Hämeenlinna

[Hannu]

Miksi ruotsalaiset rakensivat Hämeenlinnan?
Minkälainen strateeginen merkitys sillä oli?
Ja kuinka paikallisväestö siihen suhtautui (keskiajalla). Sehän tavallaan jakoi maan kahtia.
Oliko niin, että ne jotka asuivat Hämeenlinnasta itään, olivat vaarallisia vihollisia, joita vastaan täytyi puolustautua?

[Klaus Lindgren]

Linna oli valloittajien tärkeä tukikohta ja siten uuden valloituksen turva. Se tarjosi siis suojan kruunun virkamiehille ja sotilaille, varastotilaa kerätyille veroille ja vielä paikan vangeillekin, ja tietysti se toimi linnoituksena venäläisten ja karjalaisten mahdollisia hyökkäyksiä vastaan. Strategisesti se oli varmaankin hyvin tärkeä ensi alkuun, mutta kun valtakunta laajeni itään ja Savonlinnakin rakennettiin, se merkitys väheni.

Eipä Hämeenlinna maata tainnut pahemmin jakaa. Niin, mitä maata? Tuo "maa" oli tuolloin lähinnä Häme, hämärärajainen maakunta heimoyhteiskuntineen, ja sen keskuksena linna kyllä toimi. Idempänä sitten oli muuta väkeä, ennen kaikkea karjalaisia, mutta hehän eivät olleetkaan samaa maata.

[Ciccio]

Varjagiasutus lienee ensin levinnyt Itämeren ranta- alueille sekoittuen
paikalliseen väestöön, muuttoliikettä itään myöhemminkin ?

Laatokan itärannan Aldeigjuborg- kaupunki / kauppapaikka on ollut
arkeologien mukaan käytössä noin vuodesta 750 alkaen.
Nestorin kronikan mukaan Aldeigjuborg olisi ollut varjagi Rurikin rus´ien
"hallituskaupunkina" n. 850- luvulta alkaen,
900- luvulla muutto
Holmgaardiin, "uuteen kaupunkiin".
(Aldeigjuborg 1200- luvulta alkaen Staraja Ladoga,
Holmgaarg = Novgorod myöhemmin)

Linkkejä mm. Holmgårdiin:
http://users.utu.fi/vilaakso/Uukunie.htm#Värikäs
Holmgaardin varjagit, rusit kävivät 1100- luvun lopulla ryöstämässä ja polttamassa länsivarjagien Sigtunan.
Länsivarjagit Birger- jaarlin johdolla tekivät n. 1250 retken varjagien
raja- alueelle ja Hämeenlinnaa alettiin rakentaa valtausta turvaamaan.
Holmgaardin varjagit, rusit olivat tehneet verotusmatkoja alueelle.
Tukholman rakentaminen alkoi samoihin aikoihin n. 1250.

Aleksander Nevski, "rusilaistunut" varjagi voitti länsivarjaagit Nevan jäällä
samoihin aikoihin n. 1250.
Kalparitaritkin voitettuaan Aleksanteri teki verotusretken myös Hämeeseen.

Viikingit idästä ja lännestä olisivat siis iskeneet yhteen Hämeen seudulla 1200- luvun puolivälissä ja myöhemmin valloittajiksi selvinneet ovat
alkaneet kutsua Birgerinkin retkeä ristiretkeksi.
Mongolit valloittivat 1200- luvun puolivälissä mm. nykyisen Moskovan seudun, mutta ei Holmgaard - Novgorodia.

Rusien / itäviikinkien on sanottu retkeilleen nykyisen Turun seudullakin,
onkohan retkistä tietoja.
Rosalassa on Viking- center yhä tänäkin päivänä - 2007.

Täten Itä- ja länsivarjaagit, Novgorod ja Ruotsi myöhemmin, olisivat taistelleet toisiaan vastaan paikalliseen väestöön liittoutuneena ja osin sulautuneenakin ?

Hämeenlinnan alue ja Tukholma lienevät olleet kauppa- ja veronkeräyspaikkoina jo aiemminkin ?

Varjagien on joissain yhteyksissä kirjoitettu olleen rauhallisia kauppamiehiä, mutta eiköhän tuon ajan "hyvä kauppatapa" lienee ollut, että
sen minkä saattoi saada ilmaiseksi - ryöstämällä - myös verotettiin /ryöstettiin ?

Veikko Palvo

[Mekaanikko]

Miksi ruotsalaiset rakensivat Hämeenlinnan?
Minkälainen strateeginen merkitys sillä oli?
Ja kuinka paikallisväestö siihen suhtautui (keskiajalla). Sehän tavallaan jakoi maan kahtia.
Oliko niin, että ne jotka asuivat Hämeenlinnasta itään, olivat vaarallisia vihollisia, joita vastaan täytyi puolustautua?

Strategiselta merkitykseltään itse linna oli onneton, mutta nojautui vanhaan linnavuorilinjaan. Maa jaettiin jo tuohon aikaan "viistoon" eli tuottavat ja asutetut / tuottamattomat ja asuttamattomat.

http://www.hameenlinna.fi/keskushallint ... php?id=109

Missään tapauksessa ne jotka asuiva linnasta itään eivät ollet vihollisia. Tutki vaikka Kuwaitin puolustusta ja mieti mitä jenkit halusivat puolustaa.

Kotikyläni Hattulan vanha kirkko on rakennettu samoista tiilistä kuin Linnakin ja vaurauden ajat Hämeessä alkoivat samaan aikaan joten paikallisväestö ei varmaankaan ollut pahoillaan. Oikeastaan sellaiset kylät kuten Tyrväntö, Lammi, Kalvola(Iittala), Tuulos, Hattula ja Tammela olivat tärkeitä paikkoja jo ennen linnaa ja kaupunkia.

Hämeessä on paljon historiaa sillä olihan vanajakin joskus joki

[Jouko Heyno]

Hämeen linnan historian ja sen rakentamisen motiivit asettuvat oikeaan valoonsa, kun muistetaan, että tutkimuksen valossa "2. ristiretkellä" ei ole mitään tekemistä Hämeen linnan kanssa. "2. ristiretki" on arkeologian, asiakirjojen ja reaalihistorian valossa sotaretki, jonka seurauksena perustettiin uusi linna, "hämäläisten", "jäämien", linna, Jamburg. Ainisto on kiistaton ja samansuuntainen sekä idässä että lännessä. Nykyisen Hämeen linnan kanssa Birgerin retkellä ei ole mitään tekemistä.

Traditio on osa vilkunalaista ideologista kvasihistoriaa, joka perustuu "miesten", siis ihan "TosiMiesten" menneisyyteen, ja josta on löydettävissä psykologisia taustoja, joista Suomessa ei suuremmin haluta keskustella - ainakaan historioitsioiden piireissä. K. Vilkunan tärkein "lähde" oli kuitenkin hänen omien tuotestensa mukaan hänen isoveljensä.

Samoin "1. ristiretki" on aivan todellinen tapahtuma, myös se on sijoitettu vilkunalaisittain "sopivasti". Piispa Henrik toki on ollut historiallinen henkilö, ja ihan hyvinkin tunnettu, samoin retki itsessään. Nykyisen Suomen kanssa sillä ei kuitenkaan ole sen enempää tekemistä kuin transsilvanialaisella "hiirijärvi" -legendalla.

Olen toki pitänyt aiheesta tieteellisen esitelmänkin, mutta sitä ei haluttu julkaista, koska "auktoriteetit" olivat eri mieltä, niin kuin asia perusteltiin. Näyttö ei siis nykyisin suomalaisessa historiantutkimuksessa ole ratkaisevaa.