuminen merkitsi NL:n ulkomaanvaluutan tulojen romahtamista. Militaristinen talous ei kyennyt enää selviytymään taloudellisesta shokista. Omasta mielestäni kyse lienee ollut eräästä viimeisistä niiteistä NL:lle monien muiden ohella.

Toivottavasti tuleva kehitys ei kuitenkaan muistuta esim. Espanjan imperiumin hajoamiskehityksen jälkeistä vaan mieluummin vaikkapa Ruotsin sopeutumista (tosin vasta Suomen sodan jälkeen) pienen valtion rooliin suurvaltakauden jälkeen.

[lentava kirvesmies]

Lähteinä käytin. Komsomolskaja pravdan arkisto. Venäjän historia Otava 2004. Sovetskaja Rossia 1987. Idäntutkimus lehti. Kauppapolitiikka. Ulkoministeriön maatiedotteet.

Mikäli matkustelet, niin tutustu Ulkoministeriön maatiedotteisiin, antavat hyvän kuvan.

Siis kyllä käytin virallisia tilastoja. Tämähän on se asia josta Hitlerkin varoitteli.
Jos ei ole tietoa, niin pitää arvailla. Arvailu johtaa helposti siihen, että luomme itsellemme mieluisen maailman.


Venäjäntutkimuksessa olemme siinä onnellisessa asemassa, että arkistotiotoa on paljon.
Sillä Kiovan Rusin perustaminen lähti siitä, että Konstantinopolista tuotiin uskonnon lisäksi. Kirkon ylläpitämä väestökirjanpito, joka mahdollisti sotaväen pakko-oton ja maailman kehittynein byrokratia.
Kaikista sen byrokratian aiheuttamista harmeista huolimatta, se on kuitenkin tuottanut suunnattoman määrän arkistotietoa, kautta koko Venäjän historian.



Mutta nyt vähän uudempaa arkistotietoa. Kooste Delovaja Gasetan uutisista. 14.11. 30.11. ja 10.12.2007.

Venäjän palkkakehityksen ennuste vuodelle 2008.
Palkkojen ennustetaan nousevan vuoden aikana 10,2%.
Hintojen nousuksi ennustetaan. 7,5%.

Palkkojen nousun ennustetaan keskittyvän energia ja pankkialalle.
Kuluvana vuonna palkat nousivat pankkialalla 20%. IT ala 25%. Kauppa 15-20%.

Alueelliset erot kasvavat myös voimakkaasti.
Moskovassa ensivuoden palkkojen ennustetaan nousevan 15,5%.
Tällä hetkellä palkkataso alueilla Moskovaan verrattuna. Maan keskiosa 42%. Siperia 50%. Ural 54%. Kaukoitä 60%. Pietari 70-84%.

Vertailun vuoksi vielä Ukraina jossa ensi vuden palkkatason nousuksi ennustetaan 10%. Mutta hintojen ennustetaan nousevan saman 10%.

Etenkin Ukrainassa, mutta myös Venäjällä ja muissakin entisissä Neuvostotasavalloissa, epävarmuutta kehitykseeen aiheuttaa suuret yksityiset kulutusluotot.


Jäädään odottamaan mitä tapahtuu. Öljyn hintakehitys varmasti ratkaisee paljon. Vuonna 1972 öljyn osuus Neuvostoliiton viennistä oli 18%. nyt se on paljon suurempi.

[Ciccio]

Keskustelunavaukseksi:

Löytyykö Venäjän viimeisen sadan vuoden kehitykselle vertailukohtia historiasta? Kohtuullisen menestyvä imperiumi kävi läpi prosesseja joiden seurauksena väestön määrä on pieni osa siitä mitä se rauhallisessa kehityksessä olisi ollut, väestö supistuu merkittävästi ja lapsikuolleisuus sekä odotettavissa oleva elinikä on taantunut kehitysmaiden tasolle. Samalla maan talouden merkitys maailmantaloudessa on tippunut murto-osaan aikaisemmastaan. Imperiumien romahduksestahan esimerkkinä ovat myös Iso-Britannia ja Ranska, mutta kummassakaan tapauksessa imperiumin romahtaminen ei merkinnyt emämaan väestön tilan romahdusmaista heikkenemistä. Merkittävää on myös, että vaikka vieraalla valloittajalla oli merkittävä osuus väestön vähentymisestä, lopullinen uuden imperiumin romahdus johtui sisäisistä levottomuuksista.

Voisiko vertauskohtana olla Kiinan kehitys 1800-luvulla? Jegor Gaidar vertaa neuvostoimperiumin lopun aikojen kehitystä Espanjaan, joka tuhlasi Neuvostoliiton tapaan luonnonrikkautensa sotaseikkailuihin, mutta onko Venäjän viimeisen sadan vuoden katastrofille Espanja kuitenkin liian heikko vertailukohta?

