Ensimmäisten itsenäisyyden ajan eduskuntavaalien 1.-3 . 1919 sanotaan tuoneen Suomeen parlamentarismin,
http://itsenaisyys100.fi/vaalit-toivat- ... nemmiston/ tasavaltalaisen enemmistön. Paasikiven kuningasajatuksetkin historian kehitys oli `siirtänyt historiaan.´
Mutta SDP oli hajonnut ja jakaantunut jo 1917 lopulla ja 3.1919 eduskuntavaaleissa SDP sai 80 kansanedustajaa eduskuntaan. Savon Sanomissa
on 2.1919 julkaistu sosialidemokraattien vaalijulistus tunnuksella " Sorron yöstä nouskaa!"
Kominternin O.V.Kuusinen oli 1919 tullut salatein Suomeen "maan alle" ja ehkäpä tuossakin julistuksessa on jo hänen kädenjälkeään, O.V.K.:han oli ollut SDP:n äärivasemmistoa jo vuodesta 1905 alkaen, "siltasaarelainen:"
Vuoden 1919 vaaleissa SDP sai 80 kansanedustajaa ja heidän joukossaan oli vuoden 1917 vallankumouksellisiakin ilmeisesti?
O.V.Kuusinen kirjoitti Suomessa piileskellessään SDP-opposition, SSTPuolueen ohjelmajulistuksenkin ja 7.1922 eduskuntavaaleissa SSTP sai
27 kansanedustajaa ja SDP 53.
Kansanedustajien yhteislukumäärä oli edelleen sama kuin marraskuussa 1917 , mutta oliko jako SDP:n enemmistö ja oppositio toteutunut 1923 alussakaan?
SSTP:n sosialistit puhuivat Moskovan Kominternin linjalla propagandaa eduskunnassa, parlamentarismista ei ollut tietoakaan.
Ja pääministeri K.Kallio lakkautti SSTP:n elokuussa 1923 ja kaikki sen kansanedustajatkin vangittiin, mutta SSTP jatkoi Suomen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaaliliittona ja sen eduskuntaryhmän puheenjohtajana oli Mauritz Rosenberg, joka 1939 oli Terijoen hallituksen kakkosministeri ja
valtionvarainkomissaari.
Vuoden 1924 vaaleissa SDP sai 60 kansanedustajaa ja STPV 18 ( yht. 78 k-edustajaa )
Pääministeri ( SDP ) Väinö Tanner otti 16.5.1927 vastaan Vapaussodan muistoparaatin ja "oman puolueen" edustajien sanotaan kritisoineen ankarasti Tanneria, mutta olisivatkohan arvostelijat olleet paljoltikin Moskovan Kominternin edustajia? Usein puhutaan ainoastaan "omien" kritiikistä.
Heinäkuun 1927 eduskuntavaaleissa SDP sai 60 paikkaa ja STPV 20 kansanedustajaa.
Vuonna 1930 säädettiin tasavallan suolelulait Kominternin STPV:tä ja Lapuanliikettä vastaan ja Mauritz Rosenbergkin lähti Neuvostoliittoon.
Väinö Tannerista tuli kiistaton SDP:n johtaja.
Vaaleissa 10.1930 SDP sai 66 kansanedustajaa, 1933 jo 78 edustajaa ja 1936 83 kansanedustajaa.
Tasavallan suojelulait mahdollistivat punamultahallituksenkin synnyn 1937 ja Talvisodan yksimielisyyden 1939.
Mutta SDP:ssä piilotteli edelleenkin kominternilaisia ja Talvisodan jälkeen SDP:stä erotettiin elokuussa 1940 "kuutoset", kuusi kansanedustajaa ja muitakin Stalin - Hitler -sopimuksen kannattajia - SDP:n äärivasemmistoa lienee kesällä 1940 vielä ollut?
Sillä SKP perustettiin Suomessa ja Suomi-Neuvostoliitto Seurakin lokakuussa 1944 ja samoin ilmeisesti Zhdanovin ideana SKDL, jonka suojissa SKP sittemmin oleili, omalla puoluenimellään kommunistit eivät olleet eduskunnassa.
Ja SDP muljahti kansanrintamahallituksen linjalle vasta Väinö Tannerin kuolinvuonna 1966, kommunistit olivat olleet oppositiossa 18 vuotta.
Veikko Palvo
Kommunistit sivuutettiin uutta hallitusta heinäkuussa 1948 koottaessa. Mauno Pekkalan, kansandemokraatin, hallituksessa 26.3.1946 - 29.7.1948
sisäministerinä oli kansandemokraatti Yrjö Leino, joka erotettiin pari kuukautta ennen M.Pekkalan hallituksen kaatumista, kansandemokraatti
Eino kilven tullessa sisäministeriksi ja kansandemokraatti ja SKDL-SKP:n Hertta Kuusisen salkuttomaksi ministeriksi.
M.Pekkalan hallituksen ministereiden yhteenlaskettu vankilatuomiovuosien määrä oli yli 100 vuotta osoittaen "hallituspohjankin."
M.Pekkalan hallituksen aikaan solmittiin Stalinin vaatima YYA-sopimus "ystävyydestä" ja puolustusliitosta ja samanaikaisesti 4.1948 julkisuuteen tuli kommunistien vallankaappaushankekin.
YYA-aikana puhuttiin ja kirjoitettiin `kauhean oikeistolaisen´ 1930-luvun ohella suomalaista demokratiaa uhanneesta Lapuanliikkeestä,
kommunistien vallankumouspuuhat Vapaussodan jälkeen alkaneina sivuutettiin ja 1944 Suomessa perustettu SKDL ja SKP olivat oikeastaan
demokraatteja ja parlamentarismin kannattajia, ainakin kansandemokraatteja.
"Kommunismin uhka" ja äärioikeiston nousu 1929 - 1930 -otsikon alla on keskusteltu Agricolassakin 2012 alkaen:
viewtopic.php?t=4353 .
VP