Onko olemassa tutkimusta 90-luvun alun laman syistä ja erityisesti siitä, missä määrin lamaa aiheutti idänkaupan ongelmat Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena.
Kiitos.
Ajaskari
Tosiasiaksi jää, että kansantaluden tieteellisen tarkastelun kannalta mitään lamaa ei ollut. Toki Turun yliopistossa(kin) laadittii nk. "lamaprojekti", jonka tuotoksia on jopa julkaistu. Kokonaisuudessaan kuitenkin kyse oli nimen omaan Holkerin lupaamasta "hallitusta rakennemuutoksesta", joka oli, paitsi hallittu, juuri sellainen, kuin oli tarkoituskin.Ajaskari kirjoitti:Onko olemassa tutkimusta 90-luvun alun laman syistä ja erityisesti siitä, missä määrin lamaa aiheutti idänkaupan ongelmat Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena.
Kiitos.
Ajaskari
Voidaan toki. Laman määritelmää voidaan myös tarkentaa sen mukaan, mistä taantuma johtuu.Toni Selkälä kirjoitti:Ihan lyhyesti vain huomauttaisin, että laman määritelmänä voidaan pitää pitkittynyttä taloudellista taantumaa.
BKT:n manipulointi on niin helppoa, ettei sitä voida pitää luotettavana mittarina. Juuri BKT:n manipuloinnilla on luotu nykyinen ongelmissa kamppaileva julkinen talous ja n. 450.000:een nouseva päivittäistyöttömyys (SP 2006).Taloudellisen taantuman tunnusmerkit taas täyttyvät milloin kansantalouden bruttokansantuote (BKT) laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Miksei? Miksi laman syy ei näkyisi tilastoissa?Tällöin ylituotanto, joka myös näkyy BKT:ssa ei voi olla syy lamaan.
Tässä paljastuu koko nykyisen suomalaisen kansantalouskeskustelun keskeinen ongelma; sekoitetaan ilmoisesti kansantalous ja yritystalous. Ne eivät ole sama asia tai edes eduiltaan yhteneviä.Ylituotantoa kuitenkaan ei voida markkinataloudessa keinotekoisesti ylläpitää, jolloin tuotantoa täytyy ennemmin tai myöhemmin leikata, joko a) supistamalla tuotantoa tai b) yrityksen taloudellisen tilanteen ollessa heikko, ajautumalla yrityssaneeraukseen ja/tai konkurssiin.
Juuri tästä on kyse. Tuollaista tilannetta Suomessa ei ollut. Vienti veti, ja sisämarkkinoiden ongelmat johtuivat nimen omaan rakenteellisista muutoksista, ei ylituotannosta. Aivan samoin, jos nyt tässä sitten kuitenkin yritysanalogia joutuu kerran käyttämään, se, että metallialan yritys myyntituotteen sijaan keskittyy rakentamaan itselleen uutta nosturia, ja näin vähentää tuorahoitustaan tietoisesti, "rakennemuutoksen" takia, ei tarkoita, että yritys olisi ajautunut "lamaan" Juuri tämän kaltainen muutos tehtiin Suomen kansantaloudessa, ja täysin tietoisesti, suunnitelmallisesti ja hallitusti, Holkerin hallituksen aloitteesta, ja sitä samoin hallitusti ja tietoisesti jatkoivat seuraavat hallitukset. Taustalla oli jo 70-luvulla umpikujaan ajautunut Mauno Koiviston kuningasajatus Suomen integroimisesta EEC:een.
Milloin yritys joutuu käyttämään näitä toimia saavuttaakseen taloudellisen tasapainon sen tuontanto vähenee, jolloin myös kansakunnassa tuotettujen hyödykkeiden nominaalinen arvo vähenee. Tällöin BKT laskee. Syntyy kehä, jossa ylituotanto joka johtuu puuttuvista markkinoista ajaa yritykset supistuksiin, jotka johtavat edelleen henkilöstön vähennyksiin ja edelleen palvelujen kuluttamisen vähenemiseen koska yksityisillä on vähemmän rahaa käytettävissään. Näin talous ajautuu laskusuhdanteeseen eli 1990-luvun Suomessa lamaan.
Voitaisiin, jos noin olisi ollut reaalimaailmassa.Voitaisiin siis olettaa, että pitkälti idänkaupalla ylläpidetty tuotanto ja sen romahtaminen olisivat olleet syitä lamaan,
Tilastollinen vuosikirja on aivan oiva lähde. Valitettavasti meillä ei ole vielä uskallettu tehdä/rahoittaa tutkimusta Suomen integraatiokehityksestä, koska tulokset eivät olisi "oikeita".vaikka monia muitakin syitä on löydettävissä. Valitettavasti en osaa viitata mihinkään kirjallisuuteen aiheeseen liittyen, mutta uskoisin, että näilläkin foorumeilla on monia, jotka asiasta tietävät ja voivat johdattaa sinua tutkimuksissa eteenpäin.
Kianderin&al. "tutkimuksen" (Suomen Akatemia) objektiivisuutta leimaa se, että hän on VATT:n tutkimusprofessori. Sen lauluja laulat jne. Ruostetsaari (ja moni muu) onkin todennut, kuin ohimennen, mutta kuitenkin lievästi hämmentyneen tuntuisesti, että SA:n raportissa ei ole lainkaan tutkittu harjoitetun politiikan osuutta laman syissä. Syykin on selvä niille, jotka aiheeseen ovat aidosti tutustuneet; mitään "lamaa" ei ollut, vaan kyse oli nimen omaan "hallitusta rakennemuutoksesta", mikä näkyy kaikissa niissä piirteissä, joita 1982-1995 Suomen talouskehityksellä ja poliittisella kehityksellä oli, tapahtumineen ja seurauksineen.Annastiina Mäkilä kirjoitti: Ainakin Suomen Akatemialla näyttää olleen aiheeseen liittyen oma tutkimusprojektinsa, jonka yhteydessä on julkaistu useampiakin teoksia. Näistä esimerkkinä:
Jaakko Kiander (toim.): 1990-luvun talouskriisi. Helsinki. 2000.
Muita mahdollisia teoksia voisivat olla:
Jaakko Kiander, Sari Virtanen (toim.): 1990s economic crisis : the research programme on the economic crisis of the 1990s in Finland : final report. Helsinki.2002.
Tuo Kianderin nimi tuntuu toistuvan aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tekijöiden nimissä. Ehkä jonkin hänen teoksensa lähdeluettelo auttaisi pidemmälle?
http://kemppinen.blogspot.com/2008/01/t ... desta.html"Markku Kuisman kirja Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995. (Helsinki: SKS, 2004, 679 s.) oli vuoden hienoin tietokirja ja tunnustettiin sellaiseksi heti paikalla. Luin sen tuoreeltaan kiihtymyksen ruusut poskilla.
Kun tilaajaa ei enää ollut olemassa, kirjoittajalla oli huomattavan vapaat kädet. Lisäksi Kuisma on eteväksi tunnettu henkilö ja hänellä oli mainio arkistomateriaali käytettävissään.
Suosittelen kirjaa kaikille niille, jotka miettivät, mitä meille oikein tapahtui 90-luvun alussa ja luullakseni kohta uudelleen."