Onko arvioitu mikä olisi Venäjän tila, jos maa olisi kehittynyt rauhallisesti, tai joutunut edes vähemmän jyrätyksi Saksan tapaan?

LISÄYS:

Neuvostoliiton romahduksen myötä odotettiin yleisesti Venäjän lähtevän kuitenkin piakkoin kehittymään. Nyt aikaa romahduksesta on kulunut kuitenkin jo kuusitoista vuotta ja alennustila vain syvenee, etenkin suhteellinen alennustila. Vertailukohtana voisi heittää Länsi-Saksan, Italian tai Japanin vuodelta 1961 jolloin kehitys kyseisissä maissa oli huikeasti ylittänyt edeltäneen diktatuurin tason. Mikäli myös tarkoituksenmukaisesti ohitamme Stalinin diktatuurin julmuuden, lienee kuitenkin todettava Neuvostoliiton olleen kuusitoista vuotta sisällissodan päättymisestä, vuonna 1939, merkittävä sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen mahti.

Venäjä on edelleen maailman toiseksi suurin ydinasemahti ja naapurimaidensa kannalta se on suuri sotilasmahtikin.
Missä määrin vain sotilaallinen- ja ydinasemahti venäläistä kadunmiestä mahtaa ilahduttaa, mutta kansalta ei kysytä, kuten demokratioissa tehdään.

"Neuvostoliiton romahduksen myötä odotettiin yleisesti Venäjän lähtevän piakkoin kehittymään."
Kehitystä näyttäisi tapahtuneen lähinnä aseistuksen ja venäläisen nationalismin osalta ?

Venäjän Georgiaan hyökkäyksen yhteydessä on tuotu esille vertaus Suomen Talvisotaan.
Ovatko Georgian kautta kulkeva BTC-öljyputki ja Suomenlahden ja Itämeren rakennettavaksi aiottu kaasuputki vertailukelpoisia sotilaspoliittisesti ?

Georgian Baku- Tbilisi -- Turkin Ceyhan maailman toiseksi pisin öljyputki valmistui 2005 ja
päivässä sen kautta virtaa 1,2 miljoonaa barrelia öljyä Välimeren rantaan / Ceyhaan.

Oliko / onko BTC-öljyputki syynä Venäjän hyökkäykselle Georgiaan ?
Ja
millainen sotilaspoliittinen turvallisuusuhka kaasuputki Suomenlahdella olisi ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Baku-Tbilisi-Ceyhan ( BTC )- öljyputken ja Baku- Tbilisi-Erzurum-( BTE )kaasuputken kautta EU saa n. 5 %:a energiastaan 2008, mikä ei ole ratkaisevan tärkeää ja puolet siitäkin tulee Venäjältä, joka käyttää
energiaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa välineenä.

Kylmän rauhan oloissakin EU ja Venäjä ovat riippuvaisia toisistaan myyjänä
ja ostajana Venäjän tärkeimmälle tulolähteelle öljylle ja kaasulle.
Hanojen sulkeminen vahingoittaisi molempia ja siksi todennäköisemmin Venäjä käyttää energian hinnoittelua politiikan välineenä.

Venäjä on estänyt läntiset sijoitukset öljyynsä ja Venäjä on estetty sijoittamasta öljyn- ja kaasunjakeluun EU:ssa.

Shtokman-projekti (Cazprom- Statoil Hydro/Norja ) Novaja Zemljan länsipuolella näyttäisi olevan "jäissä" ja Venäjä on ilmoittanut panostavansa N.Zemljan itäpuolelle, Jamalin alueelle.
Rakennettavaksi suunnitellun Suomenlahti- Jäämeri -kaasuputken alkupää siirtyisi ilmeisesti ( ? ) Kuolasta Arkangelin tienoille Karan merelle.

Pitkällä aikavälillä EU on Venäjää paremmassa asemassa, koska se voi etsiä vaihtoehtoisia öljy- ja kaasulähteitä ja sijoittaa myöskin ydinvoiman rakentamiseen, kivihiili on varalla.

Ovatko Georgian tapahtumat vauhdittaneet EU:n energiahuollon
uudelleensuuntautumista Venäjän ulkopuolelle ?
mm. Kanadan arktiselle alueelle ja Grönlannin alueelle tulevaisuudessa ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Georgian armeijan voittaminen ei tehnyt Venäjästä suurvaltaa, mutta erityisesti entiset itäblokin maat ovat enemmän varuillaan, Puolakin solmi torjuntaohjussopimuksen kuukausien empimisen jälkeen.

Venäjän talouskasvussa öljyn maailmanmarkkinahinta on keskeisellä sijalla ja hinta on huippulukemistaan laskenut kolmanneksen.
Itä ja Länsi ovat todenneet tarvitsevansa toisiaan öljyntuottajana ja ostajana, mutta eihän NL:kaan omien etujensa takia laiminlyönyt öljyn vientiään ja
Venäjäkin käyttää noin puolet öljytuloistaan länsituontiin. Investoinnit Venäjälle eivät oletettavasti lisäänny Georgian
tapahtumien jälkeen ?
Ja Georgia on edelleenkin "jäätynyt" konflikti.

Venäjä on yhtä vahva kuin miltä se haluaa näyttää olevansa.

V.Palvo

[ralf64]

Neuvostoliiton romahduksen ajankohtaa sääteli öljyn maailmanmarkkinahinta. Romahdus oli jo lähellä 1970-luvun alussa, mutta järjestelmä sai öljyn voimakkaan hinnannousun ansiosta lisäaikaa lähes 10 vuotta. Kun hinta romahti vuonna 1984 alkoikin seuraavana vuonna perestroikan aikakausi.

Putinin Venäjää odottaa rajut haasteet jos öljyn hinta kääntyy voimakkaaseen laskuun esim. 2010-luvun alussa.

[Ciccio]

Noin 2/3 NL:n kaupasta 1980-luv. oli tavaranvaihtoa Sev-maiden kanssa, jotka olivat osana NL:n suunnitelmataloutta.
NL:n suurimmat kauppakumppanit 1980-luv. olivat Suomi (NL maksoi 80-90 %:a öljyllä) ja Länsi- Saksa. (valuuttakauppaa) Öljynviennistään Neuvostoliitto sai länsivaluuttaa länsituontinsa maksamiseen.

Nyt 2008 Venäjän öljyntuotanto lienee 1990-tasolla, jolla Venäjän infrastruktuurikin on tosin 20 vuotta vanhentuneena. Venäjän viennistä n. 80 %:a on öljyä, kaasua ja metalleja - jotka muodostavat n. 30 %:a BKT:stä.

NL näytti (jälkiviisauttakin) mahtavalta supervallalta, jollainen Venäjä ilmeisesti haluaisi taas olla. Yksinomaan NL:lta perityt ydinaseet siihen tuskin riittävät.
Venäjällä näyttäisi olevan rajut haasteet infrastruktuurinsa jälleenrakentamiseksi ja parantamiseksi jo nyt. Mikä on muuttunut 20:ssä vuodessa, onko Venäjän talous nyt kestävällä pohjalla ?
Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Yksinomaan NL:lta perityt ydinaseet siihen tuskin riittävät.
Venäjällä näyttäisi olevan rajut haasteet infrastruktuurinsa jälleenrakentamiseksi ja parantamiseksi jo nyt. Mikä on muuttunut 20:ssä vuodessa, onko Venäjän talous nyt kestävällä pohjalla? Veikko Palvo

Keskeisin ja tärkein muutos lienee se, ettei öljyn hinta todennäkäisesti enää laske ja niillä huikeilla voitoilla voidaan rahoittaa minkälaista diktatuuria tahansa.

Näyttäisi siltä, että niin Venäjä kuin Kiinakin ovat toteuttamassa riistokapitalistin märkää unta: poliittisen diktatuurin avulla taataan taloudelle pidäkkeettömät mahdollisuudet satumaisiin voittoihin ja rikkauksiin. Kiinassa kommunistipuolueen kautta hallitseva eliitti johtaa kehitystä ja Venäjällä entinen ja nykyinen KGB:n eliitti. Näissä maissa on vain otettu parhaat puolet sosialistisen ja kapitalistisen järjestelmästä käyttöön hallitsevan eliitin kannalta. Kätevää sinänsä.

[Ciccio]

Saudi-Arabian ja Venäjän öljyntuotanto ovat suunnilleen samaa luokkaa, mutta Venäjän väkiluku on kuusinkertainen Saudi-Arabiaan verrattuna. Venäjä ei ole ollut eikä tule öljytalousmaaksi.

Poliittinen ja taloudellinen eliitti pitää valtaa ja pääosa väestöstä elää kuten ennenkin, osittaisessa vaihdanta- ja luontaistaloudessa. Venäjän raaka-aine- ja energiatulot asukasta kohti jaettuna lienevät samaa luokkaa kuin Venezuelalla, jonne pari Venäjän strategista ydinpommikonetta äskettäin laskeutui voiman osoitukseksi. Nationalistisen "vahva" ulkopolitiikka sivuuttaa sisäiset vaikeudet, joille osoitetaan sama syy kuin ennenkin, - ulkoinen uhka.

NL:n maailmanvallankumouksen supervaltapolitiikkakin, vaikka se toteutuikin venäläisten elintason kustannuksella, on ilmeisestikin nostalgisessa muistissa Venäjällä. Ja "ulkoiset uhkaajat" seuraavat sivusta Venäjän sisäistä kehitystä. Kuka maailman toiseksi suurinta ydinasemahtia hyökkäyksellä uhkaisikaan?
Veikko Palvo